Palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK järjestivät yhteisen mielenilmauksen hallituksen heikennysesityksiä vastaan 1. helmikuuta.

ITUC pitää vakavana työntekijöiden oikeuksien loukkauksena nyt eduskunnassa käsiteltäviä lakko-oikeuden rajoituksia hallituksen esittämässä muodossa. 

Hallitus on vienyt eteenpäin työnantajapuolelta tulleita tavoitteita työntekijöiden lakko-oikeuden rajoittamiseksi välittämättä laajan asiantuntijajoukon kriittisistä kannanotoista.

Asiantuntijoiden kannanotot liittyen esitysten perustuslain ja ihmisoikeussopimusten mukaisuuteen on sivuutettu ennen näkemättömällä tavalla lakia valmisteltaessa työ- ja elinkeinoministeriössä ja eduskunnan perustuslakivaliokunnassa hallituspuolueiden edustajien enemmistön turvin. Lainsäädäntöesitys on edelleen eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa käsiteltävänä. 

– Vaikka Suomi on aikaisemmin puolustanut oikeusvaltioperiaatetta ja vaatinut sen noudattamista, Orpo-Purran hallitus on täysin tietoisesti tehnyt esityksiä, jotka ovat ristiriidassa Suomen kansainvälisten sitoumusten kanssa ja loukkaavat työntekijöiden perus-ja ihmisoikeuksia, sanoo SAK:n lakimies Paula llveskivi.

Jos hallituksen tavoitteena on Suomen maineen kohottaminen ja kansainvälisten investointien houkutteleminen, voidaan perustellusti epäillä tavoitteen toteutumista, Ilveskivi huomauttaa.

– Päinvastoin, kun tieto Suomen työmarkkinailmapiiristä leviää, se voi saada ulkomaiset investoijat harkitsemaan uudelleen Suomen houkuttelevuutta. Hallitus näyttääkin lisäävän Suomeen liittyvää maariskiä härkäpäisellä toiminnallaan. 

Jotta tilanteesta päästäisiin eteenpäin, olisi hallituksen hyvä vetää esityksensä pois eduskunnasta ja palauttaa se aitoon kolmikantaiseen valmisteluun, jossa huomioitaisiin perus- ja ihmisoikeuksien asettamat vaatimukset. 

AKT muistuttaa, että hallituksen ratkaisu paikata taloutta arvonlisäveroa korottamalla iskee pahiten pienituloisiin. Arvonlisävero on tasavero, joka korottaa kaikkien tuotteiden ja palvelujen hintoja. Sellaisena se osuu koviten pienituloisiin. Myönteistä on, että ruoka jätettiin korotuksen ulkopuolelle.

Arvonlisäveron korotus iskee kuljetusalaan korottamalla polttoaineiden hintaa. Nämä kustannuspaineet tullaan todennäköisesti ensimmäisenä ulosmittaamaan työntekijäkuluista.  

–    Hallitusohjelmassa on sovittu, että ”poliittisilla päätöksillä ei nosteta polttoaineen hintaa”. Kehysriihen arvonlisäverokorotuksella näin kuitenkin tehdään. Mikäli hallitus on tällä tavoin valmis perumaan puheitaan, samaa uudelleenharkintaa voisi käyttää monessa työelämäratkaisussa. Niissä hallitus on turhan tiukasti pitänyt kiinni päätöksistään, vaikka monelle työelämäheikennykselle ei ole voitu laskea edes työllisyysvaikutuksia, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Suomen talouskasvu jäi tänä vuonna alle prosenttiin ja Suomi on taantumassa. Nyt olisi kaivattu ratkaisuja taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Hallituksen toimet ovat näköalattomia.

–    Hallitukselta olisi kaivattu rohkeaa kasvupakettia. Liikenteen investoinnit, kuten maanteiden korjausvelan pienentäminen myös työllistävät suomalaisia eri puolella maata. Maantiet ovat osaltaan pitämässä yllä kuljetusyhteyksiä ja Suomen kilpailukykyä. Niillä on myös huoltovarmuuden kannalta suuri merkitys.

Aikuisten ammatilliseen koulutukseen tulee 100 miljoonan euron leikkaus. Tämä tulee hankaloittamaan alavaihtajia.

Tammikuun lopulla aloitetut AKT:n muutosneuvottelut on saatu päätökseen. AKT:n hallitus päätti uudesta toimisto-organisaatiosta kokouksessaan 12.4. Henkilökunnan määrä on muutosneuvottelujen jälkeen 40 henkilöä.

Muutosneuvottelujen lopputuloksena työsuhde päättyy yhteensä kahdeksalta työntekijältä. Irtisanomisia tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä oli kolmen henkilön osalta, muiden työsuhde päättyy sopimalla ja eläköitymällä.

Muutosneuvottelujen syynä oli jäsenmaksutulon lasku, jonka taustalla oli sekä valtuuston syksyllä päättämä jäsenmaksun alentaminen sekä myös pitkällä aikavälillä tapahtunut jäsenmäärän kehitys.

Muutosten seuraukset näkyvät aluetoimistojen määrän vähenemisenä. Rovaniemen aluetoimisto suljetaan huhtikuun puolivälissä, Jyväskylän, Porin ja Kotkan aluetoimistot huhtikuun loppuun mennessä. Lahden ja Vaasan aluetoimistot suljetaan kesäkuun loppuun mennessä.

Uudessa organisaatiossa on kaikkiaan viisi tiimiä, kun talousasioiden hoito yhdistetään liiton johdon tiimiin.  Näin syntyy kuusihenkinen johdon ja hallinnon tiimi, jossa ovat liiton puheenjohtajat ja taloutta sekä henkilöstöasioita hoitavat työntekijät.

Edunvalvontatiimissä vastataan eri työehtosopimusalojen sopimuksista, tiimille keskitetään vaiheittain myös aiemmin alueilla työsuhteiden riita-asiat. Tiimiin kuuluvat myös esimerkiksi liiton lakimiehet. Edunvalvontatiimiä vetää Harri Pasanen ja tiimiin kuuluu kaikkiaan 13 työntekijää.

Kymmenen hengen järjestötiimiä vetää järjestöpäällikkö Juha Häkkinen. Suurimmat muutokset järjestöasioissa tulevat alueorganisaatioon. Kesäkuun loppuun mennessä AKT organisoidaan viiteen eri alueeseen: Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Keski-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi.

Palvelupäällikkö Maarit Lehdon vetämänä palvelutiimissä työskentelee seitsemän jäsenpalveluneuvojaa, joista viisi työskentelee aluetoimistossa.

Viestintätiimiä vetää viestintäpäällikkö Sini Silvàn ja tiimissä on hänen lisäkseen kaksi työntekijää.

Jatkossa jäsenpalveluita tarjotaan paikan päällä viidessä aluetoimistossa arkisin maanantaista keskiviikkoon. Henkilökohtaiset tapaamiset sovitaan ennalta, akuuteissa tilanteissa kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä. Muutosneuvotteluissa on tehty myös sisäisiä siirtoja, tehtävien yhdistämisiä ja toimenkuvien muutoksia.

Muutosvaiheessa organisoidaan uudelleen esimerkiksi työsuhteiden riita-asioiden hoitamista. Tavoite on saada uusi organisaatio toimimaan hyvässä vauhdissa alkusyksystä alkaen. Pahoittelemme muutosvaiheen mahdollisesti aiheuttamia häiriöitä, palveluja tarjotaan kuitenkin entiseen tapaan.

Työsuhdeneuvonnan puhelinpäivystys ma-pe klo 9-15 +358 9 6131 1222

Jäsenpalveluasiat ma-pe klo 9-15 09 6131 1244

AKT on antanut lausunnon hallituksen esitykseen paikallisesta sopimisesta. Liitto katsoo, että paikallisen sopimisen laajentamisessa heikennetään merkittävästi työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Erityisesti uhataan kahta asiaa eli luottamusmiehen asemaa ja yleissitovuutta. Hallituksen esitys toimii vain työnantajan eduksi.

Hallituksen esityksellä heikennetään luottamusmiesten asemaa työntekijöiden edustajana. Luottamusmiehillä on sopijaosapuolena koulutusta ja osaamista esimerkiksi työlainsäädännöstä ja työehtosopimuksista. Irtisanomissuoja merkitsee, ettei luottamusmiehen tarvitse pelätä työpaikkansa puolesta ottaessaan asioihin kantaa. Kun työpaikan sopijaosapuoli on kokematon, vailla ammattiliiton osaamista ja tukea – työnantaja saa heti enemmän valtaa.

Toiseksi kun paikallinen sopiminen laajennetaan järjestäytymättömään kenttään – yritysten tarve järjestäytyä työnantajaliittoihin vähenee. Toisin kuin hallitus on väittänyt, tämä uhkaa yleissitovaa työehtosopimusjärjestelmää. Mikäli ei ole riittävää määrää järjestäytyneitä yrityksiä, yleissitovuuden ehdot eivät täyty. On jo nyt aloja, joilla yleissitovia työehtosopimuksia ei ole, kuten esimerkiksi taksiala, jolla työehdot ovat kirjavat tai olemattomat.

– Nyt on todellinen pelko siitä, että syntyy sellaisia alueita tai aloja Suomeen, jossa ei ole minkäänlaisia työehtoja. Yleissitovat työehtosopimukset ovat tarjonneet minimityöehdot suurelle osalle suomalaisia. Se on perustava osa suomalaista työmarkkinajärjestelmää, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Työelämän taksiuudistus kuvaa hyvin nykyistä kehitystä. Jos yleissitovuus menetetään, työpaikalla ei ole velvoitetta toimia minkään työehtosopimuksen mukaan tai noudattaa sitä. Jos yleissitovuus poistuu esimerkiksi kuorma-autoalalta, ei ole enää ”suomalaisia työehtoja” joiden mukaan Suomen maanteillä ajetaan. 

– Pelkäämme, että kaikki päättäjät ja kansanedustajat eivät ymmärrä tämän lainsäädännön merkitystä. Nyt muutetaan asioita, joilla on kauaskantoisia seurauksia jokaisen suomalaisen työehtoihin.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Kuva: Jaakko Lukumaa.

– Hallitus on päättänyt jo kovista leikkauksista, jotka kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin. Suomessa moni eläkeläinen sinnittelee pienillä tuloilla. Nämä ihmiset eivät voi enää merkittävästi vaikuttaa tuloihinsa. Olisi väärin leikata heiltä. SAK vastustaa esitettyjä leikkauksia, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Eloranta muistuttaa, että myös indeksijäädytys on leikkaus, koska arjen menot ovat selkeästi kasvaneet.

Työmarkkinakeskusjärjestöt aloittivat hallituksen pyynnöstä viime syksynä keskinäiset neuvottelut eläkeuudistuksesta. Tavoitteena on tehdä tammikuun 2025 loppuun mennessä yhteinen esitys, joka pitkällä aikavälillä vahvistaa julkista taloutta miljardilla eurolla.

– Hallitusohjelman eläkekohdassa lukee, että hallitus toteuttaa mainitut pitkän aikavälin säästöt joka tapauksessa. Mutta se on tilannut järjestöiltä esityksen, miten tavoitteeseen voidaan päästä. Jos hallitus nyt puuttuu keskeneräiseen prosessiin kehysriihipäätöksin, se olisi törkeä välistäveto. Sillä voi olla isoja ja hallituksen kannalta ei-toivottuja seurauksia, Eloranta pohtii.

Eloranta peräänkuuluttaa tasapuolisuutta myös eläkekeskusteluun. Hän muistuttaa, että veronmaksajat rahoittavat alivakuutettujen yrittäjien eläkkeiden maksua puolella miljardilla.

– Yrittäjäeläkeuudistuksesta huolimatta veronmaksajien taakka yrittäjien eläkkeistä ei ole pienentymässä, pikemminkin päinvastoin. Ennen kajoamista työntekijöiden eläkkeisiin olisi kohtuullista puuttua yrittäjäeläkkeiden veronmaksajille aiheuttamiin kustannuksiin ja saada yrittäjien eläkemaksut lain vaatimalle tasolle.

Kehysriihestä lisää kuritusta työntekijöille?

Hallituksen holtittomasta leikkauspolitiikasta ovat pahiten kärsineet pienituloiset työntekijät ja lapsiperheet, työttömät, opiskelijat ja heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. SAK vaatii sosiaaliturvan leikkausten peruuttamista tai vähintäänkin kohtuullistamista. Kehysriihessä olisi tällaiseen uudelleenarviointiin mahdollisuus.

Ministerit ja mediatiedot kertovat, että kehysriihestä on odotettavissa uusia sopeutuspäätöksiä. SAK tunnistaa tarpeen vahvistaa julkista taloutta. Olisi kuitenkin kestämätöntä, jos aiempien tavallisten ihmisten etuuksien ja palveluiden leikkausten päälle tulisi vielä uusia.

– Hallituksen on jatkossa hoidettava julkisen talouden tasapainottaminen oikeudenmukaisemmalla tavalla. Hallituksen pitää siksi kehysriihessä ottaa tarkasteluun ne jo tekemänsä päätökset, jotka heikentävät julkista taloutta. Esimerkiksi hyvätuloisille suunnatun solidaarisuusveron kevennyksen peruminen olisi järkevä ja taloutta vahvistava ratkaisu, samoin jo päätetty kelakorvausten korotuksen peruminen, Eloranta toteaa.

Elorannan mukaan sosiaaliturvaleikkausten sijaan julkista taloutta kannattaa vahvistaa verotuksen keinoin. Lisätuloja valtiolle saataisiin muun muassa osinkoverotusta uudistamalla. Listaamattomien yhtiöiden kevennetyn osinkoverotuksen hyödyt menevät nyt lähes yksinomaan kaikkein hyvätuloisimmille.