Haku
Liity jäseneksi

Etelä-Saimaa: ”Vainajia kuljettavan Pasin tuntipalkka vain viisi euroa”

Kuvat Etelä-Saimaa -lehti.

Etelä-Saimaa kertoi jutussaan, miten lappeenrantalainen Pasi (nimi muutettu) kuljettaa ruumiin paitsi kotoa myös onnettomuuspaikalta tai ”vaikka huumeluolasta” – mutta saa työstään vain viisi euroa tunnilta. Jutussa kerrottiin, että työnantajana toimiva Kuljetus Pennanen on voittanut kilpailutuksia usein silmiinpistävän halvalla. Yritys hoitaa muualla kuin sairaalassa tai hoivakodissa kuolleiden kuljetukset Etelä-Karjalassa.

Jutussa selvitettiin, että Kuljetus Pennanen voitti Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kilpailutuksen jopa kolme kertaa kilpailijoita halvemmalla hinnalla. Lehti tuo esiin, että yritys pystyy polkemaan hintoja maksamalla kuljettajille liian pientä palkkaa. Lehti haastatteli useita yrityksen työntekijöitä sekä muita sen kanssa tekemisissä olleita ihmisiä. 

Jutussa kerrotaan, että yhdestä niin sanotusta päivystysvuorosta maksetaan Etelä-Saimaan näkemien palkkatositteiden perusteella 120-125 euron kertakorvaus. Näin kokenut kuljettaja voi saada tuntipalkkaa viisi euroa mutta osalla työntekijöistä palkka on jopa pienempi. Tämä kertakorvaus sisältää kaiken, eli sen lisäksi työntekijälle ei makseta erikseen esimerkiksi varallaolo- ja työtunneista tai ilta- ja pyhälisiä. 

Etelä-Saimaan haastatteleman AKT:n sopimustoimitsija Johanna Tuomaalan mukaan palkka on työehtosopimusten vastainen. Yrityksen pitäisi noudattaa yleissitovaa kaupan automiesten työehtosopimusta, jolloin tuntipalkka olisi varsinaisilta työtunneilta noin 15 euroa riippuen työkokemuksesta, ja varallaolokorvaus noin 20–50 prosenttia tuntipalkasta. 

Kuljetusten tilaajaa Etelä-Karjalan hyvinvointialuetta kiinnostaa jutun perusteella vain hinta. Juttuun haastatellun strategia- ja hallintojohtaja Kaisa Heinon mukaan työntekijöiden mainitsemien epäkohtien valvonta kuuluu lähtökohtaisesti aluehallintoviranomaisille.

Juttuun haastateltu yrityksen edustaja kiistää, että yrityksessä poljettaisiin palkkoja. Yrittäjän mukaan palkkausmalli on lain mukainen. Hän ei kertomansa mukaan ole ollut tietoinen, että vainajien kuljetus kuuluisi yleissitovan työehtosopimuksen piiriin.

AKT:n edunvalvontapäällikkö Harri Pasanen kommentoi Etelä-Saimaan uutista ja kertoo, ettei tämä ole ensimmäinen kerta, kun liitossa törmätään siihen, että kilpailutuksen voittaa yritys, joka ei ole hoitanut palkkoja työehtosopimuksen mukaan. Pasasen mielestä tällaiset yritykset tulisi sulkea pois jo itse kilpailusta.  

Etelä-Saimaan tekemässä jatkojutussa (25.10.) asiantuntija, Itä-Suomen yliopistossa hallinto-oikeutta opettava Jarkko Pesu arvioi, että Eksotessa rikottiin lakia, kun lappeenrantalaisyrityksen halvat hinnat jätettiin tutkimatta vuonna 2020, vaikka hinnat olivat kolme kertaa muita tarjouksia edullisemmat.

Uudistunut Työturvallisuuslain soveltamisopas

Helppolukuinen, maksuton verkko-opas tulee tarpeeseen, koska työturvallisuuslakia sovelletaan lähes kaikissa tilanteissa, joissa tehdään työtä. Lakipykälien tulkinta on ollut työturvallisuusasiantuntijoillekin vaativaa. 

Opas tarjoaa ohjeita ja käytäntöjä 

Uusi opas julkaistaan osissa, ja sisältöä päivitetään tarvittaessa. Alkuun opas kattaa työturvallisuuslain neljä keskeistä pykälää. Oppaan olennaista antia työpaikoille ovat pykälien ymmärtämistä helpottavat soveltamisosat.

Opas antaa myös aiheittain hyviä käytäntöjä, jotka auttavat lain soveltamisessa. Lisäksi oppaan sivuille on koostettu linkkejä, jotka ohjaavat lisätietoihin.

– Käytännönläheiset ohjeet avaavat työturvallisuuslain perimmäistä tarkoitusta. Ohjeisiin tutustuminen auttaa työpaikkoja tekemään toimia työturvallisuuden kehittämiseksi, Työterveyslaitoksen työturvallisuusyksikön johtaja Tommi Alanko arvioi.

– Toivon, että opas otetaan työpaikoilla vastaan työturvallisuuden tietopankkina, jonka kautta löytyy sitten lisää tietoa. Opas hyödyttää kaikkia työturvallisuusasiantuntijoita ja työturvallisuusorganisaatioita, Alanko muistuttaa.

Opasta rakennetaan asiantuntijatyönä

Työturvallisuuslain soveltamisoppaan ovat laatineet Työterveyslaitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijat. Pohjana on hyödynnetty aiemmin monilla työpaikoilla käytettyä maksullista opaskirjaa, joka kuitenkin on vanhentunut sitä mukaa, kun työturvallisuuslakia on päivitetty.

– Lisäksi olemme kuulleet työelämän asiantuntijoita. Sidosryhmäpaneeli on kommentoinut oppaan ohjeita ja auttanut löytämään hyviä käytäntöjä. Ne hyödyttävät lukuisia työpaikkoja, Alanko kiittää.

Opasta päivitetään muutama pykälä kerrallaan, mutta jo nyt julkaistut keskeisiä työturvallisuuslain pykäliä käsittelevät sivut antavat selvyyttä moneen työpaikoille tärkeään
asiaan.

Ensin julkaistut sivut kattavat työturvallisuuslaista neljä pykälää, jotka käsittelevät työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta, työn vaarojen selvittämistä ja arviointia, työntekijälle annettavaa opetusta ja ohjausta sekä työnantajan sijaista.

– Työpaikoilla on tärkeää, että kaikki työturvallisuuteen liittyvät perusasiat ovat kunnossa. Ne auttavat myös vähentämään ja hallitsemaan psykososiaalisia kuormitustekijöitä, Alanko sanoo.

Opas on toteutettu osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Tutustu työturvallisuuslain soveltamisoppaaseen tästä

SAK: Hallitus heikentää työehtosopimustoimintaa ja palkkatasa-arvoa

– Koko palkansaajaliike vastustaa lakiesitystä. Tämä on ollut linjamme hallitusohjelman julkaisemisesta lähtien ja olemme tuoneet sen toistuvasti esille mm. #painavasyy -kampanjassa. Työministeriön valmistelussa ja hallituksen esityksessä on ohitettu täysin ammattiyhdistysliikkeen näkemykset.  Myös oikeuskansleri on huomauttanut lakiesityksen ongelmista, SAK:n lakimies Katariina Sahlberg sanoo.

SAK:n mukaan hallitus tekee ison virheen, jos se puuttuu työmarkkinajärjestöjen sopimusvapauteen ja valtakunnansovittelijan riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen.
Suomea sitovien EU- ja ILO-säädösten mukaan valtiovallan tulisi edistää työehtosopimustoimintaa ja järjestäytymisvapautta sekä huolehtia sovittelutoimen riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta.  Jos esitys etenee lainsäädännöksi, Suomi ottaa tietoisesti merkittävän riskin sitä sitovien kansainvälisoikeudellisten normien rikkomisesta.

Valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia sovintoehdotusten tekemiseen ei tule rajoittaa lainsäädännöllä.  Toteutuessaan esitys murentaisi merkittävällä tavalla työntekijäpuolen luottamusta sovitteluinstituutiota kohtaan – instituution, jonka pitäisi olla TES-neuvotteluja tukeva riippumaton ja puolueeton toimija.

Sahbergin mukaan hallitus jatkaa vientimalli-esityksellään epätasapuolista työmarkkinapolitiikkaa ja työnantajien ajamien uudistusten toteuttamista.  Aikaisemmin toukokuussa Orpon hallitus sai voimaan lakkolaki- uudistuksen, jolla rajattiin ammattijärjestöjen oikeutta mm. tukilakkoihin.  Eduskunnan käsittelyssä on esitys paikallisen sopimisen laajentamisesta.  Lukuisia muita työlainsäädännön ja työntekijöiden asemaa heikentäviä esityksiä on parhaillaan valmistelussa.  

– Lakiesitys suosii jälleen kerran yksityisen sektorin työnantajapuolta, sillä se sitoo työmarkkinakierroksella sovittelutoimen kädet ennalta vientialojen ratkaisuun, eikä jätä tilaa toimialakohtaiselle aidolle sovittelutoiminnalle.  Työnantajapuolella ei ole jatkossa huolta sovintoesityksistä, sillä se voi luottaa sovittelutoimen pysyvän vientialojen määrittämissä palkankorotuksissa.  Samalla alakohtaisten tarpeiden huomioon ottaminen tai palkkaerojen kurominen ja palkkauksellisen tasa-arvon edistäminen käy entistä mahdottomammaksi.  

Työministeri perustelee esitystään Ruotsin vientivetoisella mallilla.  Toisin kuin on väitetty, pohjoismaissa työehto- ja palkkasopimisen mallit ja sovittelutoimen resurssit ja toimintaedellytykset ovat erilaisia.  Esimerkiksi Ruotsissa malli pohjautuu työmarkkinaosapuolten sopimukseen – toisin kuin nyt esitetty lakimalli. Ruotsissa teollisuussopimuksen (industriavtal) linjasta on sen historian aikana poikettu myös ylöspäin toimialakohtaisesti.

Naisten ja miesten välien palkkaero on Suomessa edelleen n 16 %.   Sukupuolen mukainen ammattialojen eriytyminen työmarkkinoillamme on suurempaa kuin monissa muissa maissa.  SAK:laisilla aloilla on useita naisvaltaisia ja matalapalkkaisia ammattialoja, niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla, joiden palkka- ja ostovoimakehitys on ollut vaatimatonta.  Hallitus on vientimallillaan heikentämässä työssäkäyvien asemaa ja mahdollisuuksia nousta palkkakuopasta.

 

SAK vastustaa lakisääteistä vientimallia

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan esitys lakisääteisestä palkkamallista romuttaa valtakunnan sovittelijan mahdollisuudet tehdä työtään.

– Esitys heikentää sovittelijan asemaa, riippumattomuutta ja uskottavuutta. Seurauksena sovittelijan työ hankaloituu. Se on muidenkin kuin matalapalkka-alojen ongelma, sillä sovittelijan käsien sitominen vaikeuttaa kaikkien ammattiliittojen mahdollisuutta parantaa työntekijöiden työehtoja ja palkkoja.

Elorannan mukaan lakisääteinen vientimalli on erityisen ongelmallinen monelle naisvaltaiselle alalle. Palkkamalli ei ole vain julkisten alojen työntekijöiden ongelma.

– Riskit sukupuolten palkkatasa-arvon kehittymiselle ovat suuret, jos palkkauksen epätasa-arvoon liittyvät korjausmahdollisuudet heikkenevät. Laki ylipäätään heikentää kaikkien palkkakuopassa olevien mahdollisuutta parantaa asemaansa.

Jarkko Eloranta huomauttaa, että Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet edellyttävät, että työriitojen sovittelujärjestelmä toimii riippumattomasti, asianmukaisesti ja työriidan osapuolet voivat luottaa siihen.

– Hallitus on nyt muuttamassa lakia ilman työmarkkinaosapuolten yhteistä näkemystä. Ja kuten todettua, niin työntekijäpuolella ei jatkossa ole luottamusta sovittelijan tasapuolisuuteen.

Sovittelijan käsien sitominen ja tukilakkojen voimakas rajoittaminen tulevat huomattavasti vaikeuttamaan ammattiliittojen mahdollisuuksia parantaa työntekijöiden palkkoja ja muita työsuhteen ehtoja. Orpon-Purran hallitus on johdonmukaisesti pyrkinyt heikentämään palkansaajien asemaa työelämässä. Tämä linja on jatkunut vientimallia säädettäessä.

Rauhaa ja demokratiaa tarvitaan ihmisarvoisen työn kasvualustaksi – Kunnon työn päivä 7.10.


Globaalin etelän maissa ihmisarvoisen työn tavoitteet eivät useinkaan toteudu edes rauhan aikana. Aikuisten palkka ei riitä elämiseen, ja lastenkin on tehtävä töitä turvatakseen perheen toimeentulo. Työolot eivät ole turvallisia, ja ihmisiä kuolee tai vammautuu pysyvästi paljon enemmän kuin meillä Suomessa. Työntekijät eivät uskalla liittyä ammattiliittoon painostuksen ja pelon takia, tai liitot on kokonaan kielletty. Jos vielä demokratia natisee liitoksissaan tai sitä ei ole, kansalaisten mahdollisuudet puolustaa työelämän ihmisoikeuksia ovat vähäiset.

Kaiken tämän seurauksena työelämän oikeuksien puolustajien ääni yhteiskunnassa jää heikoksi. Silloin myöskään työoloihin ei saada parannuksia – ja noidankehä on valmis.

Sota heikentää entisestään työntekijöiden mahdollisuuksia ihmisarvoisiin työoloihin. Viime vuosina uutiset Venäjän laittomasta hyökkäyksestä Ukrainaan ja nyt myös Lähi-idän konfliktista ja ovat vyöryneet eteemme mediassa joka ikinen päivä. Ihmisten ahdinko tulee lähelle. Kun ihmisiä kuolee ja asunnot murskautuvat pommien alle, arkeaan jatkavien ihmisten tilanne jää luonnollisesti vähemmälle huomiolle. Miten pärjäävät ne työtä tekevät ihmiset, joiden elämä sodasta huolimatta jatkuu suhteellisen normaalina?

Työntekijöiden oikeuksia puolustavalle ay-liikkeelle sotilaallinen konflikti tarkoittaa yleensä toimintaedellytysten heikentymistä tai päättymistä kokonaan. Kolme vuotta sitten Myanmarissa valtaan noussut sotilasjuntta kielsi ay-liikkeen ja pakotti ammattiliittojen toimijat piiloon. Silti vaatetehtaissa ommellaan edelleen, mutta nyt se tehdään pakkotyönä alle 1,5 euron päiväpalkalla. Ukrainassa työlainsäädäntöä on heikennetty, ja heikennysten oikeutus on haettu meneillään olevasta sodasta. Kun sota joskus on ohi, oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan löytäminen on entistäkin vaikeampaa.

Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUCin pääsihteeri Luc Trianglen sanoin: ”Työntekijöiden on oltava mukana rauhan ja jälleenrakennuksen prosesseissa, jotta ne onnistuvat ja luovat tarvittavat olosuhteet kestävälle rauhalle ja vakaudelle.”

Maailmanlaajuinen ammattiyhdistysliike viettää kunnon työn päivää 7. lokakuuta. Tänä vuonna teemaksi on valittu rauha ja demokratia. Ilman rauhaa ei ole ihmisarvoista työtä. 

Hyvää kunnon työn päivää – tai sanotaanko mieluummin ihmisarvoisen työn päivää!  

Juska Kivioja 

Kirjoittaja on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin toiminnanjohtaja, jonka mielestä työelämän ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. SASKin kautta suomalainen ammattiyhdistysliike vahvistaa niiden toteutumista kehittyvissä maissa.

 

Hallituksen lakiehdotus estää vapaat neuvottelut ja sitoo valtakunnansovittelijan kädet

Työministeri Arto Satonen esittelee tänään lakiesityksen, jolla työriitojen sovittelujärjestelmää rukataan. Kyse on niin sanotusta vientilaista. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT katsoo, että lakiehdotus on täysin epäonnistunut. 

Työriitojen sovittelujärjestelmään on valmisteltu muutoksia, joilla estetään ammattiliittojen vapaus neuvotella työntekijöidensä työehdoista ja rajoitetaan sitä lailla. Tämä muuttaa koko suomalaista työmarkkinajärjestelmää ja sopimusyhteiskunnan periaatteita.

–    Lakimuutoksella aiheutetaan konfliktien pitenemistä. Matalapalkka-alat jäävät palkkakuoppaan. Lakiehdotus sitoo valtakunnansovittelijan kädet jopa perusoikeuksien vastaisella tavalla, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

On väitetty, että lakimuutosten jälkeenkin työntekijöiden palkkoja voidaan paikallisin ratkaisuin nostaa palkkakuopasta. Tässä työnantajille tarjotaan mahdollisuus pelata nollasummapeliä. 

–    Työnantajalla on mahdollisuus siirtää rahaa yhden työntekijän taskusta toiseen. Maksetaan toiselle työntekijälle paikallisin sopimuksin vähän enemmän – ja jätetään toinen vieläkin alhaisemmalle palkkatasolle.

Lakiehdotuksella halutaan betonoida työmarkkinat vientialojen neuvottelemiin palkankorotuksiin. Viime vuodet ovat olleet tästä esimakua. Tärkeäksi asiaksi nouseekin se, että myös tekstit on viime vuosina punnittu rahassa ja niille on laskettu valtakunnansovittelijan toimistoa myöten arvo, jolla on tekstimuutosten vastapainona haluttu pienentää palkankorotuksia.

–    Mikäli vientimalli toteutuu, täytyy vientialojen saama tulos nähdä kokonaisuutena, johon kuuluvat yhtä lailla sekä palkankorotusprosentti että vientialojen neuvottelemat tekstiparannukset. Valtakunnansovittelijan toimistossa ja neuvotteluissa on jatkossa annettava vientialojen suhteen tasapuolinen mahdollisuus korotusprosenttien lisäksi tehtäviin tekstiparannuksiin, Ismo Kokko vaatii.

SAK: Alustaloustyöllä testataan, miten algoritmilla voi johtaa

Tutkimuksella haluttiin monipuolistaa kuvaa alustatyön arjesta tekijöiden kokemusten kautta. Julkinen keskustelu pyörii ruokalähettien ympärillä, mutta alustojen kautta tehtävää työtä on koko ajan enemmän myös muilla aloilla. Alustavälitteistä keikkatyötä tehdään niin kaupoissa, teollisuudessa, varastoissa, lapsenvahtina, sote-alalla, siivoojana sekä esimerkiksi remontoinnissa ja rakentamisessa. 

Alustatyön positiivisina puolina haastateltavat mainitsivat helppouden, joustavuuden ja nopeuden. Myös ”matala kynnys” työllistyä oli positiivinen asia alustatyössä. 

– Algoritmien johtamassa työskentelyssä huomioidaan enemmän työnantajan kuin työntekijän tarpeet, toki lupaukset joustavuudesta toteutuvat jossain määrin. Yksikään haastatelluista ei kuitenkaan aikonut jäädä nykyiseen työskentelytapaan, vaikka arvostivatkin joustavuutta, muistuttaa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.

Alustatyössä yrittäjyyteen liittyvä riski siirretään osaksi työnantajalta työntekijälle. Kaikki tarjoukseen tarttuvat eivät tunne alustyön negatiivisia puolia, kuten sairastamista omalla kustannuksella, epävarmuutta keikoista ja palkattomia odotteluaikoja.

Lisäksi riskeinä ovat altistumiset kemikaaleille, väkivallan ja häirinnän mahdollisuus, ergonomiaongelmat ja työpäivien venyminen pienten palkkioiden takia. Usein alustatyötä tekevät ovat nuoria tai maahan muuttaneita, joilla ei ole kokemusta ja tietoa suomalaisen työelämän pelisäännöistä.

– Alustatyön logiikkaan kuuluu työtehtävien pilkkominen ja standardointi, jolloin useampi työntekijä kilpailee keikoista. Tässä kokonaisuudessa ei useinkaan ole työyhteisöä eikä mahdollisuutta vaatia yhdessä parempia työoloja tai palkkaa. Myöskään työntekijän osaaminen ei pääse juurikaan kehittymään.

Alustatyöhön kuuluu oleellisena osana jatkuva työntekijöiden arviointi ja arvostelu, jolla on joissain tapauksissa myös taloudellista vaikutusta esimerkiksi työtarjousten määrän tai laadun kautta. Algoritmien logiikka on työntekijöiltä salattu, joten tekijöillä on epävarmuutta siitä, miten arviot ja työmahdollisuuksista kieltäytyminen vaikuttavat tuleviin työmahdollisuuksiin.

– Näyttää olevan tavallista, että keikat vahvistetaan mahdollisimman myöhään, jolloin hakijat roikkuvat ”löysässä hirressä”. Joustavuuden hinta on palkaton työ eli vuorojen vahvistamisen odottelu, vuorojen ilmaantumisen tarkkailu ja yksityiselämän aikataulujen sovittelu saatavilla olevien vuorojen ympärille.

Tutkimuksessa alustyön luonne oli samanlainen alasta riippumatta. Antila muistuttaa, että alustatyön toimintamallit, teknologia ja käytännöt ovat nyt testissä. Niiden leviäminen muihin työskentelymuotoihin on jopa todennäköistä.

– Algoritmijohtamista voi toteuttaa myös työntekijöitä aidosti auttavalla ja hyödyttävällä tavalla, mikäli niin halutaan. On tärkeää laatia sellaiset pelisäännöt ja toimintamallit, joilla uusi teknologia valjastetaan auttamaan työntekijöitä onnistumaan, eli lisäämään samalla työntekijöiden hyvinvointia ja työn tuottavuutta.

Laadullisen tutkimuksen toteutti Johannes Anttila ja Julia Jousilahti  Demos Helsingistä. Selvitystä varten haastateltiin neljää luottamusmiestä aloilta, joissa alustyötä esiintyy sekä viittä erilaisista taustoista tulevaa alustavälitteistä työtä tekevää ihmistä.

AKT:n aloilla palkankorotuksia 1.10.2024 alkaen

Autoliikenteen (kuorma-autoala, linja-autoala, terminaalitoiminta, huoltokorjaamo ja linja-autoasemat), säiliöauto- ja öljytuotealan, kaupan automiehet, elintarvikealan automiehet, taksiliikenteen, liikenneopetusala, Airpro Oy:n ja huolinta-alan varastoterminaalit sekä sataman ahtaajien palkankorotukset 1.10.2024 alkaen (palkankorotukset alla olevista linkeistä):

Kuorma-autoala

Linja-autohenkilökunta

Huoltokorjaamo

Terminaalitoiminta

Matkahuolto (linja-autoasemat)  

Säiliöauto- ja öljytuoteala

Kaupan automiehet

Elintarvikealan automiehet

Taksiliikenne

Liikenneopetusala

Airpro Oy

Huolinta-alan varastoterminaalit

Satama (ahtaajat)

SAK: Työnantajien työelämärikkomusten määrä pysynyt korkealla

SAK:n alojen luottamushenkilöistä lähes kolmannes (30 %) arvioi, että hänen työnantajansa on rikkonut viimeisen 12 kuukauden sisällä työehtosopimusta tai lakia. Kaksi vuotta sitten näin vastasi 32 prosenttia ja vuonna 2016 28 prosenttia. 

SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastasi 1070 luottamushenkilöä SAK:n aloilta 2.-12.9.2024

– Jo nyt voimassa olevan lain vallitessa työnantajien painostus työehtojen heikentämiseksi on arkipäivää monilla työpaikoilla. Mitä se onkaan sen jälkeen, kun lainsäädäntömuutoksilla työntekijän asemaa vielä heikennetään, kysyy SAK:n lakimies Paula Ilveskivi.

Kyselyn mukaan yleisin työelämärikkomus on työehtosopimuksen rikkominen, jota arvioi tapahtuneen jopa joka neljäs (24 %) luottamushenkilö. Muita yleisiä ovat luottamushenkilöiden mukaan työaika- ja työturvallisuuslain rikkominen sekä se, että työnantaja ei ole maksanut työntekijälle kuuluvia palkkoja.

Jo tällä hetkellä todellisuus on, että huomattava osa työnantajista rikkoo voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiä, mutta rikkomusten seuraamukset ovat varsin vaatimattomia. Ilveskivi pelkää, että kun työehdoista sopiminen yritystasolla laajenee, se pahentaa vielä tilannetta: laki ei takaa riittävää valvontaa työpaikoille.  

– Voidaan perustellusti ennakoida, että hallituksen työelämäheikennykset tulevat lisäämään luottamushenkilöihin kohdistuvaa painostusta. Painostus työehtojen heikennyksiin voi myös kasvaa, kun koulutettujen luottamusmiesten rinnalle tuodaan luottamusvaltuutetut.

Näyttääkin siltä, että työpaikkatason sopimisesta voi tulla huomattavasti nykyistä monimutkaisempaa ja sekavampaa.

Paula Ilveskiven mukaan hallituksen esityksestä jää epäselväksi, kenen kanssa paikallista sopimusta lopulta tehdään, jos työntekijöitä edustaa neuvotteluissa sekä liittoon kuuluvien työntekijöiden valitsema luottamusmies että muiden työntekijöiden valitsema luottamushenkilö, eivätkä nämä ole yksimielisiä paikallisen sopimuksen sisällöstä.

– Kenen kanta ratkaisee esimerkiksi palkankorotukset, työaikajoustot ja niistä maksettavat korvaukset sekä lomarahat. Tällaiset kysymykset olisi pitänyt ratkaista hallituksen esityksessä ennen kuin se annettiin eduskunnalle