Poliittisten päättäjien ja ammattiliittojen edustajat ovat lauteilla. Nyt keskustellaan siitä, mihin suuntaan työmarkkinajärjestelmää tulisi viedä. Edessä on tulikuuma työmarkkinasyksy. Keskusteluissa on mukana hallituksen, opposition ja ammattiyhdistysliikkeen edustajia.

Ammattiliittojen tulevaisuus Suomessa ja Euroopassa: Olisiko ay-liikkeen renessanssin aika? Mitkä ovat ay-liikkeen kohtalonkysymykset? Sananvapauden lava klo 12.30–13.30.

Suomen työmarkkinajärjestelmä rytisee. Samalla Euroopan unionin merkitys työntekijöille kasvaa. Miltä näyttää ammattiliittojen tulevaisuus? Mikä on Euroopan unionin ja vastavalitun parlamentin merkitys palkansaajille? Mitä globaaleja ilmiöitä suomalaiset työmarkkinat kohtaavat? Miltä Suomen työmarkkinat näyttävät nyt eurooppalaisesta näkökulmasta?

Ammattiliittojen tulevaisuudesta keskustelemassa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko (AKT), Antti Hakala (Ammattiliitto Pro), Petteri Oksa (Insinööriliitto) ja kansanedustaja Anna Kontula (vasemmistoliitto) sekä kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihreät).

Suomen työmarkkinajärjestelmä ja ensi talven TES-kierros: salamoiko syksyllä? Sananvapauden lava klo 13.45–15.00

Työmarkkinoilla on myrskynnyt ja hallituksen sekä ammattiyhdistysliikkeen näkemykset työmarkkinapolitiikasta ovat enemmän kuin ristiriitaiset. Takana on lakkojen talvi ja syksyllä edessä on työehtosopimuksiin liittyvät neuvottelukierrokset.

Miltä hallituksen ensimmäinen vuosi on näyttänyt ammattiyhdistysliikkeen silmin? Mitä odotetaan työmarkkinatalvelta? Löytyykö hallituksen, opposition ja ammattiliittojen kesken yhteisiä näkemyksiä työmarkkinajärjestelmän tulevaisuudesta?

Keskustelemassa työministeri Arto Satonen (kok.), Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, kansanedustaja Miko Bergbom (ps.), ja puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi (sdp.)

Keskustelut juontaa politiikan toimittaja Jari Korkki. Tilaisuus päättyy kello 15.00. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Työväen Musiikkitapahtuman kanssa Teollisuusliitto, AKT, Paperiliitto, Ammattiliitto Pro ja Insinööriliitto.

Sananvapauden lava sijaitsee Työväen Musiikkitapahtuman festivaalialueen tuntumassa osoitteessa Kanavanranta 3, Valkeakoski. 

Poliitikot ja ammattiyhdistysliikkeen edustajat lavalla lauantaina 27.7. kello 12.30–15.00. Sananvapauden lava, Kanavanranta 3, Valkeakoski

Keskustelut juontaa politiikan toimittaja Jari Korkki. Kuva Sini Silvàn.

Tekstiä muokattu 27.6. klo 14.35: Keskustan edustaja ei osallistu keskusteluun.

Text: Jonny Smeds
Kuva: Anne-Maarit Valli

Om arbetstagaren stjäl av sin arbetsgivare så kan arbetstagaren få sparken, men också bli polisanmäld och dömd till böter eller rentav fängelse. Om det däremot är arbetsgivaren som stjäl av arbetstagaren, alltså låter bli att betala arbetstagarens lön helt eller delvis, så kan inte arbetsgivaren straffas för det. Arbetsgivaren kan så klart bli tvungen att betala den lön som arbetstagaren oavsett skulle ha haft rätt till, men något egentligt straff hotar inte.

Det här missförhållandet vill ett färskt medborgarinitiativ rätta till. Enligt medborgarinitiativet borde strafflagen kompletteras med bestämmelser om lönestöld, grov lönestöld och lönesnatteri. I de lindrigaste fallen skulle straffet vara böter, i de grövsta fallen fängelse i högst fyra år.

I allvarliga fall av arbetsrelaterat utnyttjande kan arbetsgivaren redan nu dömas för till exempel ockerliknande diskriminering i arbetslivet eller människohandel. Paula Ilveskivi är jurist på fackcentralen FFC och hon påpekar att det också är viktigt att ingripa i andra fall där arbetstagare utnyttjas.

– Det måste bli stopp på att vissa företag har en affärsmodell som bygger på att de utnyttjar arbetstagare och strävar efter ekonomisk vinning på arbetstagarnas bekostnad. Om man inte gör något åt de här fallen kommer arbetsgivarna att inse att det är lönsamt att utnyttja arbetstagarna och att det inte finns någon risk för att åka fast. Det ger näring åt fenomenet och leder i värsta fall till fler fall av allvarligt utnyttjandet av arbetstagare, konstaterar Ilveskivi.

FFC har länge krävt att till exempel lönedumpning ska kriminaliseras. Det aktuella medborgarinitiativet är ett annat sätt att försöka ta itu med det här missförhållandet.

I Norge har arbetsgivare redan dömts för lönestöld

I Norge har lönestöld (lønnstyveri) varit kriminaliserat i drygt två år. Det var fackförbunden som först lyfte fram problemet, men högerregeringen under ledning av statsminister Erna Solberg tog tag i saken och drev igenom lagändringen. Det norska näringslivets centralorganisation NHO motsatte sig lagändringen.

De nya paragraferna i den norska strafflagen trädde i kraft i januari 2022 och innebär att arbetsgivare kan dömas till böter eller fängelse i högst två år för lönestöld, eller fängelse i högst sex år för grov lönestöld.

Jonas Bals är rådgivare på den fackliga centralorganisationen LO i Norge och han konstaterar att facket ville att lagändringen skulle ge bättre möjligheter att ingripa i lönedumpning och social dumpning samt att polisen skulle göra mer i kampen mot arbetslivskriminalitet.

– Vi är glada över att bestämmelserna om lönestöld skrevs in i strafflagen, för att tydliggöra att det är en form av kriminalitet som ska behandlas på samma sätt som andra former av stöld. Vi var också skeptiska den tendens till klassrättvisa som finns i lagstiftningen, där anställda som stjäl av arbetsgivaren straffas hårt, men där stöld i andra riktningen kunde ske helt utan straff, säger Jonas Bals.

I Norge föll den första domen för lönestöld hösten 2023 när en restaurangägare dömdes till villkorligt fängelse i 30 dagar. Offret var en kvinna som hade jobbat som servitör i två år och fått drygt 21 000 euro mindre i lön än vad hon borde ha fått enligt kollektivavtalet. Fallet uppdagades i en rutinkontroll som arbetarskyddsmyndigheten gjorde. Förutom att restaurangägaren dömdes till villkorligt fängelse, blev denne också tvungen att betala den uteblivna lönen.

Jonas Bals säger att LO fortfarande efterlyser en bättre framförhållning i tillämpningen av de nya bestämmelserna i lagen. Dessutom vill LO stärka arbetstagarnas möjligheter att driva in den lön de har blivit bestulna på.

– Straffaspekten är ju bara en del av frågan. Lika viktigt är att säkerställa att arbetstagarna får sin lön.

Läs mer om initiativet (på finska) och underteckna det: https://www.kansalaisaloite.fi/sv/initiativ/13689

Teksti: Jonny Smeds 
Kuva: Anne-Maarit Valli
 

Jos työntekijä varastaa työnantajaltaan, hän voi saada potkut ja jopa sakkoja tai vankeutta. Työnantajalle sen sijaan ei tule rangaistusta, jos hän varastaa työntekijältä eli jättää palkan maksamatta osittain tai kokonaan. Työnantaja voi toki joutua maksamaan palkan, joka työntekijälle olisi kuulunut joka tapauksessa, mutta mitään varsinaista rangaistusta siitä ei seuraa.

Tämä epäkohta halutaan korjata tuoreella kansalaisaloitteella. Kansalaisaloitteen mukaan rikoslakia pitäisi täydentää palkkavarkautta, törkeää palkkavarkautta ja palkkanäpistystä koskevilla säännöksillä. Lievemmissä tapauksissa rangaistus olisi sakko, vakavimmissa tapauksissa enintään neljä vuotta vankeutta.

Vakavissa hyväksikäyttötapauksissa työnantaja voidaan jo nyt tuomita esimerkiksi kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä tai ihmiskaupasta. SAK:n lakimies Paula Ilveskivi toteaa kuitenkin, että olisi tärkeää puuttua myös muuhun työntekijöiden hyväksikäyttöön.

– Työntekijöiden hyväksikäyttöön perustuva liiketoimintamalli ja taloudellisen hyödyn tavoittelu työntekijöiden kustannuksella tulee saada loppumaan. Jos näille tapauksille ei tehdä mitään, työnantajat ymmärtävät hyväksikäytön olevan kannattavaa eikä kiinnijäämisriskiä ole. Se ruokkii ilmiötä ja johtaa pahimmillaan työntekijöiden vakavan hyväksikäytön lisääntymiseen, Ilveskivi toteaa.

SAK on pitkään vaatinut esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisointia. Nyt vireillä oleva kansalaisaloite on toinen tapa lähestyä tätä epäkohtaa.

Norjassa työnantaja on jo tuomittu palkkavarkaudesta

Norjassa palkkavarkaus (lønnstyveri) on ollut rangaistavaa runsaan kahden vuoden ajan. Aloite lain muuttamiseksi tuli alun perin ammattiliitoilta, mutta pääministeri Erna Solbergin johtama oikeistohallitus lähti ajamaan lakimuutosta eteenpäin. Norjan elinkeinoelämän keskusjärjestö NHO vastusti lakimuutosta.

Norjan rikoslain uudet pykälät tulivat voimaan tammikuussa 2022. Pykälien perusteella työnantaja voidaan tuomita sakkoihin tai enintään kahden vuoden vankeuteen palkkavarkaudesta tai enintään kuuden vuoden vankeuteen törkeästä palkkavarkaudesta.

Norjan ammattiliittojen keskusjärjestön LO:n tavoite oli, että lakimuutos helpottaisi puuttumista alipalkkaukseen ja työehtojen polkemiseen ja toisi poliisille lisää keinoja puuttua työmarkkinarikollisuuteen.
 
– Olemme tyytyväisiä, että palkkavarkautta koskevat säännökset kirjattiin rikoslakiin. Se on osoitus siitä, että tätä rikollisuuden muotoa on kohdeltava samalla tavalla kuin muitakin varkauksia. On myös näyttänyt siltä, että oikeuden toteutuminen on ollut luokkariippuvaista: työntekijöitä rangaistaan ankarasti, jos he varastavat työnantajalta, mutta jos työnantaja varastaa työntekijöiltä, siitä ei ole seurannut minkäänlaista rangaistusta, LO:n neuvonantaja Jonas Bals sanoo.

Norjassa ensimmäinen tuomio palkkavarkaudesta tuli syksyllä 2023, kun ravintolanomistaja tuomittiin 30 päivän ehdolliseen vankeuteen. Uhri oli nainen, joka oli työskennellyt tarjoilijana kaksi vuotta ja saanut yli 21 000 euroa vähemmän palkkaa kuin mitä hänen olisi työehtosopimuksen perusteella pitänyt saada. Tapaus paljastui työsuojeluviranomaisen rutiinitarkastuksessa. Sen lisäksi, että ravintolanomistaja tuomittiin ehdolliseen vankeuteen, hän joutui myös maksamaan maksamatta jääneen palkan.

Jonas Bals kertoo, että LO peräänkuuluttaa vielä parannuksia uuden lakikirjauksen soveltamisessa. Lisäksi LO haluaa parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia periä heille kuuluva palkka.

– Rangaistus on vain yksi osa kokonaisuutta. Yhtä tärkeää on varmistaa, että työntekijä saa hänelle kuuluvan palkan.

Käy allekirjoittamassa kansalaisaloite https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13689 

– Vaaleissa ei protestoitu EU:ta vastaan, vaan osoitettiin pettymystä hallituksessa toteutettuun työmarkkinapolitiikkaan jättämällä perussuomalaiset ilman ääniä, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko toteaa.

Vaalien selkeät voittajat olivat kokoomus ja vasemmistoliitto. Henkilökohtaisella tasolla voittaja oli Li Andersson, joka piti järjestelmällisesti esillä työntekijöiden oikeuksia. Sosialidemokraattinen puolue sai pidettyä aiemmat europarlamentaarikkonsa ja puolueen onkin jatkossa saatava linjaansa selkeämmäksi ja ärhäkämmäksi.

Miksi AKT ottaa kantaa politiikkaan? Aiemmin työmarkkinakysymykset ovat olleet järjestöjen välillä sovittavia asioita. Orpo-Purran hallitus on politisoinut työmarkkina-asiat ja työntekijöiden aseman aina palkanmuodostusta myöten. Näin myös ammattiyhdistysliikkeen on otettava kantaa entistä voimakkaammin poliittisiin kysymyksiin.

Europarlamenttivaalit ovat työntekijöille tärkeät koko Euroopan tasolla. Päättyneellä kaudella oli useita tärkeitä direktiivejä: alustatyö, palkka-avoimuus, yritysvastuu ja minimipalkkadirektiivit.

Meidän kannaltamme on tärkeää, että komissio jatkaa työelämäuudistuksia koko EU:n tasolla, ja että europarlamentaarikot ja heidän ryhmänsä äänestävät tärkeissä direktiiveissä työntekijöiden oikeuksien puolesta. Ei ole lainkaan yhdentekevää miten suomalaiset europarlamentaarikot ryhmittyvät Euroopan tasolla. 

– Tiedämme myös, että suomalainen elinkeinoelämä lobbaa Brysselissä enemmän kuin koskaan. Kun EK nyt vaikutti hallituksen politiikkaan, haluaa se jatkossa vaikuttaa, jotta EU:n työntekijäoikeuksia koskevat linjaukset pysyvät minimissä, Kokko sanoo.

AKT:n hallitus kokoontuu tänään 14.6. Jyväskylässä. Liitto järjestää perinteiset kesäpäivät viikonloppuna samoin Jyväskylässä. Paikkakunnalle kokoontuu noin tuhat osallistujaa, AKT:n jäseniä perheineen.

EU-vaalit 2024

Kesäkuun 9. päivä valitaan Suomen edustajat eurovaaleissa. Vaalit ovat tärkeät. Europarlamentin päätökset vaikuttavat meidän suomalaisten arkipäivään ja työelämään.

Varsinainen vaalipäivä on 9.6. Olet saanut kotiin kirjeen äänioikeudesta, mutta äänestäminen onnistuu myös henkilötodistuksella.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry kannustaa kaikkia jäseniään käyttämään äänioikeuttaan. Mikäli et itse äänestä – joku muu päättää puolestasi. Olemme koonneet tähän kymmenen hyvää syytä äänestää.

Vaalipäivän äänestyspaikat löydät tästä linkistä

10 syytä äänestää EU-vaaleissa

1. Vastusta ääri-ilmiöiden rynnistystä

Tykkäätkö työelämän ja sosiaaliturvan heikennyksistä? Työehtoja polkeva politiikka voi syntyä EU:n ytimeen, jos ääriryhmät saavat riittävästi paikkoja.

2. EU:ssa puolustetaan työntekijän asemaa

EU:n perusarvoja on puolustaa työntekijöiden oikeuksia, joita on haastettu monesta suunnasta. Pitää valita parlamenttiin oikea porukka – että sama suunta jatkuu.

3. Yrityksille vastuuta

EU:n yritysvastuudirektiivin käsittely jatkuu vielä. Ammattiliitoille on edelleen tärkeää, että yritysvastuu toteutuu.

4. Valvotaanko tekoälyä tai valvooko se meitä?

Olisiko mukavaa, jos työasusi mittaisi elintoimintojasi ja raportoisi ne pomolle? Tällainenkin vaate on jo kehitetty. EU:n päätöksistä riippuu, millaiset rajat asetetaan tekoälylle ja sen käytölle.

5. Työehdot jokaiselle

Alustatalous laajenee huumaavaa vauhtia ja ulottuu koko ajan uusille aloille. Työtekoon tarvitaan kunnon ehdot eikä niin, että olemme pian kaikki alustatalouden palveluksessa.

6. Ilmasto

Euroopassa tarvitaan sekä kunnianhimoisia päästövähennyksiä että  oikeudenmukaista tapaa toteuttaa ratkaisut. 

7. Äänestä itse, älä anna ääntäsi pois

Rikkaat ja hyvin koulutetut äänestävät aktiivisesti, pienituloiset ja vähän koulutetut eivät. Tilastot ovat tienneet tämän jo lähes sadan vuoden ajan. Käytä itse omaa ääntäsi, älä anna sitä muille.

8. Palkka ei ole se ja sama

EU:ssa on arvioitu olevan noin kolme miljoonaa työharjoittelijaa. Direktiivin laatiminen harjoittelijoiden palkoista kuten myös minimipalkoista jatkuu ensi kaudella.

9. Työtä turvallisesti

Ensi vaalikaudella EU:ssa keskustellaan esimerkiksi siitä, miten työvoimapulaan vastataan. Työssä jaksamiseen liittyvät myös esimerkiksi EU:n etätyösäännökset ja työsuojelusäännökset, joita käsitellään ensi kaudella.

10. Suomi EU:n kartalla

Suomi tarvitsee entistä enemmän unionia. Vahva EU ja vahva demokratia ovat suomalaisten etu.

Lataa 10 syytä äänestää EU-vaaleissa -esite tulostettavaksi tästä.

Regeringen underskattar de konsekvenser som dess nedskärningar får för arbetstagarnas vardag. Det säger fackcentralen FFC:s ordförande Jarkko Eloranta. De nedskärningar i bostadsbidraget och utkomstskyddet för arbetslösa som regeringen redan har genomfört, försvårar livet för många människor. De värsta nedskärningarna inom utkomstskyddet för arbetslösa har dock fortfarande inte trätt i kraft. Regeringens nästa steg är att göra så att också de sjuka hamnar i trångmål: den planerar bland annat att göra den första sjukdagen oavlönad och genomföra stora nedskärningar i sjukdagpenningen.

– Regeringen verkar anse att en sänkt sjukdagpenning gör att man inte är sjuk lika länge och att sysselsättningen på det sättet ökar. Troligtvis leder det bara till att fler jobbar trots att de är sjuka, sa Jarkko Eloranta i sitt tal vid FFC:s representants konstituerande möte på onsdagen.

– Efter ramförhandlingarna meddelade regeringen att nedskärningen av sjukdagpenningen främst skulle gälla högavlönade. I själva verket kan regeringen uppnå sitt sparmål bara om den utsträcker nedskärningarna till att omfatta också låg- och medelinkomsttagare.

Enligt Eloranta kommer frågan om sänkt sjukdagpenning och sjukböter, alltså en oavlönad första sjukdag, att dyka upp vid förhandlingsborden under de kommande kollektivavtalsförhandlingarna.

– Arbetsgivarna vill håva in de besparingar som sjukböterna medför och vältra över kostnaderna för nedskärningarna i sjukdagpenningen på löntagarna.
Eloranta anklagar regeringen Orpo-Purra för att inte ha täckning för sitt prat.

– I regeringsprogrammet lovar regeringen att den finländska arbetsmarknadens rykte ska förbättras genom man aktivt och förebyggande ingriper i missbruk på arbetsmarknaden, ökar tillsynen och förhindrar missbruk. För att förhindra att arbetstagare utnyttjas lovar regeringen dessutom att avsevärt skärpa straffen och effektivera tillsynen.

Enligt Eloranta lyfter regeringen inte ett finger för att förbättra tillsynen, öka risken för att åka fast och skärpa straffen.

– Att arbetstagarna inte får sin lön eller att de får slavlöner verkar inte bekymra regeringen nämnvärt. Så länge de icke-organiserade arbetsgivarna får rätt till lokala avtal utan några skyldigheter. Det är så ytterhögern behandlar och uppskattar arbetstagarna.

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan hallitus väheksyy leikkaustensa vaikutuksia työntekijöiden arkeen. Jo tehdyt asumistuen ja työttömyysturvan leikkaukset vaikeuttavat ihmisten elämää. Työttömyysturvan pahimmat leikkaukset ovat vielä edessä. Hallitus ajaa seuraavaksi ahdinkoon myös sairaat: se muun muassa valmistelee ensimmäisen sairauspäivän palkattomuutta eli sairaussakkoa ja isoja leikkauksia sairauspäivärahaan.

– Hallitus näyttää ajattelevan, että pienempi sairauspäiväraha lyhentää sairastamista ja lisää näin työllisyyttä. Luultavaa on, että vain työnteko sairaana lisääntyy, Jarkko Eloranta sanoi puheessaan SAK:n edustajiston järjestäytymiskokouksessa.

– Hallitus ilmoitti kehysriihen jälkeen, että sairauspäivärahan leikkaus painottuu hyväpalkkaisiin. Tosiasiassa hallitus pääsee säästötavoitteeseen vain ulottamalla leikkaukset myös pieni- ja keskituloisiin.

Elorannan mukaan sairauspäivärahan leikkaaminen ja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus liukuvat työehtosopimuspöytiin tulevilla tes-kierroksilla.

– Työnantaja haluaa imuroida sairaussakon säästöt itselleen ja vyöryttää sairauspäivärahan leikkausten kustannukset palkansaajille.

Eloranta syyttää Orpon-Purran hallitusta katteettomista puheista.

– Hallitusohjelmassa luvataan, että suomalaisten työmarkkinoiden mainetta parannetaan puuttumalla aktiivisesti ja ennakoiden työmarkkinoilla esiintyviin väärinkäytöksiin, valvontaa lisätään ja väärinkäytökset estetään. Lisäksi luvataan, että työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi kiristetään merkittävästi väärinkäytöksistä määrättäviä rangaistuksia ja tehostetaan valvontaa.

Elorannan mukaan hallitus ei kutenkaan laita tikkua ristiin valvonnan parantamiseksi, kiinnijäämisriskin kasvattamiseksi ja rangaistusten koventamiseksi.

– Se, että duunarit eivät saa palkkaansa tai heille maksetaan orjapalkkoja, ei juuri tunnu hallitusta huolettavan. Kunhan järjestäytymättömät työnantajat saavat paikallisen sopimisen oikeudet ilman velvollisuuksia. Tällä tavalla laitaoikeisto duunareita kohtelee ja arvostaa.

Kesäpäivien valmistelut ovat sujuneet hyvin, sanoo järjestävän osaston AKT:n Jyväskylän osasto 008 ry:n puheenjohtaja Mikko Haasanen. Tapahtumaa on valmisteltu kuukausia ja tapahtumaviikonloppua odotetaan jo innolla. Haasanen toivottaa kaikki AKTläiset perheineen ja kannustusjoukkoineen tervetulleiksi Jyväskylään.

AKT:n Kesäpäivät tuo Jyväskylään kolmisen sataa kilpailijaa ja kokonaisosallistujamäärä nousee tuhanteen henkeen. Kesäpäivät järjestetään joka toinen vuosi. Jyväskylässä Kesäpäiviä on vietetty edellisen kerran vuonna 2011. 

Kesäpäivien virallinen avaus on lauantaina 15.6. Jyväskylän Hipposhallissa klo 9.30. Hipposhallissa kilpaillaan kesäkisojen perinteisillä urheilulajeilla kuten yleisurheilu ja tikanheitto. Lisäksi Hipposhallin läheisyydessä vedetään köyttä neljän vahvan joukkueen voimin. Yleisurheilulajeihin osallistujia on sata ja tikkaa heittää 80 kilpailijaa. 

Rantaonginnan kilpailu Albanrannassa osallistuu reilu 50 onkijaa. Ajotaitokilpailut ajetaan 36 osallistujan voimin Killerin raviradan P-alueella. Karaokekilpailu lauletaan Pub Resinassa runsaan kahdenkymmenen laulajan äänin.

AKT:n nuorille on luvassa Karting-ajoa Jyväskylän Karting Centerissä Vaajakoskella. Ajamaan on ilmoittautunut kolmisenkymmentä nuorta.

Kilpailujen tulokset

Kilpailujen tulokset julkaistaan akt.fi/tapahtumat -sivulle lauantaina kilpailujen päätyttyä.

Iltajuhlaa

Kesäpäivät päättyvät lauantaina iltajuhlaan Ravintola Trattoria Aukiolla, jonne saapuu nelisen sataa juhlijaa. Iltajuhlassa jaetaan AKT:n kultaiset ansiomerkit neljälle ansioituneelle.

Lue lisää päivien ohjelmasta AKT:n verkkosivuilta ja seuraa tapahtumaviikonloppuna AKT:n sosiaalisen median tilejä (Facebook, Instagram, X) sekä aktlehti.fi -sivustoa, jossa julkaistaan juttuja kesäpäivistä.

Kesäpäivien järjestelyistä vastaa AKT:n Jyväskylän ammattiosasto 008 ry.