Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n toteuttamaan kyselyyn saatiin 895 vastausta. Määrä on hyvä, kun alalla on kaikkiaan noin 6000-7000 kuljettajaa. Kysely tehtiin yhteistyössä Autoliikenteen Työnantajaliiton kanssa.

Kuljettajilta kysyttiin, toteutuuko tosiasiallinen mahdollisuus käydä wc:ssä työehtosopimusten edellyttämän vähintään neljän tunnin välein. Tähän runsaat 51 prosenttia vastasi, ettei mahdollisuutta ole.

Syiksi siihen, miksi vessaan ei pääse kerrottiin, että vessoja ei ole (50 prosenttia ei-vastaajista) – tai vessassa käyminen ei ole aikataulujen puutteessa mahdollista (83 prosenttia ei-vastaajista). Muita syitä olivat esimerkiksi se, että vessat voivat olla niin huonossa kunnossa, ettei niitä voi käyttää. Vastaajat kertoivat myös, että ”kuukautiset ovat aina iso stressi”. Ongelmat ovat yli puolelle päivittäisiä ja kolmannekselle viikoittaisia.

”Aikataulu näyttää riittävää taukoa, mutta todellisuudessa sitä ei ole” 

”Jos virtsaat päätepysäkillä metsään, puskaan, renkaaseen, tms. niin asukkaat/matkustajat tekevät kuljettajasta valituksen. Ja toiseksi virtsaaminen muualle kuin vessaan ei kuulu enää 2020-luvulle.”

Paikallisliikenteen linja-autonkuljettajien vessaongelmaa on kiristänyt se, että linjoja kilpailutetaan määräajoiksi. AKT ja ALT ovat yhdessä ajaneet ratkaisumallia, että tilaajat eli kaupungit ottaisivat vastuun vessojen järjestämisestä ja laskuttaisivat ylläpitokulut liikennöitsijöiltä. Kiistan jatkuessa kuljettajat ovat joutuneet epäinhimillisiin tilanteisiin.

Myönteistä kehitystä osoittaa tuore päätös Lahdesta, jossa kuljettajille rakennetaan sekä uusia kiinteitä vessoja että järjestetään päätepysäkillä bajamajoja. 

AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom kertoo, että viime työehtosopimuskierroksella työehtosopimuksessa päätettiin, että perustetaan sosiaalitilatyöryhmä vaikuttamaan kaupunkeihin sekä lähi- ja paikallisliikennettä kilpailuttaviin viranomaisiin, jotta ne osallistuisivat wc-tilojen järjestämiseen. Kyselyn jälkeen seuraavana askeleena on tarkoitus tuoda ongelmakohdat liikennöitsijöille tietoon, jotta ongelmat voidaan yhdessä ratkaista.

– Arkipäivä noissa olosuhteissa on sietämätöntä. Kilpailuttajien ja kaupunkien on aika ottaa itseään niskasta kiinni. Kaikki avaimet ovat olemassa toimivaan ratkaisuun, AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom sanoo.

– Käymme nyt kyselyn vastaukset läpi ja analysoimme ne yhdessä liittojen kesken. Saamme analysoinnista tietoa esimerkiksi siitä, nousevatko vastauksissa jotkut tietyt kaupungit, alueet ja linjat esille. Sen pohjalta meidän on helpompi olla yhdessä yhteydessä liikennettä ostaviin viranomaisiin, kertoo Autoliikenteen Työnantajaliiton toimitusjohtaja Mari Vasarainen.

Lisätiedot:
Niko Blom, AKT:n 2. varapuheenjohtaja, p. 040 554 0495, niko.blom@akt.fi
Mari Vasarainen, toimitusjohtaja, Autoliikenteen Työnantajaliitto, p. 09 4789 9370, mari.vasarainen@alt.fi

Suomessa on pohjoismaisessa vertailussa poikkeuksellisen vahva työnantajan tulkinta- ja direktio-oikeus. Sen vastapainona on ollut suhteellisen laaja lakko-oikeus.

Lakko-oikeutta on nyt merkittävästi kavennettu. Jotta tasapaino työmarkkinoilla säilyy, pitää vastaavasti rajata työnantajien oikeuksia. 

Konkreettinen esimerkki työnantajan tulkintaetuoikeuden rajaamisesta olisi irtisanomistilanne. Jos työsuhteen irtisanomiseen ei enää tarvita painavaa syytä, on uutta tasapainoa haettava tulkintaetuoikeuden kaventamisesta. Siinä todistustaakan pitää jatkossa olla työnantajalla.

– Mikäli irtisanomistilanteessa on ristiriita, niin työnantajan on kyettävä todistamaan kyseessä olevan asiallisen syyn. Muutoin irtisanominen ei voi astua voimaan ennen kuin tuomioistuin sen vahvistaa, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko linjaa.

Ismo Kokko korosti puheessaan valtuustolle, että myös EU-vaalit ovat työntekijöiden kannalta äärimmäisen tärkeät.

– Suomessa ei ole näköpiirissä, että työntekijöiden asema paranisi. EU tuo meille turvaa laitaoikeistoa vastaan.

Eurovaalikausi on ollut työntekijöille myönteinen. Monissa tärkeissä uudistuksissa, joista Suomessa voi tänä päivänä vain haaveilla, on EU-tasolla edistytty. Tällaisia ovat esimerkiksi alustatyötä, palkka-avoimuutta, yritysvastuuta ja minimipalkkaa koskevat direktiivit, joilla edistetään kaikkien työntekijöiden reilua ja yhdenvertaista kohtelua. 

– Syksyn työmarkkinaneuvotteluissa palkansaajien on tiivistettävä yhteistyötään mielellään yli keskusjärjestörajojen. Korkea inflaatio on vienyt ostovoimaa, jota on työehtosopimusneuvotteluilla saatava parannettua. Kaiken minkä hallitus lainsäädännössä vie, pitää saada takaisin työehtosopimuspöydissä, AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom toteaa.

EU-vaalit 2024

Kesäkuun 9. päivä valitaan Suomen edustajat eurovaaleissa. Vaalit ovat tärkeät. Europarlamentin päätökset vaikuttavat meidän suomalaisten arkipäivään ja työelämään.

Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 29. toukokuuta ja päättyy 4. kesäkuuta. Varsinainen vaalipäivä on 9.6. Olet saanut kotiin kirjeen äänioikeudesta, mutta äänestäminen onnistuu myös henkilötodistuksella.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry kannustaa kaikkia jäseniään käyttämään äänioikeuttaan. Mikäli et itse äänestä – joku muu päättää puolestasi. Olemme koonneet tähän kymmenen hyvää syytä äänestää.

Äänestyspaikat

EU-vaalit 9.6.2024 – Ennakkoäänestys Suomessa 29.5.2024-4.6.2024. Ennakkoäänestyspaikat löydät tästä linkistä ja varsinaisen vaalipäivän paikat tästä.

10 syytä äänestää EU-vaaleissa

1. Vastusta ääri-ilmiöiden rynnistystä

Tykkäätkö työelämän ja sosiaaliturvan heikennyksistä? Työehtoja polkeva politiikka voi syntyä EU:n ytimeen, jos ääriryhmät saavat riittävästi paikkoja.

2. EU:ssa puolustetaan työntekijän asemaa

EU:n perusarvoja on puolustaa työntekijöiden oikeuksia, joita on haastettu monesta suunnasta. Pitää valita parlamenttiin oikea porukka – että sama suunta jatkuu.

3. Yrityksille vastuuta

EU:n yritysvastuudirektiivin käsittely jatkuu vielä. Ammattiliitoille on edelleen tärkeää, että yritysvastuu toteutuu.

4. Valvotaanko tekoälyä tai valvooko se meitä?

Olisiko mukavaa, jos työasusi mittaisi elintoimintojasi ja raportoisi ne pomolle? Tällainenkin vaate on jo kehitetty. EU:n päätöksistä riippuu, millaiset rajat asetetaan tekoälylle ja sen käytölle.

5. Työehdot jokaiselle

Alustatalous laajenee huumaavaa vauhtia ja ulottuu koko ajan uusille aloille. Työtekoon tarvitaan kunnon ehdot eikä niin, että olemme pian kaikki alustatalouden palveluksessa.

6. Ilmasto

Euroopassa tarvitaan sekä kunnianhimoisia päästövähennyksiä että  oikeudenmukaista tapaa toteuttaa ratkaisut. 

7. Äänestä itse, älä anna ääntäsi pois

Rikkaat ja hyvin koulutetut äänestävät aktiivisesti, pienituloiset ja vähän koulutetut eivät. Tilastot ovat tienneet tämän jo lähes sadan vuoden ajan. Käytä itse omaa ääntäsi, älä anna sitä muille.

8. Palkka ei ole se ja sama

EU:ssa on arvioitu olevan noin kolme miljoonaa työharjoittelijaa. Direktiivin laatiminen harjoittelijoiden palkoista kuten myös minimipalkoista jatkuu ensi kaudella.

9. Työtä turvallisesti

Ensi vaalikaudella EU:ssa keskustellaan esimerkiksi siitä, miten työvoimapulaan vastataan. Työssä jaksamiseen liittyvät myös esimerkiksi EU:n etätyösäännökset ja työsuojelusäännökset, joita käsitellään ensi kaudella.

10. Suomi EU:n kartalla

Suomi tarvitsee entistä enemmän unionia. Vahva EU ja vahva demokratia ovat suomalaisten etu.

Lataa 10 syytä äänestää EU-vaaleissa -esite tulostettavaksi tästä.

[Nyheter på svenska]

Luottamushenkilöistä 72 prosenttia arvioi, että työpaikalle palkataan tulevana kesänä kesätyöntekijöitä. Vuosi sitten luottamushenkilöistä 76 prosenttia kertoi, että työpaikalle tullaan palkkaamaan kesätyöntekijöitä.

Kesätyöntekijöitä palkataan viime vuotta enemmän yksityisiin palveluihin ja kuljetusalalle. Yksityisten palvelualojen SAK:laisista luottamushenkilöistä 88 prosenttia kertoo tuoreessa kyselyssä, että työpaikalle palkataan kesätyöntekijöitä (2023 83 %). Kuljetusalojen luottamushenkilöistä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta kertoo 75 prosenttia (2023 70 %).

– Kesätyöpaikkojen määrä on kaikkiaan hieman laskussa verrattuna viime vuosiin. Kesätyöntekijöitä palkataan nyt suurin piirtein sama määrä kuin ennen koronapandemiaa, sanoo SAK:n järjestöasiantuntija Jussi Kukkola.

Hän huomauttaa, että SAK:n kysely ei tue julkisuudessa esillä ollutta pelkoa kesätyöpaikkojen määrän romahtamisesta, vaikka alakohtaisia eroja onkin.

SAK:n kyselyn perusteella kesätyöntekijöitä palkataan viime kesää vähemmän teollisuuteen ja julkiselle palvelualalle. Teollisuuden työpaikkojen luottamushenkilöistä 63 prosenttia arvioi, että kesätyöntekijöitä palkataan tulevana kesänä (2023 70 %).

Julkisella alalla pudotusta on peräti 14 prosenttiyksikköä viime kesään verrattuna. Julkisen alan työpaikkojen luottamushenkilöistä 69 prosenttia arvioi, että kesätyöntekijöitä palkataan tänä kesänä (2023 83 %).

Jussi Kukkolan mukaan teollisuuden luvuissa näkyy rakennusalan ahdinko. Julkisella palvelualalla puolestaan kesätyöntekijöiden määrän laskua saattavat selittää säästöt.

–  Poikkeuksellista koronakesää 2020 lukuun ottamatta teollisuuden ja julkisen alan kesätyöpaikkojen määrä on ollut yhtä alhainen kuin nyt viimeksi vuonna 2016. Teollisuus vientialana elää sykleittäin taloustilanteen mukaan, mutta miten mahtaa käydä julkisen alan kesätyöpaikoille, kun hallituksen päättämät valtion menojen leikkaukset käynnistyvät, Kukkola pohtii.

Kesätyöntekijöiden palkkaamista tiedusteltiin SAK:n alojen luottamushenkilöiltä huhti-toukokuun vaihteessa. Kyselyyn vastasi 1030 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua.

Palkansaajajärjestöjen kesäduunari-info auttaa pulmissa

SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen kesäduunari-info  avautui toukokuun alussa. Kesätyöntekijät saavat palvelusta maksutonta neuvontaa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä puhelimitse, WhatsAppissa ja yhteydenottolomakkeen kautta.

Kesäduunarineuvoja Vee Tirinen kehottaa kesätyöntekijöitä  kiinnittämään huomiota muun muassa siihen, palkataanko heidät työsuhteeseen vai tarjontaanko toimeksiantosopimusta, jossa työnantaja ei esimerkiksi maksa sairausajalta palkkaa tai vakuuta työn tekijää.

– Toimeksiantosopimukset ovat lisääntyneet viime vuosina ja niistä tulee yhä enemmän yhteydenottoja kesäduunari-infoon. Toimeksiantosopimuksia tarjotaan ihan perinteisiin kesätöihin kuten jäätelönmyyntiin, Tirinen kertoo.

– SAK on jo aiemmin linjannut vientimallineuvotteluihin osallistumisen reunaehdot hallitukselle. Tähän mennessä ne eivät ole täyttyneet. Päinvastoin muutokset työrauhalainsäädäntöön vain nostivat kynnystä osallistua. Tämä tarkoittaa, että odotukset paikallisen sopimisen kokonaisuuteen ovat kasvaneet. Siellä pitää tosissaan huomioida työntekijöitä edustavien järjestöjen kannat. Muutoin vientimallineuvotteluihin ei taideta päästä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo. 

SAK:n hallitus painottaa kolmea seikkaa paikallisen sopimisen kokonaisuudessa: valvonnan riittävyyttä, luottamusmiehen asemaa ja työehtojen minimitason turvaamista. 

– Järjestäytymättömille työnantajille on tulossa helpommat ja keveämmät työpaikkatason sopimisen edellytykset. Se vähentää työnantajien kannustinta kuulua työnantajaliittoihin. Seurauksena murentuu työehtosopimusten yleissitovuus, jolla on pystytty turvaamaan kaikille työntekijöille työsuhteen ja työehtojen minimiturvaa riippumatta työnantajan järjestäytymisestä, Jarkko Eloranta huomauttaa. 

Hallitus lyömässä sidottua 

SAK:n hallitus on huolissaan Orpon-Purran tulevista päätöksistä. Eduskunnassa viime viikolla hyväksytyt lakko-oikeuksien rajoitukset heikentävät järjestäytyneiden työntekijöiden ja heidän ammattiliitojensa mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin. 

– Hallituksen suunnitelmissa on vielä monia työntekijöiden kannalta ikäviä asioita. Niihin vaikuttaminen on rajoitusten myötä vaikeampaa. Hallituksen suunnitelma on kenkku: ensin sidotaan työntekijöiden kädet ja sitten heitä lyödään uusilla heikennyksillä. Poliittisen lakko-oikeuden rajaamisen myötä hallituksen on helppo vaikka pidentää työaikaa tai puuttua sunnuntaityön korvauksiin, Jarkko Eloranta sanoo. 

SAK:n hallitus arvioi, että rajoitukset heikentävät merkittävästi työntekijöiden mahdollisuuksia turvata ja parantaa työehtojaan. 

– Rajoitukset kohdistuvat kollektiiviseen sopimus- ja neuvotteluoikeuteen, koska ne rajaavat oikeutta tukilakkoihin ja muihin myötätuntotyötaisteluihin. Rajoitukset eivät myöskään huomioi täysimääräisesti Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista johtuvia velvoitteita, Jarkko Eloranta toteaa. 

Lue tukikirje täältä (englanniksi)

Sveitsiläiset puolustavat suomalaisia työntekijöitä tilanteessa, jossa työntekijöiden oikeuksia sekä sosiaaliturvaa uhataan. Viestissä kuvataan, että kyse on kaikkein suurimmasta hyökkäyksestä työntekijöiden oikeuksiin koko Suomen hyvinvointivaltion historiassa.

Suomalaiset työmarkkinat ja hyvinvointivaltio ovat yksi maailman menestyneimpiä.  Keskeistä suomalaisessa työmarkkinamallissa on ollut neuvotteluyhteys ammattiliittojen, työntekijöiden ja hallituksen kesken. Näin on saatu aikaan yleissitovia työehtosopimuksia, kolmikantaisen neuvottelun tuloksena uutta lainsäädäntöä ja hyvinvointivaltion kasvua. Tätä neuvotteluyhteyttä Suomen hallitus on nyt purkamassa.

– Tuomitsemme Suomen hallituksen suunnitelmat aloittaa suuret uudistukset rajaamalla lakko-oikeutta, tarkoituksena sen jälkeen saada läpi muita leikkauksia ilman työntekijöiden mahdollisuutta protestoida niitä vastaan, kirjoittavat tukiviestin allekirjoittajat puheenjohtaja Matthias Hartwich sekä liittosihteeri Christina Jäggi.

Liitto kertoo tukevansa suomalaisia kollegoitaan kuljetusalalla ja on valmis toimimaan solidaarisesti. Liitto kehottaa painokkaasti Suomen hallitusta vetämään pois  työelämälainsäädäntöön esittämänsä heikennykset.