Viisi liittoa: Lakko lentoasemilla 1.-2.2.2024 19.1.2024 JHL:n va. puheenjohtaja Håkan Ekström (vas.), AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko, PAMin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne, IAUn liittosihteeri Sami Rajala ja SLL:n puheenjohtaja Vesa Uuspelto tiedotustilaisuudessa Helsingissä 19. tammikuuta 2024. Tilaisuudessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Palvelualojen ammattiliitto PAMin, Ilmailualan Unioni IAUn, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Suomen liikennelentäjät SLL:n johto kertoi suomalaiseen lentoliikenteeseen kohdistuvista poliittisista työtaistelutoimenpiteistä. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander Lakko lentoasemilla alkaa 1.2.2024 ja päättyy 2.2.2024. Työtaistelun ulkopuolelle on rajattu työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Lakko on poliittinen työtaistelu, jota ei ole suunnattu työnantajia vastaan. Suomen Liikennelentäjäliitto on mukana itsenäisenä toimijana ja päättää erikseen toimiensa laajuuden. Liitot vaativat, että hallitus keskeyttää heikennys- ja leikkausesitystensä valmistelun ja aloittaa työelämää koskevien muutosten valmistelun tyhjältä pöydältä työntekijöiden ääntä aidosti kuunnellen. – Hallitusohjelman tavoitteet ovat kuin suoraan elinkeinoelämän vaalitavoitteista. Emme voi katsoa toimettomina, kun jäseniltämme ollaan viemässä keinot puolustaa kunnollisia työehtoja. Lakossa ovat mukana JHL:n jäsenet, jotka työskentelevät Finavian tai Airpron palveluksessa, JHL:n va. puheenjohtaja Håkan Ekström sanoo. – Hallituksen työelämäheikennykset ja sosiaaliturvan leikkaukset ovat niin kestämättömiä, että työntekijät haluavat reagoida. Hallitus on saatava kuuntelemaan myös työntekijöitä. Lakossa ovat mukana AKT:n osalta matkustamohenkilökunta eli lentoemännät ja stuertit, lentokenttien tankkaustoiminta, sekä lentoaseman linja-autonkuljettajat, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo. – IAU osallistuu työtaistelutoimiin muiden ammattiliitojen tavoin ja ilmoittaa toimistaan virallisten päätösten perusteella viimeistään ensi viikon tiistaina, IAU:n liittosihteeri Sami Rajala kertoo. – Me olemme luonnollisesti mukana yhteisessä rintamassa muiden lentoasemilla toimivien liittojen kanssa vastustamassa työntekijöihin kipeästi osuvia leikkauksia ja heikennyksiä. Palvelualojen ammattilaiset toimivat lentoasemilla tukitoiminnoissa tuottamassa matkustajille palveluita, huolehtimassa kiinteistöistä ja turvallisuudesta, kertoo PAMin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne.
AKT:n työtaistelut koskevat yli 20 000 kuljetusalan työntekijää, myös lentokentät menevät kiinni 19.1.2024 AKT:n hallitus on 19.1. päättänyt että liitto osallistuu laajoihin poliittisiin lakkoihin 1.-2. helmikuuta. Hallitus muuttaa työelämänlainsäädäntöä yksinomaan työnantajien eduksi. Työntekijöiden kannalta muutokset ovat yksinomaan kielteisiä, ne heikentävät peruuttamattomasti työehtoja, työsuhdeturvaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Työelämän kehittymisen sijaan jyrkkä kahtiajako kasvaa. AKT:n osalta mukana ovat liki kaikki toimialat. Mukana ovat kuorma-autoala, linja-autoala, matkahuoltoala, kaupan automiehet, säiliöauto- ja öljytuoteala, matkatoimistoala, terminaalitoiminta, huolinta-ala, huoltokorjaamot, AKT:n Viking Linen työntekijät ja ahtausliikkeiden toimihenkilöt sekä ahtausala. Tällä kertaa mukana ovat myös lentokentät eli matkustamohenkilökunta, lentokenttien tankkaustoiminta ja AirPro/ramp-kuljettajat. Lentokenttien osalta tiedotetaan erikseen. Työnseisaukset koskevat AKT:n osalta noin 160 yritystä ja yli 20 000 työntekijää. Työtaistelun ulkopuolelle on rajattu työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Torstaina 1.2. linja-autoliikenne sekä matkahuolto on työtaistelutoimien ulkopuolella, jotta mahdollisimman monella on mahdollisuus osallistua SAK:n ja STTK:n yhdessä järjestämään STOP Nyt! -mielenilmaukseen Senaatintorilla Helsingissä. Yrityslistaus löytyy AKT:n nettisivuilta Työntekijäjärjestöt ovat jo kuukausien ajan pyrkineet vaikuttamaan hallituksen linjauksiin yhä voimistuvilla #PainavaSyy -mielenilmauksilla. Nyt myös AKT koventaa toimiaan. Työntekijät ovat tosissaan. Mieltä ei osoiteta hallitusta tai demokratiaa – vaan hallituksen työelämälinjauksia vastaan. – Hallitus ei ole osoittanut minkäänlaista halua tulla työtekijöitä vastaan. Hallituksen työelämäheikennykset ja sosiaaliturvaleikkaukset ovat kestämättömiä. Työntekijöiden paha olo purkautuu poliittisina mielenilmauksina ja lakkoina, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko vaatii. Lue lisää täältä.
SAK ja STTK kutsuvat mielenosoituksen hallituksen heikennyksiä vastaan 15.1.2024 Ammattiliitot ja palkansaajakeskusjärjestöt ovat osallistuneet hallituksen asettamiin kolmikantatyöryhmiin ja keskustelutilaisuuksiin sekä tuoneet eduskuntakuulemisissa esiin, miten raskaasti päätökset osuvat ihmisiin ja toisaalta, miten vähäiset työllisyys- ja säästövaikutukset osalla toimista on. Tämän vuoksi SAK ja STTK kutsuvat mukaan mielenosoitukseen kaikki hallituksen politiikasta huolissaan olevat kansalaiset ja kansalaisjärjestöt. Järjestöt haluavat lähettää yhdessä työelämää ja suomalaisten hyvinvointia heikentävälle hallitukselle viestin: uudistusten valmistelussa on painettava jarrua. – Ensimmäiset työttömiin osuvat heikennykset ovat tulleet voimaan ja hallitus valmistelee jo seuraavia. Irtisanomisen helpottaminen, palkaton sairauslomapäivä ja lakko-oikeuden rajoittaminen ovat jo nurkan takana. Työelämäoikeuksien heikentäminen avaa portit laajalle eriarvoisuuden lisäämiselle suomalaisessa yhteiskunnassa, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo. SAK:n ja STTK:n jäsenliitot osallistuvat mielenosoitukseen omien päätösten mukaisesti. – Hallituksen työelämää koskevat uudistukset ovat puhtaasti ideologisia vailla mitään todennettuja työllisyys- tai talousvaikutuksia. On suorastaan käsittämätöntä, että hallitus sivuuttaa arviot uudistusten vaikutuksista ja kansalaisten mielipiteen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Muualta Suomesta saapuville mielenosoittajille järjestetään maksuttomia bussikuljetuksia maakuntakeskuksista. Torilla on tarjolla myös ruokaa ja ohjelmaa. Mukaan on jo ilmoittautunut useita kansalaisjärjestöjä. Katso lisätietoja.
FFC och STTK bjuder in till demonstration mot regeringens försämringar 15.1.2024 FFC och STTK bjuder in till demonstration mot regeringens försämringar Löntagarcentralorganisationerna FFC och STTK sammankallar en demonstration mot regeringens försämringar i arbetslivet och nedskärningar i den sociala tryggheten. Demonstrationen går under namnet STOP nu! och ordnas torsdagen den 1 februari kl. 12.00–14.00 på Senatstorget i Helsingfors. Fackförbunden och löntagarcentralorganisationerna har deltagit i de trepartsarbetsgrupper och diskussioner som regeringen har sammankallat, och har i samband med utfrågningar i riksdagen lyft fram hur hårt många människor av drabbas av besluten samt hur liten inverkan på sysselsättningen och hur små inbesparingar en del av åtgärderna medför. Därför bjuder FFC och STTK in alla medborgare och medborgarorganisationer som är bekymrade över regeringens politik att delta i demonstrationen. Organisationerna vill tillsammans sända ett budskap till regeringen som försvagar villkoren i arbetslivet och finländarnas välfärd: nu måste regeringen trycka på bromsen när det gäller beredningen av reformerna. – De första försämringarna, som drabbar arbetslösa, har trätt i kraft och regeringen bereder redan följande försämringar. De försämringar som väntar runt hörnet handlar om att göra det lättare för arbetsgivare att säga upp arbetstagare, att göra den första sjukdagen oavlönad och att begränsa strejkrätten. Genom att försvaga rättigheterna i arbetslivet öppnar regeringen portarna för kraftigt ökad ojämlikhet i det finländska samhället, säger FFC:s ordförande Jarkko Eloranta. FFC:s och STTK:s medlemsförbund deltar i demonstrationen i enlighet med sina egna beslut. – Regeringens reformer av arbetslivet är rent ideologiska utan några verifierade effekter på sysselsättningen eller ekonomin. Det är helt enkelt obegripligt att regeringen ignorerar bedömningarna av reformernas konsekvenser och medborgarnas åsikt, konstaterar STTK:s ordförande Antti Palola. För de demonstranter som kommer från andra delar av Finland ordnas avgiftsfria busstransporter från landskapscentrumen. På torget serveras också mat och det ordnas program. Flera medborgarorganisationer har redan meddelat att de deltar i demonstrationen. Mer information här.
SAK:n pääekonomisti: Hallituksen leikkaukset turvaverkkoihin lisäävät työntekijöiden taloudellista riskiä kohtuuttomasti 11.1.2024 Hallituksen toimien seurauksena työttömäksi jäävä tai puoleksi vuodeksi lomautettava työntekijä menettää noin kuukausipalkkaansa vastaavan summan verrattuna nykytilanteeseen. Tämä kasvattaa kotitalouteen kohdistuvaa taloudellista riskiä ja henkilökohtaisen varautumisen tarvetta kohtuuttomalla tavalla. SAK:n periaatteellinen kanta on ollut, että lakisääteisillä maksuilla ja vakuutuksilla rahoitetut yhteiset turvaverkot tarjoavat riittävän turvan työttömyyden, sairauden ja työkyvyttömyyden varalle. Kotitalouksilla ei pitäisi olla tarvetta erikseen varautua näihin riskeihin. Säästöjen tulisi olla käytettävissä muihin pitkäaikaisiin hankintoihin ja yllättäviin menoihin silloin, kun niitä on mahdollista kerryttää. Suomessa toimivien pankkien yleinen suositus kokoaikatyötä tekeville on ollut säästää noin kolmen kuukauden nettopalkkaa vastaava summa eli ”hätävara” pankkitilille tai muuhun paikkaan, josta varat voi helposti ottaa käyttöön. Tutkimusten mukaan suomalaisten kotitalouksien puskurit jäävät kuitenkin usein selvästi pienemmäksi. Eurobarometrin mukaan 25 prosentilla suomalaisista ei ole minkäänlaisia puskureita ja vain 40 prosentilla puskurit riittävät kolmeksi kuukaudeksi. Puskureita on vähiten niillä, jotka niitä eniten tarvitsisivat. Hyvinvointivaltion turvaverkkoja nakertavien päätösten jälkeen henkilökohtaisen taloudellisen puskurin tarve kasvaa, jotta työntekijän taloudellinen kriisinsietokyky ei heikkenisi entisestään. Hätävaran tarpeen kasvu on suoraa seurausta hallituksen esittämistä heikennyksistä sosiaaliturvaan ja työlainsäädäntöön. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvien leikkausten lisäksi työntekijöiden toimeentuloa heikentää muutostilanteissa se, että hallituksen toimien takia palkanmaksu katkeaa nykyistä nopeammin. Muutosneuvotteluajat puolitetaan, mikä nopeuttaa irtisanomista kolmella viikolla yli 50 hengen yrityksissä. Tätä pienemmissä yrityksissä muutosneuvotteluita ei käydä lainkaan, vaan irtisanomis- tai lomautusilmoitusaika alkaa työnantajan yksipuolisesta ilmoituksesta. Irtisanomisaikoihin hallitus ei tee muutoksia, mutta lomautusilmoitusaikaa lyhennetään seitsemään päivään. Hallituksen toimien yhteisvaikutus työnsä menettävälle työntekijälle vastaa noin kuukausipalkan suuruista lisämenetystä. Työttömyys aiheuttaa suuren pudotuksen työntekijän tuloihin jo ennen hallituksen työttömyysturvaan ja työlainsäädäntöön kohdistamia heikennyksiä. – Hallituksen ilmoittamat ja toteuttamat leikkaukset työntekijöiden sosiaaliturvaan, erityisesti ansiosidonnaiseen päivärahaan ja asumistukeen ovat kovia. Yhdessä yhteistoimintalain ja irtisanomissuojan heikennysten kanssa ne tekevät merkittävän loven palkansaajien taloudelliseen turvaan muutostilanteissa, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo. Pääekonomisti Ilkka Kaukoranta Puskurien kerryttäminen on käytännössä mahdotonta useille pienipalkkaisilla aloilla työskenteleville, etenkin jos taloudessa on huollettavia lapsia. Koronakriisi ja vuonna 2022 alkanut raju hintojen nousu ovat syöneet monen duunaritalouden olemassa olevat puskurit. SAK:n jäsentutkimuksen mukaan 11 prosenttia eli 52 000 SAK:laisten liittojen työssäkäyvää jäsentä on suuressa köyhyysriskissä. Hallituksen leikkaukset soviteltuun työttömyysturvaan ja asumistukeen heikentävät pienipalkkaisten työntekijöiden toimeentuloa entisestään ja siten vaikeuttavat myös puskurien keräämistä. – Jos työntekijän käteen jäävä palkka on esimerkiksi 1 600 euroa kuussa ja hän laittaa tästä sivuun sata euroa kuussa, yhden kuukauden palkan säästäminen veisi lähes puolitoista vuotta. Hallituksen leikkausten kompensoiminen omia taloudellisia puskureita kasvattamalla on monelle palkansaajalle käytännössä mahdotonta. Murentaessaan hyvinvointivaltiota hallitus vie Suomea kohti yksilölliseen varautumiseen perustuvaa yhteiskuntamallia. Tämä politiikka asettaa monet työntekijät kohtuuttomaan asemaan. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksen ja asumistuen leikkausten vaikutus yksin asuvaan Asumistuen heikennysten vaikutukset työssä käyvien talouteen
SAK: Vuodenvaihteen muutoksia 2024: Työttömyysturvaan ja muuhun sosiaaliturvaan isoja leikkauksia 21.12.2023 SAK Kokosi yhteen listaan vuoden 2024 alussa ja sen aikana voimaan tulevia muutoksia, jotka vaikuttavat työntekijöiden työehtoihin, koulutukseen, työttömyysturvaan ja muuhun sosiaaliturvaan sekä verotukseen. Lista luettavissa tästä.
Eduskunta hyväksyi työttömyysturvaa koskevan lakimuutoksen 17.12.2023 Eduskunta on hyväksynyt ensimmäisen kahdesta työttömyysturvaa koskevasta lakimuutoskokonaisuudesta, jotka leikkaavat työttömyysturvan määrää ja rajoittavat oikeutta etuuteen. Osa muutoksista tulee voimaan 1.1.2024. ja osa myöhemmin vuoden aikana. Lisää työttömyysturvan muutoksista luettavissa A-kassan sivulta. Sivustoa päivitetään edelleen.
AKTlehti.fi ja AKT:n somekanavat seuraavat työtaistelupäivää 14.12.2023 Aamun ensimmäisessä jutussa kerrottiin työtaistelujen alkamisesta ja lakkovahtien päivystämisestä varikoilla Turussa. Lue tuore juttu Poliittiset työtaistelut alkoivat, Turun bussivarikolla päivystävät lakkovahdit Verkkolehdessä myös juttua Kokkolasta. Siellä epäiltiin, ettei edes 100 000 ihmisen lakko riitä muuttamaan hallituksen linjaa. Vakavasta ja painavasta asiasta huolimatta SAK:n tapahtumassa oli hyvä fiilis ahtaajien kesken. Tuoretta juttua on julkaistu myös Oulusta. Siellä lakko on pitänyt hyvin ja sen syyt ymmärretty hyvin. Verkkolehdessä kerrotaan myös siitä, miten liiton johto Ismo Kokko, Jarkko Arpula, Niko Blom sekä mm. järjestäjätoimitsija Lauri Tiainen ja viestintäpäällikkö Sini Silvàn ovat olleet liikkeellä päivän aikana. Erityiskiitos annetaan lakkovahdeille. Poliittinen työtaistelupäivä on poikinut ehkä myös lisää jäseniä liittoon. Tässä terveiset Lehtimäen liikenteeltä. AKT:n viestintää ovat päivän aikana tuottaneet Arto Jokela, Sirpa Pyykönen, Maarit Lehto ja Sini Silvàn. Kuvia on saatu myös runsain määrin alueelta ja aluetoimitsijoilta.
Poliittiset lakot toteutetaan 13.12.2023 AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kommentoi työmarkkinatilannetta ja torstaille suunniteltujen poliittisten työtaistelujen tilannetta työnantajaliittojen ja palkansaajakeskusjärjestöjen neuvottelujen jälkeen Helsingissä 13. joulukuuta 2023. Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen SAK ilmoitti viime viikolla, että työmarkkinamallikeskustelujen jatkaminen tai neuvotteluihin eteneminen on mahdotonta, ellei Orpon-Purran hallitus osoita mitään vastaantuloa työrauhaa ja paikallista sopimista koskevissa lainsäädäntöhankkeissa. – Työmarkkinamalliin olennaisesti liittyvistä elementeistä, kuten työrauhasääntelystä ja paikallisen sopimisen lainsäädännöstä, olisi välttämätöntä neuvotella ja sopia samassa yhteydessä. Toivoimme, että Orpon-Purran hallitus antaa selkeän viestin myös työntekijäpuolen tarpeiden huomioimisesta. Sellaista viestiä ei tullut, vaan hallitus jatkaa yksipuolisesti firmojen etujen ajamista, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta purkaa pettymystään SAK:n tiedotteen mukaan. Tilanne kokonaisuudessaan on hyvin haastava. – On ihan sama, minkälainen malli meillä on, jos toisella kädellä hallitus ja työnantajat romuttavat luottamusmiehen aseman ja valtakunnalliset työehtosopimukset, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko summaa tilanteen. Elorannan mukaan SAK on valmis jatkamaan työmarkkinamallikeskusteluja ja -neuvotteluja, jos hallitus mahdollistaa osapuolille aidon ja tasapuolisen neuvotteluasetelman ratkoa työmarkkinakysymyksiä. Hallitus unohtanut työntekijät – Hallitus ei ole tullut lainkaan vastaan. Tässä tilanteessa on mahdotonta sopia työmarkkinamallista. Samaan aikaan hallitus heikentää muuta työlainsäädäntöä siten, että työehtosopimusten merkitys heikkenee ja tasapuolinen neuvottelumahdollisuus osapuolten väliltä rapautuu, Jarkko Eloranta sanoo. Elorannan mukaan työehtosopimusten kattavuus ja sitovuus heikkenevät hallituksen lainsäädäntöhankkeiden vuoksi. Tällöin on mahdotonta edistää SAK:n keskeisiä tavoitteita työmarkkinamallille, kuten samapalkkaisuutta, matalapalkkojen nostamista ja heikkojen työehtojen korjaamista. – Työmarkkinamallin tavoite koordinoidusta palkanmuodostuksesta ei toteudu, mikäli yritysten järjestäytymisen kannusteet katoavat. Silloin työehtosopimusten yleissitovuus heikkenisi ja paikallisella sopimisella voitaisiin ohittaa työehtosopimukset. Työelämän kurjistuminen alkaisi, sillä työehdoissa ja palkoissa nähtäisiin kilpajuoksu kohti pohjaa, Eloranta toteaa.
The political industrial action organized by AKT concerns 17,000 employees in the transport sector 12.12.2023 AKT opposes the government’s weakening of labor legislation and social welfare cuts. The working life changes of the government program only benefit employers. For the employees, the changes are exclusively negative, they weaken working conditions, employment security and opportunities to influence. Instead of the development of working life, a sharp bifurcation is growing. The position of the weakest people in society is further weakened. AKT will participate on Thursday 14.12. in political industrial action with The Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK) and its affiliated unions. About ten industries are involved in AKT. Included are for example the truck industry, bus industry, drivers who work with commercial sector, tanker and oil product industry drivers, travel agency industry, terminal operations and dockers. The political stoppages cover a total of 150 companies and approximately 17,000 employees. In particular, the industrial action will be visible in local traffic in large cities. Servicemen get home Work done to protect life, health and the environment is delimited outside of industrial action measures. The repatriation transports of servicemen, which are handled as charter traffic, are also left outside of the activities. The company listing can be found here. SAK’s unions have been trying to influence the government’s policies with #PainavaSyy expressions for months. No progress has been made. Now AKT is involved in showing that the employees are serious. The opinion is not expressed against the government, but against its government´s program. – The tripartite negotiations between employers, employees and government have shown that wage earners are not consulted in those groups. We only have the opportunity there to acknowledge the entries in the government program, but nothing else, says AKT chairman Ismo Kokko. The government can still cancel the strikes Time is ticking. It is still expected that the government will start negotiating the government program and its very one-sided solutions for employees. Orpo-Purra’s government still has until Wednesday to open up such a discussion that the broad, country-wide industrial action measures can be cancelled. – For us, the Nordic model means a working life that respects employees and is based on collective agreement, Niko Blom, the 2nd vice-president of AKT, says.