Työntekijät ovat vastustaneet hallituksen heikennyksiä myös mielenilmauksin. SAK ja STTK kutsuivat koolle Stop nyt -mielenosoituksen 1. helmikuuta. Kuva: Ilona Savitie ja Sami Mäkinen.

– Olemme pyytäneet pääministeri Petteri Orpon hallitukselta oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta. Hallitus ei kuitenkaan kuuntele työntekijöitä edustavia järjestöjä. Edelleen se aikoo toteuttaa lukuisia elinkeinoelämän tavoitteita, jotka ovat työntekijöille kielteisiä. Useilla niistä ei ole vaikutusta työllisyyteen tai julkisen talouden tasapainoon, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Elorannan mukaan ammattiliitoilla on valmius koska tahansa keskeyttää lakot, jos hallitus osoittaa ymmärrystä työntekijöiden huolille.

Lakossa on yhteensä noin 7 000 Teollisuusliiton, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n, Palvelualojen ammattiliiton PAMin, Rakennusliiton, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n sekä Sähköliiton työntekijää.

Hallituksella kova linja ja SAK:lla kansan tuki

– Hallitus on kylmäsydäminen ja kovakorvainen tavallisten ihmisten huolille. Ensimmäinen päivä huhtikuuta astuvat voimaan seuraavat rajut sosiaaliturvan heikennykset. Niiden ja muiden leikkausten seurauksena köyhyys Suomessa lisääntyy 100 000 aikuisella ja 17 000 lapsella, Eloranta toteaa.

Elorannan mukaan Orpon-Purran hallituksen kylmä linja huolestuttaa työntekijöitä ja heidän etujärjestöjänsä. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat jo pakottamassa suuren määrän pienituloisia muuttamaan omasta kodistaan. Eloranta arvioi monen perheen nyt odottavan tulevaa kehysriihtä pelonsekaisin tuntein.

– Suomalaiset eivät hyväksy Orpon-Purran hallituksen linjaa. Tällä hetkellä moni jo pohtii, tuleeko kehysriihestä vielä lisää keppiä tavallisille työntekijöille ja yhteiskunnan heikoimmille.

Toimeentuloleikkausten lisäksi hallitus on heikentämässä työntekijöiden oikeuksia keinoilla, jotka näivettävät Suomen sopimisen kulttuuria ennenäkemättömällä tavalla.

– Lakko-oikeuden rajoittaminen kaventaa työntekijöiden mahdollisuuksia tavoitella parempia työehtoja. Paikallisen sopimisen laajentaminen on varsinainen työelämän taksiuudistus, joka tuo osalle työpaikoista kehnot palkat ja kelvottomat ehdot. 7 000 työntekijää on lakossa koko yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden puolesta, Eloranta huomauttaa.

SAK:n Verianilla 21.–26.3. teettämän kyselyn mukaan 51 prosenttia suomalaisista hyväksyy SAK:n ja sen jäsenliittojen lakot, joilla vastustetaan hallituksen työelämäheikennyksiä. 42 prosenttia ei hyväksy ja 7 prosenttia ei tiedä kantaansa. Vahvinta tuki toimille on nuorten, naisten ja työntekijöiden keskuudessa. Kyselyyn saatiin 2 500 vastausta.

– Meillä on koko ajan ollut kansan vahva tuki. Vaikka lakossa ovat vain tiettyjen alojen työntekijät, niin tämä on koko SAK:n yhteinen ponnistus. Päätöksemme työtaistelutoimien jatkosta oli yksimielinen. Me kaikki olemme kiitollisia lakkoilevien panoksesta. Tuemme heitä ja heidän ammattiliittojaan. Jarkko Eloranta sanoo.

Lakot ja niiden rajaukset päivitetään SAK:n liittotoimet-sivulle sitä mukaa, kun ammattiliitot niistä ilmoittavat.

AKT pahoittelee lakoista aiheutuvaa harmia. Hallituksen suunnitelmat muuttavat suomalaisten työelämää niin merkittävällä tavalla, että AKT:n on pakko puolustaa työntekijöiden asemaa. Paikallisen sopimisen laajentaminen uhkaa yleissitovuutta, lakko-oikeiden heikentäminen vie työelämän perusoikeuksia ja sosiaaliturvan leikkaukset vievät pienituloisten toimeentulon.

Mikäli hallitusohjelma etenee puhtaasti hallituksen suunnitelmien mukaan, työntekijöiden asemaa voidaan monella tavalla alkaa heikentää. Suomeen halutaan halpatyömarkkinat. Hallituksen työelämäheikennykset hyödyttävät vain työnantajia ja yrittäjiä. Jatkossa turva ja toimeentulo olisivat pohjoismaiden heikoimmalla tasolla.

Muutokset ovat niin suuria ja merkittäviä, ettei niiden voi antaa mennä läpi ilman taistelua.

–    AKT vastustaa hallitusohjelman toimia, koska ne muuttavat suomalaista työelämää ja hyvinvointiyhteiskuntaa radikaalisti. Mikäli muutokset menevät läpi, ne ovat peruuttamattomia. Työntekijän asema heikkenee pysyvästi, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

AKT:n ilmoittama työtaistelu koskee Viking Linen rahdinkäsittelytehtäviä Helsingin ja Turun satamissa. Työnseisaus jatkuu maanantaina 1.4.2024 klo 06.00 ja päättyy maanantaina 8.4.2024 klo 06.00 ja koskee vetomestarinkuljettajia, liikenteenohjaajia ja rekkaselvittäjiä.

Toiseksi työtaistelu koskee AKT:n säiliöauto- ja öljytuotealalla Neste Oyj:n varastojen operaattoreita. Työnseisauksen aikana ei tehdä maanantaista 1.4.2024 klo 06.00 maanantaihin 8.4.2024 klo 06.00 välisenä aikana alkavia työvuoroja.  

Kolmanneksi työtaistelu koskee ahtausalan työtehtäviä alihankintatöineen AKT:n ilmoittamissa yrityksissä. Ahtausalalla työnseisaus alkaa maanantaina 1.4.2024 klo 06.00 ja päättyy maanantaina 8.4.2024 klo 06.00.

Työtaistelun ulkopuolelle on rajattu työtehtävät, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Myös huoltovarmuus turvataan.

Lakon piirissä olevat yritykset on listattu AKT:n nettisivuilla lue lisää akt.fi.

– Olemme pettyneitä. Olemme toivoneet tasapuolisuutta ja pehmennystä työntekijöiden kannalta koviin toimiin. Hallitus ei tullut vastaan, vaan aikoo edelleen toteuttaa lukuisia elinkeinoelämän tavoitteita, jotka ovat työntekijöille kielteisiä. Useilla niistä ei ole vaikutusta työllisyyteen tai julkisen talouden tasapainoon. Niiden taustalla eivät olekaan asialliset vaan ideologiset syyt, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo SAK:n tiedotteessa.

SAK on esittänyt jo aiemmin merkittävää vastaantuloa, jotta tulehtuneeseen tilanteeseen löytyisi jonkinlainen kompromissi. Tänään Eloranta esitti idean minimiehtojen turvaamisesta.

– Ehdotimme hallitukselle minimityöehtojen turvaamista seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Hallitus on todennut, ettei se tavoittele työehtosopimuksien yleissitovuuden tuoman minimiturvan poistamista. Se ei kuitenkaan hallitusohjelmaneuvotteluissa perehtynyt paikallisen sopimisen toteutuksen tarkkoihin seurauksiin. Aikalisän ansiosta olisi aikaa arvioida laajemman paikallisen sopimisen vaikutuksia, Eloranta sanoo.

Tiedotteen mukaan SAK:n hallitus päätti jatkaa jo aikaisemmin alkaneita lakkoja keskeytyksettä. Lakossa on yhteensä noin 7 000 Teollisuusliiton, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n, Palvelualojen ammattiliiton PAMin, Rakennusliiton, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n ja Sähköliiton työntekijää.

– Meillä on valmius koska tahansa keskeyttää lakot, mikäli hallitus osoittaa ymmärrystä työntekijöiden huolille. Seuraavan kerran SAK:n hallitus kokoontuu arvioimaan tilannetta ja työtaistelutoimien jatkoa seuraavalla viikolla, Jarkko Eloranta kertoo.

SAK kertoo tiedotteessa tiistaina julkaistusta, Verianilla 13.–17.3. teetetystä kyselystä. Kyselyn mukaan 54 prosenttia suomalaisista hyväksyy SAK:n ja sen jäsenliittojen lakot. Vahvinta tuki on nuorten, naisten ja työntekijöiden keskuudessa.

– Meillä on edelleen kansan vahva tuki. Vaikka lakossa ovat vain tiettyjen alojen työntekijät, niin tämä on koko SAK:n yhteinen ponnistus. Päätöksemme työtaistelutoimien jatkosta oli yksimielinen. Me kaikki olemme kiitollisia lakkoilevien panoksesta. Tuemme heitä ja heidän ammattiliittojaan.

Eloranta kertoo, että Orpo-Purran hallituksen kylmä linja huolestuttaa työntekijöitä ja heidän etujärjestöjänsä.

– Hallitus on ollut alusta saakka kylmäsydäminen ja kovakorvainen tavallisten ihmisten huolille. Niin nytkin. Tämä ei lupaa hyvää tulevaisuuteen. Moni on tänään huolissaan, että mitähän hallituksen kehysriihi huhtikuussa tuo tullessaan.

Lakot ja niiden rajaukset päivitetään SAK:n sivulle www.sak.fi/liittotoimet ammattiliittojen antamien ilmoitusten jälkeen.

–    Me tuemme Suomen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n poliittista lakkoa. AKT on oikeassa puolustaessaan työntekijöiden oikeuksia ja etuja haastavina aikoina, liiton puheenjohtaja Jim Klungnes kirjoittaa järjestön tukiviestissä AKT:lle

Norjan ammattikuljettajien liiton mukaan Suomen hallituksen pitäisi osoittaa halukkuutta neuvotella yhteiskunnallisista ratkaisuista. Järjestö pitää välttämättömänä, että kaikki muutokset tehdään huolellisesti harkiten ja niin, että huomioidaan niiden vaikutukset sekä työntekijöihin että heidän perheisiinsä.
Järjestö on jyrkästi sellaisia toimenpiteitä vastaan, jotka heikentäisivät sosiaaliturvaa, koska se vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja toimeentuloon.

Edelleen Yrkestrafikkforbundet vastustaa kaikkia rajoituksia tukilakkoihin, joilla ammattiliitot voivat tukea toisiaan. Solidaarisuus työntekijöiden kesken on olennaista. Näin voidaan turvata työntekijöiden kollektiiviset edut ja varmistaa reilu kohtelu eri liitoille. Järjestön mielestä kaikkia yrityksiä rajoittaa tätä perusoikeutta on vastustettava.

Lisäksi Yrkestrafikkforbundet vastustaa leikkauksia ansiosidonnaisen työttömyysturvaan, joka toimii elintärkeänä turvaverkkona työntekijöille taloudellisesti epävarmassa tilanteessa. Sen sijaan järjestössä uskotaan, että on tärkeää ylläpitää ja vahvistaa työttömyysturvaa, jotka tarjoaa vakautta ja tukea silloin kuin sitä kipeimmin tarvitaan.

Lisäksi järjestö vastustaa Suomen hallituksen aikomusta edistää paikallista sopimista tavalla, joka voi romuttaa pitkällä aikavälillä työntekijöille saavutettuja etuja ja johtaa sen sijaan työolojen kahtiajakoon. Keskitetty sopiminen vahvistaa yhtenäisiä työehtoja ja edistää reilua, oikeudenmukaista työelämää.

AKT:n ahtaajat saavat puolen miljoonan ahtaajan tuen eri puolilta maailmaa. Kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden federaatio ITF kertoo, että sen ahtaajat osoittavat ehdotonta tukea ja solidaarisuutta kaikille Suomen satamissa työskenteleville ahtaajille ja muille työntekijöille. ITF haluaa tukea suomalaisten työtaistelua. Järjestö toteaa, että työtaistelua käydään hallitusta vastaan, joka on tekemässä suurimpia heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaaliseen asemaan Suomessa vuosikymmeniin – tai ehkä koskaan.

ITF:ssä on nähty, että ammattiliitoilla sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:lla erityisesti on ollut erittäin tärkeä rooli suojella ja edistää työntekijöiden oikeuksia, vahvistaa ay-liikettä ja puolustaa jäsenten oikeuksia.

ITF:n ahtaajat ovat tietoisia siitä, millainen uhka viimeisen vuoden tapahtumat ovat  työntekijöiden oikeuksille ja sosiaaliturvalle. Suomalaisella työntekijäliikkeellä on historiallinen rooli ja erityisesti AKT on ollut avainasemassa. Sen työtaistelut nähdään suurimpia ammattiyhdistyliikkeen voimannäyttöinä missään puolilla maailmaa – mukaan lukien monet lakot ja mielenosoituksen viimeisinä kuukausina.

Hallituksen pitää kuunnella, kun työntekijöillä on sanottavaa. Jos työntekijöitä ei kuulla, ammattiyhdistysten pitää toimia.

 Lue koko ITF:n viesti tästä

Teollisuusliiton lakkovahteja piikiekkovalmistaja Okmeticin tehtaan portilla Vantaalla 11. maaliskuuta 2024. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.

– Lakkojen hyväksyttävyys on luonnollisesti korkeinta niiden keskuudessa, joita nämä työelämäheikennykset koskettaisivat: naiset, nuoret, työttömät ja työntekijät. Tässäkin mittauksessa SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä 70 prosenttia hyväksyy käynnissä olevan poliittisen lakon, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo.

Tutkimus tehtiin 8.–12.3. eli lakkoilmoituksen ja kahden ensimmäisen lakkopäivän aikana.

– Luultavasti lakkojen hyväksyntä on todellisuudessa hiukan mitattua korkeampaa. Vastausten keruun aikaan suomalaisille ei varmaan ollut vielä selvillä, kuinka lakot käytännössä vaikuttavat arkeen. Tällä kertaa lakot on kohdistettu avainaloille ja vaikuttavat enemmän teollisuuteen kuin kuluttajiin, Eloranta sanoo.

Naisten ja nuorten tuki vankkaa

Naisista 61 ja miehistä 43 prosenttia hyväksyy maanantaina 11.3. alkaneen lakon. Toimissa ovat mukana SAK:laisista ammattiliitoista Teollisuusliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Sähköliitto, Rakennusliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM.

– Moni hallituksen kaavailema heikennys osuu naisiin. Perusteettomat määräaikaisuudet, aikuiskoulutustuen lakkauttaminen sekä työttömyysturvan lapsikorotuksen ja suojaosan poistaminen ovat vahvasti sukupuolittuneita toimia. Naiset eivät pidä näistä ja muista heikennyksistä. Tuoreessa tutkimuksessa he hyväksyvät niiden vastustamisen myös työtekijäpuolen vahvimmalla keinolla eli lakkoilulla, Jarkko Eloranta summaa.

18–40-vuotiaiden keskuudessa lakon hyväksyttävyys on 60 prosenttia. Ikäryhmistä alhaisinta lakkojen hyväksyntä on yli 60-vuotiaissa vastaajissa. SAK:n aiempien tutkimuksien mukaan alle neljäkymmentävuotiaita hiertää erityisesti muun muassa aikeet lakkauttaa vuorotteluvapaa, tehdä ensimmäisestä sairauspäivästä palkaton ja heikentää työntekijän irtisanomissuojaa.

– Nuoret aikuiset ovat huolissaan, mihin suuntaan suomalainen työelämä on menossa. Esimerkiksi työuransa alussa olevan pääsyä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin ollaan vaikeuttamassa. Nuoret kärsisivät tästä ja muista Orpon-Purran hallituksen kaavailemista heikennyksistä koko lopun työuransa. On siis aivan luonnollista, että he vastustavat niitä, Eloranta toteaa.

SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 788 henkilöä, jotka edustavat Suomen täysi-ikäistä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 8.–12.3.2024 ja sen tilastollinen virhemarginaali on noin 1,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutustu kyselytutkimukseen