AKT:n yhteistyökumppani Suomen Työväen Urheiluliitto TUL järjestämä Askelviikot on hyvän mielen liikuntatempaus, joka kannustaa osallistujat tekemään liikuntaa lisääviä valintoja sekä havainnollistaa pienten arjen muutosten vaikutusta vuorokausittaiseen liikuntamäärään. 

Koko oma joukkueesi tai osallistu yksilökisaan

Idea on simppeli: kokoa oma joukkueesi tai ilmoittaudu mukaan yksilökisaan, kirjaa ylös askelmääräsi kahden viikon ajan 9.-22.9. ja ilmoita askeleet Askelviikkojen päättyessä. Leikkimielisen kisan kaikki sarjojen voittajat palkitaan, minkä lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan huikeita arvontapalkintoja!

Askelviikoilla osallistujat keräävät kisaillen askelia työmatkoilla, harrastuksissa tai vaikka kauppareissuilla joukkueina tai yksilöinä kisaten itseään tai toisiaan vastaan. 

Arjen aktiivisuuden lisääminen lähtee isoista ja pienistä teoista – lupauksista lähteä muuttamaan arjen ympäristöä liikkuvammaksi.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan täältä https://tul.fi/tapahtumat/aikuisliikunta/askelviikot/

Työministeri Arto Satonen esittelee tänään eduskunnalle lähtevän lakiehdotuksen paikallisen sopimisen laajentamisesta. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto katsoo, että lakiehdotuksella heikennetään merkittävästi työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Erityisesti uhataan kahta asiaa eli yleissitovuutta ja luottamusmiehen asemaa.

Kun paikallinen sopiminen laajennetaan järjestäytymättömään kenttään – yritysten tarve järjestäytyä työnantajaliittoihin vähenee. Tämä on selkeä uhka yleissitovalle työehtosopimusjärjestelmälle. Yleissitovat työehtosopimukset taas ovat turvanneet Suomessa työehtojen minimitason. Mikäli ei ole riittävää määrää järjestäytyneitä yrityksiä, yleissitovuuden ehdot eivät täyty. Jo nyt aloja, joilla yleissitovia työehtosopimuksia ei ole, kuten taksiala, jolla työehdot ovat kirjavat tai olemattomat.

– Nyt on todellinen pelko siitä, että syntyy sellaisia alueita tai aloja Suomeen, jossa ei ole kunnollisia minimityöehtoja. Yleissitovat työehtosopimukset ovat tarjonneet minimityöehdot suurelle osalle suomalaisia. Se on perustava osa suomalaista työmarkkinajärjestelmää, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko painottaa.

Työelämän taksiuudistus kuvaa hyvin nykyistä kehitystä. Jos yleissitovuus menetetään, työpaikalla ei ole velvoitetta toimia minkään työehtosopimuksen mukaan tai noudattaa sitä. Jos yleissitovuus poistuu esimerkiksi kuorma-autoalalta, ei ole enää ”suomalaisia työehtoja” joiden mukaan Suomen maanteillä ajetaan. 

– Pelkäämme, että lakia säätävät kansanedustajat eivät ymmärrä muutosten merkitystä. Lakimuutoksella on kauaskantoisia seurauksia jokaisen suomalaisen työehtoihin.

Luottamusmiehillä on sopijaosapuolena koulutusta ja osaamista esimerkiksi työlainsäädännöstä ja työehtosopimuksista. Irtisanomissuoja on merkinnyt, ettei luottamusmiehen ole esimerkiksi tarvinnut pelätä työpaikkansa puolesta ottaessaan kantaa toisten työntekijöiden puolesta. Kun työpaikan sopijaosapuoleksi voidaan jatkossa valita myös muu henkilö, häneltä puuttuu kokemusta, ammattiliiton osaamista ja tukea – näin työnantaja saa heti enemmän valtaa.

Yksi myönteinen asia lakiehdotuksesta kuitenkin löytyy. Lakiehdotus vahvistaa sen, että myös järjestäytymättömässä yrityksessä voidaan valita ammattiliittoa edustava luottamusmies. 

– Jotain hyvääkin lakiehdotuksessa on. AKT:llä on kokemusta useista tapauksista, jossa luottamusmiehen asema on jouduttu ratkaisemaan oikeudessa. Nämä tapaukset on ratkaistu AKT:n eduksi ja luottamusmiehen asema on vahvistettu. Nyt lakiehdotuksella kuitenkin poistetaan epäselvä tilanne ja ammattiliiton luottamusmies voidaan valita jatkossa myös järjestäytymättömässä työpaikassa, Ismo Kokko sanoo.  

Orpo-Purran hallituksen ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaukset jatkuvat. Tänään muun muassa ansioturvalle pääsy vaikeutuu ja päivärahaa leikataan jo kahden kuukauden työttömyyden jälkeen.

Kaikkein kovin leikkaus koskee työttömäksi jääviä, kun ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa leikataan 20 prosentilla jo noin kahden kuukauden työttömyyden jälkeen ja vielä viidellä prosentilla kahdeksan kuukauden jälkeen.

– Valtaosa työttömäksi jäävistä ei ehdi löytää uutta työtä kahdessa kuukaudessa. Myös elinkeinoelämästä on viime aikoina todettu ulkomaalaisia työntekijöitä koskevassa keskustelussa, että kolme kuukauttakin on lyhyt aika löytää uutta työtä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistuttaa.

Esimerkiksi 2000 euron kuukausituloilla 1306 euron ansiopäiväraha laskee ensin 1045 euroon kuukaudessa ja lopulta 980 euroon. Työttömyyden pitkittyessä leikkaus on siis 326 euroa kuukaudessa.

SAK:n viime viikolla julkaistun työttömyysbarometrin mukaan merkittävin työttömyyden syy työuran loppupäässä on koettu ikäsyrjintä. Ikääntyneet työntekijät pääsivät nuorempia hakijoita selvästi harvemmin työhaastatteluihin.

– Tämän tiedon valossa onkin järkyttävää, että tänään voimaan tulevat leikkaukset heikentävät erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden mahdollisuuksia pysyä työelämässä. Esimerkiksi 57 vuotta täyttäneet ovat voineet päästä aikaisemmin työllistämisvelvoitteen piiriin. Lakimuutoksen jälkeen tämä mahdollisuus poistuu, Eloranta toteaa.

SAK:n hallitus perää hallitukselta tällä viikolla pidettävässä budjettiriihessä tukitoimia työttömien työllistymiseksi.

– Tosin tällä hetkellä näyttää päinvastoin siltä, että työllistymistä tukevat palvelut ovat vain vähenemässä. Työttömien toimeentulon romuttamisen ohella hallitus heikentää monin tavoin myös palveluja työllistymisen tueksi. Etenkin työuran loppupäässä työttömäksi jäävät tarvitsevat tukea työllistymiseen, Jarkko Eloranta huomauttaa.
SAK:n hallituksen mielestä yrityksille pitää olla nykyistä enemmän vastuuta. Superihmisten etsimisen sijaan on aika opetella muokkaamaan työtä työntekijöiden työkykyyn sopivaksi. Varsinkin työuran loppupäässä olevat työntekijät ovat usein sitoutuneita, ja he tuovat mukanaan kyvyn löytää ratkaisuja pitkän kokemuksensa vuoksi.
– Sen sijaan nyt voimaan tulee heikennys, jolla heikennetään 58-vuotiaiden ja tätä vanhempien pitkäaikaistyöttömien toimeentuloa ja palveluita. Jatkossa kuntien velvoite löytää ikääntyneille työttömille töitä poistuu, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Myöskään palkkatuetusta työstä ei lähtökohtaisesti enää kerry työssäoloehtoa. Poikkeuksena ovat alentuneesti työkykyiset tai yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät. Näille ryhmille palkkatukitöistä kertyy edelleen työssäoloehtoa nykyisen mukaisesti.

AKT:n hallitus tukee aktiivisten luottamushenkilöidensä osaamisen kehittämistä vuosittain myönnettävillä koulutusstipendeillä, joiden suuruus on 100-500 euroa. Tämä on loistava mahdollisuus sinulle, joka haluat vahvistaa taitojasi ja varmistaa, että olet aina ajan tasalla omassa luottamustehtävässäsi.

Stipendiä voivat hakea luottamusmiehet, varaluottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, varavaltuutetut, työsuojeluasiamiehet sekä ammattiosaston toimihenkilöt, jotka ovat osallistuneet luottamustehtäväänsä liittyvään koulutukseen. 

Stipendillä voit kattaa koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia, kunhan koulutus on liiton tavoitteiden mukaista ja tärkeää tehtäväsi hoitamiseksi.

Huomioithan, että stipendiä ei myönnetä koulutukseen, jonka kustannuksista vastaa työnantaja tai ammattiosasto. Stipendin saamisen edellytyksenä on myös, että suoritat koulutuksen loppuun.

Syksyn stipendihaku on nyt käynnissä. Hakemusten tulee olla perillä 31.10. mennessä.

Lähetä hakemuksesi sähköpostitse osoitteeseen esa.tuominen@akt.fi tai postitse osoitteeseen:

AKT ry
Esa Tuominen
PL 313
00531 Helsinki

Lisätietoja järjestö- ja koulutustoimitsija Esa Tuomiselta, p. 09 6131 1224.

SAK jakaa ehdotusten perusteella kaksi 750 euron Duunari-stipendiä. Stipendin saajaksi voi ehdottaa henkilöä, joka on

• enintään 35-vuotias
• SAK:laisen ammattiliiton jäsen
• toiminut oman alansa arvostuksen nostamiseksi ja on näkyvällä tavalla ylpeä omasta ammatistaan
• toiminut tai toimii aktiivisesti SAK:laisessa liittoperheessä ja sen eri tehtävissä tai opiskelijajärjestöissä tai on muutoin osoittanut yhteiskunnallista aktiivisuutta
• edistänyt toimillaan ja esimerkillään ammatillista järjestäytymistä ja/tai uudistanut ay-liikkeen toimintatapoja.

Duunari-stipendin saajaa voi ehdottaa tämän linkin kautta tai postitse osoitteeseen

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Duunari-stipendi
PL 157
00531 Helsinki

Ehdotuksesta tulee käydä ilmi, miten ehdotettu täyttää yllä olevat kriteerit. Itseään ei voi ehdottaa stipendin saajaksi. 

Ehdokkaiden haku on alkanut 27.8.2024 ja päättyy 30.9.2024. Myös postitse lähetettävien ehdotuksien on oltava perillä syyskuun loppuun mennessä.

Duunari-stipendit jaetaan SAK:n edustajiston kokouksessa 21.–22.11.2024.

Lisätietoja voit kysyä sähköpostilla osoitteesta jarjesto@sak.fi

Kuluneen vuoden aikana työttömyys on noussut EU-maista toiseksi nopeimmin Suomessa. TEM:n työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 306 000 työtöntä työnhakijaa, heistä noin kaksi kolmesta (204 000) on enintään toisen asteen (yleensä lukio tai ammattikoulu) koulutuksen suorittaneita.

SAK:n työttömille työhakijoille tekemän tutkimuksen mukaan merkittävin työttömyyden syy työuran loppupäässä on koettu ikäsyrjintä. Ikääntyneet työntekijät pääsivät nuorempia hakijoita selvästi harvemmin työhaastatteluihin, ja heillä oli haastatteluhetkellä selkeästi harvemmin tiedossa uutta työtä.

– Ikäsyrjintä liittyy usein ennakkoluuloihin vanhempien työntekijöiden terveyden ja osaamisen suhteen. Jos he pääsevät näyttämään taitonsa työkokeilun tai palkkatuen avulla, he saavat todennäköisemmin työpaikan, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen kertoo.

Useat sosiaaliturvan leikkaukset ovat jo vaikeuttaneet työttömien toimeentuloa. Toinen syyskuuta voimaan tulevat leikkaukset heikentävät erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden mahdollisuuksia pysyä työelämässä. Esimerkiksi 57 vuotta täyttäneet ovat voineet päästä työllistämisvelvoitteen piiriin. Lakimuutoksen jälkeen tämä mahdollisuus poistuu.
Työllisyyden edistämisessä Näätänen heittää pallon yrityksille. Superihmisten etsimisen sijasta on aika opetella muokkaamaan työtä työntekijöiden työkyvyn mukaan. Varsinkin työuran loppupäässä olevat työntekijät ovat usein sitoutuneita, ja he tuovat mukanaan kyvyn löytää ratkaisuja pitkän kokemuksensa vuoksi.

Työttömyys vie köyhyyteen etenkin nuoria

Tutkimuksessa selvisi, että SAK:n alojen työnhakijoiden toimeentulo on jo nykyisellään erittäin tiukalla. Työttömistä työntekijöistä 39 prosenttia vastasi, että heillä ei ole aina varaa perustarpeisiin, kuten ruokaan tai vaatteisiin. Huolestuttavinta on, että vastaava luku alle 30-vuotiailla on 50 prosenttia.

– Tulosten perusteella näyttää siltä, että köyhyys yleistyy etenkin nuorten keskuudessa työttömyysturvaleikkausten vuoksi, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen kertoo.

SAK:n alojen ansiosidonnaisella olevien työnhakijoiden keskitulo on noin 1356 euroa kuukaudessa. Verojen jälkeen käyttöön jää keskimäärin noin 1012 euroa. Se on pieni summa, kun siitä on maksettava kaikki elämisen kustannukset. Arvonlisäveron nousu tulee pahentamaan vielä tilannetta.

– Köyhyys vaikuttaa ihmisten terveydentilaan ja lisää stressiä. Voimavarat hakea uutta työtä vähenevät. Työttömyysturvan leikkaukset eivät aja ihmisiä töihin, vaan kasvattavat köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrää, jotka eivät pääse takaisin työelämään.

SAK:n työttömyysbarometri julkaistiin 27. elokuuta. Kysely tehtiin maaliskuussa 2024 yhteistyössä työttömyyskassojen kanssa. Siihen vastasi 1843 SAK:n alojen kokonaan työtöntä työnhakijaa.

Hallituksen ehdotuksen mukaan ulkomaalaisen työntekijän on poistuttava Suomesta, kun työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta.

SAK:n mielestä kolmen kuukauden suoja-aika työntekijäammateissa on aivan liian lyhyt.

– Työnhaku ja rekrytointiprosessit ovat nykyään pitkiä myös muissa kuin asiantuntija- ja johtotehtävissä, joihin hallitus nyt esittää suoja-ajaksi kuutta kuukautta ilman muita vaatimuksia. Työpaikan löytäminen kolmessa kuukaudessa on haastavaa syntyperäiselle suomalaisellekin, puhumattakaan ulkomaalaisista, joilla ei välttämättä ole työllistymistä edesauttavia laajoja sosiaalisia verkostoja eikä hyvää kielitaitoa, SAK:n johtava asiantuntija Eve Kyntäjä sanoo.

SAK toteaa lausunnossaan, että myös työntekijän oleskeluluvalla työskentelevillä tulisi olla kuusi kuukautta aikaa hakea työtä. Suoja-aikojen tulisi olla samanpituisia eri työntekijäryhmillä yhdenvertaisuuden ja viranomaistyön selkeyden vuoksi.

Eve Kyntäjä huomauttaa, että lyhyet suoja-ajat ovat ongelmallisia erityisesti perheellisille, sillä ne lisäävät epävarmuutta koko perheen tulevaisuudesta.

– Lyhyt suoja-aika ei tue hallituksen tavoitetta, että työntekijät pysyisivät maassa ja kotoutuisivat.

Työnantajan ilmoitusvelvollisuus kannatettava

Hallitus ehdottaa, että työnantajalle säädetään ilmoitusvelvollisuus Maahanmuuttovirastolle, kun työntekijältä loppuvat työt. Ilmoitus olisi tehtävä sähköisesti viikon sisällä.

Tällaista velvollisuutta työnantajilla ei ole ennen ollut.

SAK:n mielestä ehdotus on kannatettava.

– Ilmoitusvelvollisuus auttaisi pääsemään kiinni tilanteisiin, joissa lupajärjestelmää käytetään väärin, Kyntäjä sanoo ja mainitsee esimerkkinä muun muassa rakennusalalla yleistyneen ns. pakotetun kevytyrittäjyyden, jossa työntekijää ei ole tosiasiassa palkattu sellaiseen työsuhteeseen, mitä työlupahakemuksessa on sanottu.

Työvoimapula-alat määriteltävä jatkossakin alueellisesti

Hallitus esittää, että jatkossa työvoimapula-alat määriteltäisiin valtioneuvoston asetuksella ja ulkomaalaisen työntekijän työnteko-oikeus voitaisiin laajentaa näille aloille. 

– Työnteko-oikeuden laajentaminen on sinänsä kannatettavaa, mutta työvoimapula-alojen määrittely valtakunnan tasolla ei ole järkevää. Työvoimatarpeet ovat hyvin erilaisia eri puolilla Suomea, Eve Kyntäjä sanoo.

SAK huomauttaa lausunnossaan, että ristiriita valtakunnallisesti määriteltyjen työvoimapula-alojen ja alueellisen ELY-keskuksen työlupalinjauksen välillä voi aiheuttaa epäselvyyttä niin työntekijöiden kuin työnantajien keskuudessa. Ammatti voidaan valtakunnallisesti määritellä työvoimapula-ammatiksi, mutta alueellisesti alan työvoimasta voi olla samaan aikaan ylitarjontaa

Alkuperäinen uutinen: SAK.fi