SAK kertoi tiistaina tiedotustilaisuudessaan, miten se on viime viikkoina yrittänyt hakea neuvotteluyhteyttä hallituksen kanssa. Tämä ei ole tuottanut tulosta, vaan hallitus on ilmoittanut, ettei aio luopua miltään osin suunnitelmastaan. 

– Olemme olleet valmiita neuvottelemaan isoista, meille tärkeistä periaatekysymyksistä hallituksen tavoitteiden suuntaisesti. Edes näin merkittävät vastaantulot eivät ole herättäneet heissä vastakaikua, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo. 

Tämän vuoksi SAK:laiset ammattiliitot aloittavat poliittiset lakot maanantaina 11. maaliskuuta lähtien ja ne kestävät tässä vaiheessa kaksi viikkoa. Liitot ilmoittavat lakon piirissä olevat kohteet noudattamiensa ilmoitusvelvollisuuksien mukaisesti. 

– Haluamme varmistaa, ettei toimista ole haittaa terveydelle tai turvallisuudelle. Olen ollut yhteydessä Huoltovarmuuskeskukseen ja pyytänyt olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä, jos ongelmia ilmenee. Tämä koskee myös muita viranomaisia. 

Lakoissa ovat mukana Teollisuusliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Sähköliitto, Rakennusliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM. Myös muut SAK:laiset liitot osoittavat solidaarisuutta osallistumalla taloudelliseen taakanjakoon. Muista mahdollisista tukitoimista liitot ilmoittavat erikseen. 

Toimet kohdistuvat vientiin ja tuontiin satamissa ja raiteilla. Mukana on myös suuria teollisuuslaitoksia sekä jakeluterminaaleja. Avainalojen lakkojen piirissä on noin 7 000 työntekijää. 

Liitot ovat valmiita keskeyttämään lakkojen valmistelun ja lakot, jos hallituksella on valmiutta pehmentää ja tasapainottaa heikennysesityksiään. 

SAK teetti Verianilla tekstiviestikyselyn SAK:laisten ammattiliittojen jäsenillä satunnaisotannalla muutama viikko sitten. Siinä kysyttiin, kannattaako vastaaja työelämän heikennyksiä vastustavien lakkojen järjestämistä. Vastaajia oli 7 598 ja heistä 81 prosenttia vastasi kannattavansa lakkojen järjestämistä. 15 prosenttia ei kannattanut ja 4 prosenttia ei osannut sanoa. 

– Me teemme tämän puolustaaksemme kaikkien työntekijöiden etuja ja oikeuksia, mutta haluamme samalla varmistaa, että suomalainen työelämä on reilu ja tasapuolinen myös tuleville sukupolville. Sellainen, jossa työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omiin työehtoihin ja -oloihin sekä neuvotella että sopia niistä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa. 

Kuva SAK.

Verianin tekemässä kyselyssä 50 prosenttia vastaajista kertoi vastustavansa hallituksen ehdotusta höllentää työnantajien mahdollisuuksia irtisanoa työntekijöitä. Ehdotusta kannatti 39 prosenttia vastaajista.

Orpon-Purran hallitus on helpottamassa työntekijöiden irtisanomisia niin, että henkilöön liittyvään irtisanomiseen riittää jatkossa pelkkä ”asiallinen syy”. Tällä hetkellä irtisanomiseen vaaditaan työntekijästä johtuva asiallinen ja painava syy.

Muutos tarkoittaa irtisanomiskynnyksen madaltamista ja heikompaa työsuhdeturvaa. Se voi johtaa siihen, että työntekijät eivät jatkossa uskalla nostaa esiin työpaikkansa ongelmia irtisanomisen pelossa.

Irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutukset ovat epäselviä. Työllisyyttä edistävien vaikutusten sijaan irtisanomissuojan heikentäminen on sen sijaan omiaan lisäämään työn psykososiaalista kuormitusta, jonka on todettu heikentävän tuottavuutta.

Niin sanottua potkulakia vastustaa Verianin kyselyssä SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä peräti 72 prosenttia. 

Puoluekannatuksen mukaan vastustajia löytyy eniten vasemmistoliiton (85 %), SDP:n (81 %) ja vihreiden (67 %) kannattajien keskuudesta. Sen sijaan kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista yli puolet kannattaa potkulakia.

Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista koskevan lakiesityksen valmistelua ei ole vielä aloitettu.

Lue myös: Paula Ilveskivi: Hallitus esittää irtisanomisperusteeksi jälleen pärstäkerrointa

SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 437 henkilöä, jotka edustavat Suomen täysi-ikäistä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 3.–7.2.2024 ja sen tilastollinen virhemarginaali on noin 2,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Hallitus haluaa muuttaa ensimmäisen sairauspäivän palkattomaksi. Sairaussakko koskettaa välittömästi satoja tuhansia työntekijöitä, joilla asiasta ei ole sovittu työehtosopimuksessa. Julkisuudessa asiaa on perusteltu muun muassa sillä, että maanantaisin pidetään niin sanottuja krapulapäiviä. Tilastojen mukaan eniten työntekijöitä on kuitenkin sairauslomalla keskiviikkoisin.

SAK:laisten liittojen jäsenistä jopa 84 prosentttia vastustaa palkatonta sairauspäivää. SAK:laisilla aloilla on yleensä vähemmän mahdollisuuksia tehdä etätöitä, jolloin se osuu erityisesti heihin. Myös esimerkiksi sairaiden ja vanhusten parissa töitä tekevillä sairaana työskentely on riski asiakkaalle ja elintarveteollisuudessa hygieniavaatimukset ovat korkeat.

Edes johtavassa asemassa työskenteleville kysymys ei ole helppo. Heidän kohdallaan asiaa vastustaa ja puolustaa lähes yhtä moni. Sama koskee kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjiä.

SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi huomauttaa, että sairaussakko leikkaisi tuloja erityisesti niiltä, joilla ei ole mahdollisuutta tehdä etätöitä. Lue Työläjärven kirjoitus SAK:n blogissa.

SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 437 henkilöä, jotka edustavat Suomen täysi-ikäistä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 3.–7.2.2024 ja sen tilastollinen virhemarginaali on noin 2,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Hallituksen esitys valmisteltiin kolmikantaisessa työryhmässä, jossa tosin työntekijöiden näkemykset sivuutettiin tylysti.

– Työntekijöiden edustajat eivät saaneet lopullista esitystä edes nähtäväkseen, ennen kuin se julkaistiin. Lopulliseen versioon on tullut merkittäviä tiukennuksia myötätuntotyötaistelujen ja poliittisten työtaistelujen rajoittamisen osalta. Tiukennukset ovat rajoittavampia kuin mitkään niistä ehdotuksista, joita työryhmän työskentelyssä edes sivuttiin, SAK:n työmarkkinapäällikkö Rami Lindström huomauttaa.

Hallituksen esityksessä rajoitukset puuttuvat perusoikeuksiin huomattavasti radikaalimmalla tavalla kuin lainsäädännön arviointineuvoston arvioimassa luonnoksessa. Esityksen sisältämät rajoitukset menevät jopa niin pitkälle, että ne ovat ristiriidassa esitykseen kirjattujen perusteluosioiden kanssa.

– Hallituksen esityksen kirjausten perusteella vaikuttaa siltä, että tukityötaisteluiden rajoitukset voivat jatkossa perustua yksinomaan taloudelliseen harkintaan. Useimmissa tavanomaisissa tilanteissa ne tulevat olemaan käytännössä kiellettyjä kokonaan, Lindström korostaa.

Eduskunnalle annetun esityksen sisältämä poliittisten työtaistelujen 24 tunnin aikaraja on sinänsä hallitusohjelman mukainen. Lopulliseen hallituksen esitykseen on kuitenkin lisätty velvollisuus ottaa huomioon myös poliittisen työnseisauksen tuotantotoiminnalle aiheutuvat häiriöt ennen työnseisausta ja sen jälkeen.

– Tämä velvoite on otettu mukaan suoraan Elinkeinoelämän keskusliiton toiveesta. Sillä halutaan varmistaa, ettei 24 tunnin työnseisaus aiheuta laajempaa tuotannon keskeytystä teollisuudessa. Tosiasiassa tämä vesittää oikeuden poliittiseen työnseisaukseen joillakin aloilla kokonaan, Lindström toteaa.

Poliittisten työtaisteluiden sääntelyn perustelut kuvastavat Rami Lindströmin mukaan koko hankkeen luonnetta varsin selkeällä tavalla.

– Vaikka hallitus esittäisi päätösvallan siirtämistä eduskunnalta itselleen, olisi tällaisen toimenpiteen vastustamiseksi tehty yli 24 tunnin poliittinen lakko laiton. Ainoastaan hyvityssakko siitä voitaisiin harkinnanvaraisesti jättää tuomitsematta.

Hovioikeus vahvisti päätöksellään vuoden takaisen Helsingin käräjäoikeuden ratkaisun, jolle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. Käräjäoikeuden ratkaisu maaliskuussa 2023 koski kannetta, jonka luottamusmieheksi valittu AKT:n jäsen nosti liiton tuella työnantajaansa vastaan. Järjestäytymätön työnantaja oli kieltäytynyt hyväksymästä työntekijöiden valitsemaa luottamusmiestä sekä maksamaan tälle luottamusmiessopimuksen mukaista luottamusmieskorvausta sekä koulutuskorvausta.

Työnantaja katsoi, ettei sillä ollut velvollisuutta hyväksyä luottamusmiesvalintaa, eikä pitänyt luottamusmiehen valintaa yleissitovana työehtosopimusmääräyksenä.

AKT:n luottamusmies voitti kuitenkin riidan kaikilta osin.

Käräjäoikeus katsoi vuoden 2023 ratkaisussaan, että järjestäytyneillä työntekijöillä on järjestäytymisvapauteen kuuluva oikeus valita luottamusmies. Tämä tarkoittaa näille työntekijöille yhtä lailla velvoitetta valita luottamusmies kuin myös työnantajalle velvoitetta hyväksyä valinta ja luottamusmiehen asema. Sama pätee järjestäytymättömien työnantajien kohdalla.

”AKT:n luottamusmies voitti riidan kaikilta osin.”

Hovioikeuden vahvistama käräjäoikeuden päätös nostaa esiin ajankohtaisen asian eli työehtosopimusten yleissitovuuden merkityksen. Yleissitovat työehtosopimukset koskevat myös järjestäytymättömiä työntekijöitä ja työnantajia. Yhtä lailla ratkaisussa on kyse myös perustuslakiin kuuluvasta yhdistymisvapaudesta.

Kyseisen työnantajan ja työntekijän välisessä kirjallisessa työsopimuksessa oli sovittu, että yhtiö noudattaa kuorma-autoalan työehtosopimusta. Näin on noudatettava myös työehtosopimuksen määräyksiä luottamusmiehen valintaoikeudesta ja työntekijän oikeuksista luottamusmiehen asemassa.

Oikeus perusteli ratkaisujaan korkeimman hallinto-oikeuden aiemmalla linjauksella, että työnantajan on noudatettava vähintään alan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisia palkka- ja muita ehtoja. Työehtosopimuksen yleissitovuudesta seuraa järjestäytymättömälle työnantajalle velvollisuus maksaa luottamusmiehelle luottamusmieskorvaus ja koulutuskorvaus. Näihin ei vaikuta se, että säännökset ovat työehtosopimuksen liitteinä.
 
Toiseksi työsopimuslakiin lisätty oikeus valita luottamusvaltuutettu ei heikennä järjestäytyneiden työntekijöiden oikeutta valita luottamusmies, eikä työnantajan velvoitetta tunnustaa valinta ja luottamusmiehen asema.

Työnantaja vaati valituksessaan hovioikeudelle kanteen hylkäämistä. Koska hovioikeus kuitenkin päätti, ettei jatkokäsittelylupaa myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi. Päätöksestä on mahdollisuus vielä valittaa korkeimpaan oikeuteen.

Jo viime vuonna AKT:n asiantuntijalakimies Jukka Siurua piti käräjäoikeuden tuomiota tärkeänä työpaikkojen edunvalvonnalle.

–    Käräjäoikeuden tuomio oli hyvin perusteltu ja tämän vahvisti nyt myös hovioikeus, kommentoi AKT:n asiantuntijalakimies Jukka Siurua nyt uutta päätöstä.

AKT:n hallituksen päätöksellä voidaan vuosittain myöntää liiton jäsenille koulutusstipendejä, joiden suuruus voi olla 100 – 500 euroa.

Stipendiä voi hakea luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, I varavaltuutettu, II varavaltuutettu, työsuojeluasiamies tai ammattiosaston toimihenkilö, joka on käynyt omaan luottamustehtäväänsä liittyvän koulutuksen.

Stipendin voi käyttää liiton tavoitteiden mukaisen koulutuksen, jota edellä mainittu henkilö tarvitsee kyseisen luottamustehtävänsä hoitamisessa, kustannusten kattamiseen.

Stipendiä ei myönnetä koulutukseen, jonka kustannuksista koulutussopimuksen mukaan vastaa joko työnantaja tai ammattiosasto.

Stipendin edellytyksenä on koulutuksen loppuun suorittaminen.

Jos stipendin myöntämisen edellytyksiä on rikottu, niin stipendi voidaan periä takaisin.

Stipendiä voi hakea kaksi kertaa vuodessa. Keväällä hakemusten on oltava liiton toimistossa 30.3. ja syksyllä 31.10. mennessä.

Stipendihakemukset 30.3. mennessä sähköpostilla esa.tuominen@akt.fi tai postitse osoitteeseen; AKT ry, Esa Tuominen, PL 313, 00531 Helsinki.

Lisätietoja: järjestö- ja koulutussihteeri Esa Tuominen p. 09 6131 1224.

Paikallisen sopimisen laajentamista perustellaan työllisyyden kasvulla. Tutkimukset eivät tue väitettä.  Sen sijaan Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n alustavien arvioiden mukaan paikallisen sopimisen laajentaminen yhdistettynä yrityskohtaisten työehtosopimusten nostamiseen valtakunnallisten rinnalle, ”johtaa kielteisiin vaikutuksiin, mikäli työnantaja painostaa työntekijöitä suostumaan haluamiinsa sopimusehtoihin.” 

Luottamusmiehen asema on työntekijöille ja ammattiliitoille ensiarvoisen tärkeä kysymys. Hallituksen malli on työnantajien tuella tuoda sopijaosapuoleksi luottamusvaltuutettu tai koko työntekijäjoukko. Kumpikaan niistä ei korvaa asioihin perehtynyttä ja sopimiseen koulutettua luottamusmiestä. 

Suosimalla yrityskohtaisia työehtosopimuksia aiheutetaan ketjureaktio, jonka päässä on työehtojen heikkeneminen. Yrityksiltä menee motivaatio liittyä työnantajaliittoon, mikä alkaa syödä työehtosopimusten yleissitovuuksia. Näin päädytään tilanteeseen, jossa järjestäytymättömissä yrityksissä ei ole yleissitovien työehtosopimusten tuomia minimiehtoja. Tämä tilanne on taksialalla jo nyt.

– Jos yleissitovuus puuttuisi vaikka kuorma-autokuljetuksista, voidaan Suomessa aivan laillisesti ajaa vaikkapa 5 euron tuntipalkalla, koska yrityksellä ei ole mitään velvollisuutta noudattaa valtakunnallista työehtosopimusta tai solmia työehdoista muutakaan sopimusta. Oikeuksiaan vaativat työntekijät voidaan myös helposti lähettää takaisin kotimaahansa, kuten olemme telakka-alalta tai rakennusalalta oppineet, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.