Haku
Liity jäseneksi

SAK:n hallitus: Aloitamme järjestöllisen valmiuden kohottamisen

SAK:n hallitus kritisoi pääministeri Orpon hallitusohjelmaa, joka näyttää olevan rakennettu suoraan työnantajajärjestöjen tavoitteista.  

– Hyvälläkään tahdolla luettuna siellä ei kuulu työntekijöiden ääni. Tavoitteissa korostuu enemmän työnantajan vallan kasvattaminen sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien ja edunvalvonnan heikentäminen kuin työllisyyden, työhyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta lataa.  

Eloranta huomauttaa, että hallituksen kielenkäytössä hämärretään tahallaan sanojen todellista merkitystä. On suorastaan irvokasta puhua ihmisten auttamisesta takaisin työelämään, kun todellisuudessa työntekijän asemaa heikennetään ja sosiaaliturvaa leikataan rajusti.  

– On myös vaikea ymmärtää, miksi tavoitteet ja keinot vievät vastakkaisiin suuntiin. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistaminen heikentävät työllisyyttä, vähentävät työnteon kannusteita ja rankaisevat osa-aikaisen työn vastaanottamisesta. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on onneton teko aikana, jolloin ihmisten osaamiseen on panostettava täysillä.

Leikkaukset ja heikennykset on kirjoitettu suoraan hallitusohjelmaan ja tahti niiden toteutukselle on nopea. Aito ja huolellinen kolmikantainen valmistelu on näissä aikataulu- ja lopputulosraameissa käytännössä mahdotonta.

– Hallitus sanelee lopputuloksen työnantajien suosiollisella siunauksella. Lopputuloksena vastakkainasettelu lisääntyy, jännitteet työmarkkinoilla kasvavat ja luottamus osapuolten välillä heikkenee. Vaikea nähdä, että tämä olisi koko suomalaisen yhteiskunnan etu.

SAK:n hallitus paheksuu, että ensi töikseen maan hallitus pyrkii rajoittamaan lakko-oikeutta. Vaativan ja syvällisesti perusoikeuksiin kajoavan uudistuksen tekemiseen on aikaa pari kuukautta. Elorannan mielestä nopealla ja ylimalkaisella valmistelulla pyritään rajoittamaan lakko-oikeutta, jonka jälkeen käydään muiden oikeuksien ja etujen kimppuun.

Kolmikantaisen valmistelun ollessa näennäistä on palkansaajaliikkeen valmistauduttava esittämään näkemyksensä muilla tavoin. SAK:n hallitus päättikin kokouksessaan aloittaa järjestöllisen toimintavalmiuden kohottamisen.  

– Jäsenistön tiedon tarve tulevista uudistuksista on suurta, ja ne ovat herättäneet paljon huolta ammattiliittojen jäsenten keskuudessa. Tarvetta yhteisen keskustelun ja tilannearvion tekemiselle on paljon.

AKT ja SMU: Ay-liikkeelle merkittävä periaatteellinen voitto käräjäoikeudessa

–  Olemme todella tyytyväisiä käräjäoikeuden ratkaisuun, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kertoo. Hän luonnehtii päätöstä historialliseksi.

Yleensä turvaamistoimiratkaisut ovat kääntyneet toisin päin. Käräjäoikeudessa on vastaavissa tilanteissa liki automaattisesti myönnetty varustamoille turvaamistoimi. Näin on toistuvasti pyritty estämään mahdollisuuksia puuttua työolosuhteisiin ja selvittää tilannetta laivoilla.

– Nyt nähdään, että kun on jaksettu tehdä työtä pitkäjänteisesti ja kyseenalaistettu totuttu linja, on saatu aikaan myös tuloksia, SMU:n puheenjohtaja Kenneth Bondas sanoo.

Ammattiliitot olivat saartaneet Liberian lipun alla kulkevan Da Tai -mukavuuslippulaivan, joka oli tullut Kotkan ja edelleen Helsingin satamaan lastaamaan sellua. Aluksella teetettiin töitä alipalkalla. Töitä tehtiin myös täysin alan sopimusten vastaisesti seitsemänä päivänä viikossa. Vakava ihmisoikeusloukkaus oli myös miehistön mahdollisuus kotiutua aikaisintaan 12 kuukautta töiden aloittamisesta. Silloinkin oli vain tilaisuus esittää pyyntö kotiuttamisesta.
Varustamo haki käräjäoikeudesta ammattiliitoille turvaamistoimea yhdistettynä puolen miljoonan euron uhkasakkoon, millä olisi haluttu pakottaa lopettamaan saarto. Koska turvaamistoimea tai uhkasakkoa ei myönnetty, työntekijöiden puolesta päästiin neuvottelemaan. SMU onnistui jo 26.7. saamaan aluksen miehistölle kansainväliset normit täyttävän sopimuksen.

– Tapaus on hyvin periaatteellinen. Onko oikein, että Suomesta kuljetetaan rahtia aluksilla, joissa työntekijät tekevät töitä alihintaan ja ihmisoikeuksia rikkoen? Onko oikein, että näitä käytäntöjä katsotaan läpi sormien? Ay-toiminta näyttää, että Suomessa on halua auttaa ja tukea myös kansainvälisillä vesillä seilaavia merimiehiä, joiden oikeuksia poljetaan. Käräjäoikeuden päätös vahvisti tätä linjaa, Ismo Kokko sanoo.

– Perussyy sille, miksi myös ulkomaalaisten alusten miehistön oloja seurataan myös Suomessa, on paitsi solidaarisuus myös se, että muuten käynnissä on työehtojen kilpajuoksu pohjaa kohti. Siinä yritykset teettävät työtä heikoimmilla työehdoilla ja etsivät halvinta mahdollista vaihtoehtoa. Estämällä työehtojen polkemista, autamme myös itseämme.
Lue laajempi juttu aiheesta aktlehti.fi

 

 

AKT: Tieverkko kaipaa kunnon kuoppakorotusta

AKT-lehden arkistokuva: Kuljettaja Tero Ihalainen näkee ratin takaa paitsi hienot keskisuomalaiset maisemat, myös tiestön vuosi vuodelta heikentyneen kunnon. Kuva: Hannu Tuovinen

Reissatessaan Suomen pääteillä ja sorapäällysteisillä mökkiteillä jokainen voi itse nähdä maanteiden korjausvelan eli teiden huonon kunnon. Ammattikuljettajat kokevat sen joka päivä. Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n näkemys on, että tieverkko pitää saada kuntoon. Korjausvelan kasvu tulee pysäyttää.

– Tiet alkavat olla jo vaarallisen huonossa kunnossa. Tästä tulee ammattikuljettajilta viestiä tien päältä, AKT:n sopimustoimitsija Vesa Lackman sanoo.

Maanteiden kunto on huonontunut huolestuttavalla vauhdilla. Korjausvelka tarkoittaa, että jatkuvasti teitä korjataan vähemmän suhteessa niiden kunnon rapistumiseen. Tämä velka vain kasvaa.

Keväällä 2023 Trafi kertoi, että teiden korjausvelka on 1,65 miljardia euroa. Päällystetyistä teistä huonokuntoisia on 7900 kilometriä eli noin 14 prosenttia. Sorateistä noin 2 800 km eli 10 prosenttia on huonokuntoisia. Nämä ovat iso turvallisuusriski.

AKT katsoo, että tieverkon korjaamista pitää kohdentaa. Ensisijaisia ovat elinkeinoelämän toimintaedellytykset, työmatkaliikenne ja liikenneturvallisuus. Myös alempitasoiseen tieverkkoon pitää olla varaa tehdä parannuksia.

Raskaan liikenteen kaluston mitat ja massat ovat kasvaneet, mikä kuluttaa teitä entistä enemmän.

Pitkät HCT-yhdistelmäajoneuvot tarvitsevat myös suuremmat taukopaikat pysähtyäkseen. Se tarkoittaa kuljettajille isompaa haastetta löytää paikka pysähtyä. Tarvitaan valtakunnallinen raskaan liikenteen taukopaikka- ja siirtokuormausalueverkko. Se kehittäminen on saatava liikkeelle.

Hallitusohjelma pistää isoja panoksia raiteisiin. Raiteet eivät korvaa maantieverkkoa, joka on ainoa todellinen vaihtoehto liikkumiseen harvaan asutuilla alueilla.

Teitä pitkin kulkee 90 prosenttia tavaraliikenteen tonneista ja henkilöliikenteestä. Tien päällä kuljettajina on AKT:n ammattilaisia, kuten esimerkiksi yhdistelmäajoneuvon-, kuorma-auton-, linja-auton-, säiliöauton- ja ympäristönhuollon kuljettajia.

Paikallisliikenteen kuljettajat tarvitsevat helteellä vessataukoja

Linja-autonkuljettajien vessaongelma, tuntuuko tutulta? Asiasta on uutisoitu mediassa niin Oulussa, Tampereella kuin Turussa tänäkin vuonna. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT kuitenkin muistuttaa, että asia on ratkaistava.

Ongelman yksi taustasyy ovat joukkoliikenteenliikenteen kilpailutukset. Liikennöintisopimukset ovat lyhyitä. Hinnat on myös vedetty kireälle. Yritykset eivät ehdi tai vaivaudu järjestämään vessoja reiteille ja päätepysäkeille. Lisäksi ajoaikataulut ovat niin kireitä, ettei vessaan reitiltä pääse.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT otti jo viime vuonna yhteyttä kaupunkeihin yhdessä työnantajaliiton kanssa, jotta asia ratkaistaisiin. Yksinkertaisinta olisi, että liikenteen tilaajat eli kaupungit vastaisivat vessoista ja perisivät kulut liikennöivältä yritykseltä.

Paikallisliikenteen linja-autonkuljettajien työpäivän pituus voi olla 11,5 tuntia. Ilman taukoa ajetaan usein 5,5 tuntia, eikä reitin varrella ole taukotilaa tai vessaa. Puskapissa ei ole ratkaisu, ja varmasti myös matkustajat haluavat, että kuljettajalla on mahdollisuus pestä kätensä.

Kuljettajapulaa voi parantaa pistämällä kuljettajien perusasioita kuntoon

Ongelma on sekä naisten että miesten. Jotkut kuljettajat ovat jopa joutuneet lopettamaan työnsä ennenaikaisesti. Myös kuljettajapulaa voi parantaa pistämällä kuljettajien perusasioita kuntoon.

– Kuljettajien työhyvinvoinnin ja viihtymisen kannalta olisi tärkeää hoitaa tämä perusasia kuntoon. Kuljettajapulaa ei helpota, jos töissä ei pääse edes vessaan, AKT:n aluetoimitsija Vili-Petteri Adamsson sanoo.

– Usein olen vertauskuvana näistä vessa asioista neuvotellessa kertonut, että kun kaupungissa aletaan rakentaa jotain, niin ensimmäisenä on kontti työntekijöille, jossa voi levähtää ja hoitaa tarpeensa. Miksi sitä ei tehdä kuljettajille, kun linjastot suunnitellaan?  

Liikenteen tilaajien, kaupunkien on nyt otettava vastuu. Kaupungeilla on valta kaavoittaa ja rakentaa. Kun joukkoliikenteen kilpailutuksessa liikennöitsijä vaihtuu, päätepysäkin vessa pysyy. Vessakustannukset pitää huomioida liikenteen kustannuksissa. Valaistu, lämmin ja puhdas vesivessa sekä mahdollisuus pestä kädet olisivat ihan vähintä, mitä kuljettajan työetuihin tulee kuulua.

AKT: Hallitusohjelma järkyttää, työntekijän on syytä pelätä

– Nyt on hyvä muistaa Petteri Orpon vaali-illan sanat ”kenenkään ei tarvitse pelätä”. Hallitusohjelmaa lukiessa pelottaa työntekijöiden puolesta, tämä on pahempaa kuin mitä osasi odottaa, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Hallitusohjelmassa näkyy perussuomalaisten maahanmuuttolinja. Jotta se toteutui, puolueen johto vei työntekijäpuolueeksi julistautuneet perussuomalaiset työntekijöiden elämää heikentäviin työelämäratkaisuihin. Oliko se sen arvoisia?

Työelämämuutokset karmeita

Työntekijään iskee palkaton sairausloma, kun ensimmäinen päivä pitää olla ilman palkkaa. Muutama syysflunssa on nopeasti viikko palkatonta.

Hallitusohjelman linja on, että työnantaja voi irtisanoa – vaikka jos työntekijän naama ei miellytä. Vuoden määräaikaisuuteen ei tarvita erityistä syytä. Työttömyystuki putoaa, eikä ansiosidonnaiseen turvaan pääsee muutenkaan kiinni ennen, kuin on ollut vuoden työssä.

Paikallinen sopiminen antaa työnantajalle mahdollisuudet rutata työehtosopimus roskakoriin. Näin voi pienentää palkkaa, lyhentää taukoja, ottaa päiviä tai viikkoja kesälomista ja luopua lisistä. Lomautukset ja yt:t hoidetaan entistä nopeammin. Luottamusmieskin voi jatkossa olla kuka vain. Joku, jonka työnantaja saa pistämään työkavereiden puolesta nimen paperiin.

Työtöntä lyödään kepillä

Kun sosiaali- ja terveydenhuollosta säästetään liki kaksi miljardia, se ei voi olla vaikuttamatta hoitoon. Työttömyysturvasta, asumistuesta ja toimeentulotuista leikataan sadoilla miljoonilla.  Opiskelija tai pienituloinen on silloin rahaton päiviä aiemmin kuin nyt.

– Kuka tahansa voi jäädä yllättäen työttömäksi. Siitä alkaa kriisi, jossa hallitusohjelman idea on piiskata pienemmillä tuilla. Työllistymisen sijaan voi menettää toimeentulon, jopa syrjäytyä, AKT:n varapuheenjohtaja Niko Blom sanoo.

Muutoksia ei saa protestoida

Hallitusohjelmalla viedään myös mahdollisuus puolustautua ja ottaa kantaa. Lakko-oikeuksia rajoitetaan, mikä romuttaa perustuslaillisia oikeuksia, ihmisoikeuksia.

Orpon hallitusohjelmassa näkyy kokoomuksen, Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Suomen Yrittäjien käsiala. Järjestöjen tavoitteista ja maailmankuvasta on tullut neuvottelijoille uusi todellisuus. Tässä kuplassa varakkaille on luvassa tulonsiirtoja, kuten osakesäästötilin verottoman maksimin poisto. Suorastaan koomista on osakesäästötilin perustaminen vastasyntyneille.

Työterveyslaitoksen tuoreet tutkimustulokset vahvistavat jo aiemmin AKT:n esille tuomia työolojen parannusehdotuksia.

Ammattikuljettajan työ on turvallisuuskriittistä, ja hyvä vireystila on keskeistä turvallisuuden kannalta.

Kuljettajien hyvää unta ja vireyttä voidaan edistää kehittämällä työvuorosuunnittelua ja huomioimalla siinä yksilöllisiä tekijöitä työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyössä.

Työterveyslaitoksen Vireyttä vuorotyöhön -hankkeen mukaan ammattikuljettajilla voi olla tunnistamattomia uni- ja vireystilan oireita ja häiriöitä. Kuljettajien työajat altistavat uni- ja vireysongelmille, joten niiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa työterveyshuollon yhteistyö liikennealan yritysten kanssa on olennaista. Jopa kahdella viidestä voi olla uneen ja vireyteen liittyviä haasteita.

Työhönsidonnaisuusajat ovat usein pitkiä ja työajat painottuivat aikaisiin aamuihin ja yöhön tukien aikaisempaa tutkimustietoa ammattikuljettajien työaikojen haasteellisuudesta unen ja vireyden kannalta.

Työturvallisuuden edistämisen lisäksi vuorotyöntekijöiden uni- ja vireysongelmien hoitaminen todennäköisesti myös ennaltaehkäisee kroonisia sairauksia.

– Ei ole yhdentekevää, miten työnantaja sijoittaa kuljettajien työvuorot ja tauot, puhumattakaan työhönsidonnaisuusajasta uni- ja vireystilan kannalta. Järkevästi annetut vapaapäivät ovat erittäin tärkeitä kuljettajan palautumisen kannalta, painottaa työsuojelutoimitsija Pasi Ritokoski.

Vireyttä vuorotyöhön hankkeesta on luettavissa lisää Työterveyslaitoksen sivulta tästä

ja Duodecim terveysraportista tästä

 

Hallitusneuvotteluissa romutetaan työntekijän asemaa

Lakot ovat ammattiliitoille viimeinen keino toimia, kun neuvotteluteitse ei ole edetty.

– Lakko-oikeudet ovat perusoikeuksia, joihin ei tule puuttua, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Kaikki työmarkkinajärjestelmän elementit kietoutuvat toisiinsa. Työrauhasta sovitaan solmimalla työehtosopimukset. Myös tukilakot ovat laillisia lakkoja, kun niistä ilmoitetaan sovittujen käytäntöjen mukaan. Jo nyt lakkoja on mahdollisuus rajata, kun ne uhkaavat terveyttä, turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Lakkoja on sovittelujärjestelmän avulla mahdollisuutta myös siirtää. On huomattava, että lakkoja edeltävissä neuvottelutilanteissa on aina kaksi osapuolta, joista molemmilla on vastuunsa.

Hallitusneuvotteluissa halutaan edistää paikallista sopimista ja käytännössä sillä murtaa koko työehtosopimusjärjestelmä. Työnantajajärjestöt haluavat paikallista sopimista myös niihin yrityksiin, jotka eivät ole järjestäytyneitä.

– Villi yritys voisi sopia työehtosopimuksista piittaamatta niin palkoista, lomista kuin työajoista. Näin Suomi voi pian olla täynnä järjestäytymättömiä yrityksiä, joissa työntekijöillä ei ole oikeuksia. Onko tämä todella hallitusneuvottelijoiden tahtotila, ymmärretäänkö järjestelmän kokonaisuus?

Mikäli järjestelmää muutetaan yhdeltä osalta, tarvitaan paljon muuta uutta lainsäädäntöä turvaamaan työntekijän asemaa. Työehtosopimusten yleissitovuus on ollut suomalaisen turvallisen ja tasapainoisen työmarkkinajärjestelmän perusta.

Nyt oikeistopuolueiden hallitusneuvottelijoiden tavoite on toimia Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Suomen Yrittäjien talutusnuorassa, romuttaa yleissitovuutta, purkaa työehtosopimuksien suojaa työntekijöille ja rajata kaupan päälle lakko-oikeutta. Torilla tavataan, mutta ei juhlan merkeissä.

– Nyt täytyy nähdä, että muutoksissa ei ole kysymys yksittäisen ammattiliiton, kuten AKT:n asemasta, vaan ideologisesta halusta antaa lisää valtaa yrityksille työntekijöiden oikeuksista piittaamatta.

Valtaosa suomalaisista ei rajoittaisi lakko-oikeutta missään olosuhteissa

Lakko-oikeus on suomalaisille perusoikeus ja tärkeä demokratian väline. Suomessa on lakkoiltu lyhyempien työpäivien sekä työntekijöiden sopimusoikeuksien puolesta. Niissä maissa, joissa on vahva ammattiyhdistysliike, hyvinvointi on tasaisesti jakautunutta ja myös heikommassa asemassa olevista kansalaisista huolehditaan. Lakko-oikeuden rajoittaminen on selkeä viesti vahvojen tavoitteesta rajoittaa heikompien oikeuksia. Halutaanko hallitusneuvotteluissa todella lähteä sille tielle?

– Kyse hallitusneuvottelujen halussa rajata lakko-oikeutta ei ole mistään muusta kuin siitä, että poliittiset vastustajat haluavat viedä työntekijöiltä viimeisetkin välineet reagoida, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko toteaa.

– Julkisuudessa viljellään käsitystä, että ”aina ne ovat lakossa”, mikä ei pidä paikkaansa. Lakkoihin ei ryhdytä kevein perustein vaan aina viimeisenä keinona. Lakkojen ulkopuolelle myös rajataan turvallisuuteen, terveyteen ja huoltovarmuuteen liittyviä töitä, AKT:n järjestöpäällikkö Juha Häkkinen linjaa. 

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto muistuttaa faktoista lakkojen suhteen. AKT on ennen helmikuuta lakkoillut palkkojen puolesta edellisen kerran vuonna 2010. Edellinen myötätuntolakko oli vuonna 2019 Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n työtaisteluille. Finnairin viime syksyn ulosmarssin lisäksi on ollut yksittäisten yritysten saartoja. Todellisuus lakkoherkkyydessä on tarua ihmeellisempää.

– Valtaosa suomalaisista on samaa mieltä AKT:n kanssa, eikä halua rajoittaa lakko-oikeutta missään olosuhteissa. Evan tutkimustulosten mukaan rajoittamista vastaan ovat erityisesti nuoret 18-25-vuotiaat jopa 69 prosentin osuudella. Lakko-oikeutta ei saa viedä tulevilta sukupolvilta, Häkkinen sanoo.

Perinteisesti esimerkiksi Tanskassa on ollut enemmän lakkoja kuin Suomessa. Myös Norja on pitkään mennyt ohi menetetyissä työpäivissä. Isossa kuvassa 1990-luvusta alkaen Suomen työtaistelujen määrä, kesto ja menetettyjen työpäivien määrä on vähentynyt. 

Työehtosopimukset ovat se mekanismi, jolla solmitaan ja ostetaan työrauha.  Jos ammattiliitto ei työehtosopimuksen rauettua saisi osoittaa kantaansa työtaistelulla, olisi Suomi pian EU:n ihmisoikeustuomioistuimessa ja Kansainvälisen työjärjestö ILO:n hampaissa. Periaate yhdistymisvapaudesta on kirjattu ILO:n perustamissopimukseen. Lakko-oikeus tunnustettiin ILO:ssa jo vuonna 1927 nimenomaan osana yhdistymisvapautta.

Poliittiset lakot ovat hyvin harvinaisia, viimeksi niitä on ollut Suomessa vuonna 2018. Poliittisista lakoista on työtuomioistuimen ennakkoratkaisu vuodelta 1973. Silloin AKT vauhditti päivän lakolla työaikalain muutosta ja autoliikenteen lakisääteisiä taukoja. Työtuomioistuin katsoi, ettei AKT:n eduskuntaan kohdistama painostustoimenpide rikkonut työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta. Päätös oli linjanveto siitä, että poliittisella lakolla on mahdollisuus puolustaa oikeuksia ja toimia silti lain ja työrauhavelvoitteen mukaan.