Industrial Union President Riku Aalto announces ten per cent pay claim 13.11.2024 The unions will negotiate their own settlements and wage increases with their respective employers’ federations in the coming winter and spring. The Industrial Union has already begun its collective bargaining round. ”Employee purchasing power has fallen dramatically due to rapid and substantial price rises. Wages are no longer worth as much, and we need bigger pay rises to correct this problem,” explains Industrial Union President Riku Aalto. Even though the rate of inflation has slowed recently, Aalto points out that the loss of purchasing power remains. A slower inflation rate still retards growth in purchasing power. Aalto notes that the new pay demand allows for both previously eroded purchasing power and projected inflation over the new settlement period. A flat-rate policy is necessary Service Union United (PAM) President Annika Rönni-Sällinen is similarly concerned at the collapse in purchasing power, finding that inflation has eroded the position of low-income earners. ”Price rises are not the same from everyone’s point of view. Our assessment is that the low paid in full-time work need a monthly raise of at least EUR 150 in the first year and EUR 100 in the second year to keep pace. This flat-rate policy will ensure that everyone gets the required pay rise, and it allows for the special circumstances of low-income employees.” Public and Welfare Sectors Trade Union (JHL) President Håkan Ekström also cites the impact of recent Finnish government cuts on union members, and women in particular, as grounds for the flat-rate wage demand policy. ”Low-paid employees have borne the greatest brunt of cuts in such areas as housing allowance and adjusted unemployment benefit. Wage increases really should be weighted towards lower income employees to compensate for these cuts, so we need a flat-rate policy for wage claims.” The cost impact of a flat-rate wage demand policy may vary by business sector. Finnish Food Workers’ Union (SEL) President Veli-Matti Kuntonen insists that higher wage demands are also a natural fit for current economic conditions. ”Particularly for low-income employees, wage rises will translate directly into higher consumption, providing a much-needed shot in the arm for Finland’s economy and employment. The Orpo Government has throttled domestic demand by increasing unemployment and uncertainty at work. It is time for businesses to step forward and prevent a collapse in domestic consumption.” There is scope for adjustment Finnish Transport Workers’ Union (AKT) President Ismo Kokko notes that price competitiveness is good in Finland, and would not be jeopardised by wage increases of only six and four per cent. ”We are quite competitive in terms of labour prices, and will be well placed to recover when the current economic downturn comes to an end in the near future. The Ministry of Finance repeated this most recently in September. Workers must also enjoy their share of economic growth.” Construction Trade Union President Kimmo Palonen similarly calls for balance. ”A major government assault on the labour market and job security has increased risks for employees, and they should be compensated through higher wages. This is the mechanism of a market economy: a shift of risk from employers to employees should be fairly and reasonably balanced by a greater employee share of value added.” Electrical Workers’ Union President Sauli Väntti calls attention to the sustained wage restraint that has already continued for some years in Finland. ”Our wage rises have long been moderate, and clearly smaller than pay settlements concluded elsewhere in Europe. Average labour costs in the eurozone between 2021 and 2024 rose by 15 per cent, compared to less than 8 per cent in Finland. There is scope for adjustment.” Inquiries: Riku Aalto, President, Industrial Union, tel. +358 40 071 1072 Annika Rönni-Sällinen, President, Service Union United (PAM), tel. +358 50 378 0270 Håkan Ekström, President, Trade Union for the Public and Welfare Sectors (JHL), tel. +358 40 828 2865 Veli-Matti Kuntonen, President, Finnish Food Workers’ Union, (SEL) tel. +358 40 061 1882 Ismo Kokko, President, Finnish Transport Workers’ Union (AKT), tel. +358 40 732 5375 Kimmo Palonen, President, Finnish Construction Trade Union, tel. +358 50 466 4918 Sauli Väntti, President, Finnish Electrical Workers’ Union, tel. +358 50 528 7044
Industrifackets Riku Aalto: Målet är en löneförhöjning på 10 procent 13.11.2024 Under vintern och våren förhandlar fackförbunden om de egna kollektivavtalen och löneförhöjningarna med respektive arbetsgivarförbund. Industrifackets förhandlingar har redan inletts. – Löntagarnas köpkraft har minskat kraftig. Orsaken är en snabb och kraftig ökning av prisnivån. Lönen räcker inte lika långt som tidigare. Problemet kräver mer påökt än tidigare, säger Industrifackets ordförande Riku Aalto. Enligt Aalto har inflationen avtagit på sistone, men köpkraftsgropen ligger fortfarande kvar. Därtill vet vi att inflationen fortfarande påverkar utvecklingen av köpkraften, även om den har avtagit. Aalto konstaterar att löneförhöjningsmålet beaktar både köpkraftsgropen, som har uppstått tidigare, och avtalsperiodens inflation. Nu behövs en blandlinje Servicefacket PAM:s ordförande Annika Rönni-Sällinen delar oron över den minskade köpkraften. Enligt henne har inflationen försvagat låginkomsttagarnas läge. – Prisökningarna behandlar inte alla på samma sätt. Enligt vår bedömning måste löneförhöjningen för heltidsanställda låginkomsttagare vara minst 150 euro i månaden det första året och 100 euro i månaden det andra året. En sådan blandad linje ger alla den förhöjning som behövs och beaktar låginkomsttagarnas speciella läge, säger PAM:s ordförande Annika Rönni-Sällinen. Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL:s ordförande Håkan Ekström menar att inverkan på medlemmarna, i synnerhet kvinnorna, av regeringen Orpos nedskärningar, motiverar en sådan blandad linje. – Regeringens nedskärningar i bland annat bostadsstödet och jämkade arbetslöshetsförmåner drabbar lågavlönade arbetare allra svårast. För att kompensera sådana nedskärningar är det motiverat att löneförhöjningarna i något högre grad riktar sig till lågavlönade än andra. Därför har vi ett behov av en blandad lösning för löneförhöjningarna, säger JHL:s ordförande Håkan Ekström. En blandad form av löneförhöjningar innebär att kostnadseffekten kan variera i de olika branscherna. Enligt ordföranden i Finlands Livsmedelsarbetareförbund SEL, Veli-Matti Kuntonen, är större löneförhöjningar än tidigare också tillbörliga i det rådande konjunkturläget. – Arbetarnas, i synnerhet låginkomsttagarnas, löneförhöjning går direkt till konsumption. En sådan vitaminspruta vore bra för Finlands ekonomi och för sysselsättningen. Regeringen Orpo har haft en negativ inverkan på inhemsk efterfrågan genom åtgärder som har skapat oro i arbetslivet och arbetslöshet. Företagen måste nu ta ansvar, så att den inhemska efterfrågan inte kollapsar, anser SEL:s ordförande Veli-Matti Kuntonen. Vi har råd Enligt Bil- och Transportbranschens Arbetarförbund AKT:s ordförande Ismo Kokko är Finlands konkurrenskraft idag god. Löneförhöjningar på sex och fyra procent utgör knappast något hot för den. – Den prismässiga konkurrenskraften är i ordning och vårt läge är fint när den ekonomiska melankolin snart vänder. Finansministeriet konstaterade detta senast i september. Också arbetarna ska få sin del av tillväxten, menar AKT:s ordförande Ismo Kokko. – Regeringens indragningar på arbetsmarknaden och försvagningarna i anställningstryggheten är kännbara. De ökar löntagarnas risker och som kompensation måste lönerna stiga. Så fungerar marknadsekonomin: när risken förs över från arbetsgivarna till löntagarna, är det bara rimligt att löntagarnas andel av mervärdet ökas, anser Byggnadsförbundets ordförande Kimmo Palonen. Elektrikerförbundets ordförande Sauli Väntti påminner om den återhållsamma löneutvecklingen som har pågått i flera år i Finland. – Löneutvecklingen har varit återhållsam i Finland. I Europa har löneuppgörelserna under en längre tid varit klart större än i Finland. Från år 2021 till år 2024 har arbetskraftskostnaderna stigit med 15 procent inom eurozonen och med knappa 8 procent i Finland. Vi har råd, menar Elektrikerförbundets ordförande Sauli Väntti. Kontaktuppgifter Industrifackets ordförande Riku Aalto, tfn 0400 711 072 Servicefacket PAM:s ordförande Annika Rönni-Sällinen, tfn 050 378 0270 Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL:s ordförande Håkan Ekström, tfn 040 828 2865 Finlands Livsmedelsarbetareförbund SEL:s ordförande Veli-Matti Kuntonen, tfn 0400 611 882 Bil- och Transportbranschens Arbetarförbund AKT:s ordförande Ismo Kokko, tfn 0407325375 Byggnadsförbundets ordförande Kimmo Palonen, tfn 050 466 4918 Elektrikerförbundets ordförande Sauli Väntti, tfn 050 528 7044
Teollisuusliiton Riku Aalto: Palkankorotustavoitteemme on 10 prosenttia 13.11.2024 Kuva: Sini Silván Ammattiliitot neuvottelevat omista työehtosopimuksistaan ja palkankorotuksista työnantajaliittojensa kanssa tänä talvena ja ensi keväänä. Teollisuusliiton neuvottelut ovat jo alkaneet. – Työntekijöiden ostovoima on supistunut voimakkaasti. Syynä on nopea ja tuntuva hintojen nousu. Nyt palkalla saa vähemmän kuin ennen. Tämän pulman hoitaminen vaatii aiempaa suurempia palkankorotuksia, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Aallon mukaan inflaatio on viime aikoina hidastunut, mutta ostovoimakuoppa on yhä jäljellä. Ja hidastunutkin inflaatio vaikuttaa yhä ostovoiman kehitykseen. Aalto toteaa, että palkankorotustavoite huomioi sekä aiemmin syntyneen ostovoimakuopan että sopimuskauden aikaisen inflaation. Sekalinja tarpeen Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen jakaa huolen ostovoiman supistumisesta. Hänen mukaansa inflaatio on heikentänyt pienituloisten tilannetta. – Hintojen nousu ei kohtele kaikkia samalla tavalla. Arvioimme, että pienituloisille korotuksen täytyy kokoaikatyössä olla vähintään 150 euroa kuukaudessa ensimmäisenä ja 100 euroa kuukaudessa toisena vuonna. Tämä niin sanottu sekalinja tuo kaikille tarvittavan korotuksen ja huomioi pienituloisten työntekijöiden erityistilanteen, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström perustelee sekalinjaa myös Orpon hallituksen leikkausten vaikutuksilla jäsenistöön, erityisesti naisiin. – Hallituksen leikkaukset esimerkiksi asumistukeen ja soviteltuun työttömyysturvaan kohdistuvat rajuimmin pienipalkkaisiin työntekijöihin. Näiden leikkausten kompensoimiseksi on perusteltua, että palkankorotukset kohdistuvat hieman muita vahvemmin matalampiin palkkoihin. Sen takia sekalinjainen palkankorotustavoite on tarpeen, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström sanoo. Sekalinjaisen muodon takia palkankorotusten kustannusvaikutukset voivat vaihdella aloittain. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen mukaan aiempaa suuremmat palkankorotukset sopivat myös suhdannetilanteeseen. – Työntekijöillä, erityisesti pienituloisilla, palkankorotus menee suoraan kulutukseen. Se piristysruiske olisi Suomen taloudelle ja työllisyydelle tarpeen. Orpon hallitus on vaikuttanut kielteisesti kotimaiseen kysyntään lisäämällä toimillaan epävarmuutta työelämässä ja työttömyyttä. Yritysten on nyt kannettava vastuuta, jottei kotimainen kulutus romahda, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. Värkeissä on varaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokon mukaan Suomen hintakilpailukyky on hyvällä tasolla eivätkä nämä kuuden ja neljän prosentin palkankorotukset sitä uhkaisi. – Hintakilpailukykymme on kunnossa ja olemme hyvissä asemissa, kun tämä talouden alakulo pian väistyy. Valtionvarainministeriö totesi tämän viimeksi syyskuussa. Myös duunareiden on saatava osansa talouskasvusta, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo. – Hallituksen työmarkkinaheikennykset ja työsuhdeturvan heikennykset ovat tuntuvia. Ne kasvattavat palkansaajien riskiä, ja sen kompensoimiseksi palkkojen pitää nousta. Näin markkinatalous toimii: kun riskiä siirretään työnantajilta palkansaajille, niin on oikeus ja kohtuus, että palkansaajien osuutta arvonlisästä kasvatetaan, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen sanoo. Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti muistuttaa Suomessa vuosia jatkuneesta palkkamaltista. – Suomessa palkankorotukset ovat olleet maltillisia. Euroopassa palkkaratkaisut ovat jo pitkään olleet selvästi isompia kuin Suomessa. Vuodesta 2021 vuoteen 2024 työvoimakustannukset nousivat euroalueella 15 prosenttia ja Suomessa alle 8 prosenttia. Värkeissä on varaa, Sähköliiton Sauli Väntti sanoo. Tes-kierroksen seuranta ja muuta tietoa neuvotteluista www.sak.fi/voitollatyöhön. Yhteystiedot Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto p. 0400 711 072 Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen p. 050 3780270 Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström p. 040 828 2865 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen p. 0400 611 882 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko p. 0407325375 Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen p. 050 466 4918 Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti p. 050 528 7044
Hyvä fiilis ja tiukkoja tavoitteita jaostojen yhteiskokouksessa 7.11.2024 TEKSTI ja KUVAT: Sini Silvàn – On hyvä, että olemme yhteisesti koolla, kun ollaan yhteisellä ja tärkeällä asialla, pohti matkailujaoston jäsen Heli Koivurinne. Eckerö Linen ryhmä- ja kokousmyyntivirkailija Koivurinne on yksi runsaasta 120 AKT:n eri ammattialajaostojen edustajasta yhteiskokouksessa. Vantaan Aviapoliksessa AKT:n eri ammattialajaostojen yhteiskokous starttasi hyvissä fiiliksissä. Koolla oli salillinen AKT:n ydinporukkaa, kun edustajia oli kerralla liki kaikilta liiton ammattialoilta ja eri puolilta Suomea. Jaostoja on kaikkiaan viisitoista. – Paljon täällä on porukkaa ja monta jaostoa. On hyvä ja tärkeä, että ollaan koolla, koska asia ja tavoitteet ovat yhteiset, Heli Koivurinne pohtii. Hän itse on matkailujaoston jäsen, Mailin hallituksessa ja myös nuorisovaliokunnan jäsen. Tunnelmaa piti hyvänä myös Mailin hallituksen sihteeri ja matkailujaoston varamies Mika Numminen. Hänelle keskustelusta ja SAK:n Jaana Ylitalon esityksestä jäi mieleen liittojen tiivistyvä yhteistyö. – Minkä takia sitä ei aikaisemmin ole tehty? Numminen pohti. Eri liittojen yhteistyö kuulosti Nummisen korviin hyvältä nykyisessä muodossaan. SAK:ssa eri liittojen johto keskustelee keskenään, säännöllisesti kerran viikossa liittojohtajat kokoontuvat ja käyvät läpi neuvottelutilanteita. – Kaikki ovat ajan tasalla toistensa tekemisessä, liitot voivat peilata siihen, mitä ovat itse tekemässä. Siitä lähtevät neuvottelut. Informaatio on se tärkeä juttu, että ollaan yhteisellä asialla. On tärkeää, että tieto tavoittaa myös meidät jäsenet, Numminen toteaa. Työrintamalta hyviä uutisia Sekä Numminen että Koivurinne kertovat omalta alaltaan myönteisiä uutisia. Heli Koivurinne tekee töitä Eckerö Linellä ryhmä- ja kokousmyyntivirkailijana. – Kun ihmisillä on vähän rahallisesti tiukempaa, niin lähimatkailu kasvaa, koska se on helpommin toteutettavissa. Meillä on ollut hyvä vuosi koronavuosien jälkeen. Korona vaikutti paljon meidän alaamme ja yritykseen. Nyt on ollut vilkas vuosi. Mika Numminen tekee töitä GBT Finlandissa ja on sen varapääluottamusmies. – Meilläkin töitä riittää ja palkataan lisää väkeäkin, positiivista sinänsä. Teppo Rouhiainen (vasemmalla) ja Juha Peura. Kokous innostui keskustelemaan Kokouksessa jaostojen edustajat innostuivat todella puhumaan ja kommentoimaan. Niin Paul Lindholm, Dan Lindblom, Jape Lovén, Anssi Naskali, Markku Peltola, Tapio Myller kuin David Herok ja moni muukin innostui kommentoimaan. Auror Kiseri sai koko salin taputtamaan, kun palasi koko liiton kannalta tärkeään perusasiaan. Osataanko ihmisille kertoa ydinasia ja syy, miksi kannattaa kuulua liittoon? – Työehdoista sovitaan paremmin työehtosopimuksilla. – Yhteistyössä on voimaa, tiivisti Niko Blom koko jaostokokouksen tärkeimmäksi asiaksi. Varsinaiset jaostojen työehtosopimusneuvottelutavoitteet sovitaan liiton sisäisesti, niistä tieto menee vain tes-neuvottelupöytään. Neuvottelujen etenemistä seurataan verkkosivuilla akt.fi/neuvottelut. Ota sivu seurantaan!
Luottamusmiesvaalit syksyllä 2024 7.11.2024 AKT:n jäsenten valitseman luottamusmiehen rooli työpaikalla on äärettömän tärkeä. Olennaista tehtävässä on ensinnä saada mahdollisimman moni työpaikan työntekijä mukaan liiton jäseniksi. Yksi perustehtävistä on neuvotella työnantajan kanssa työpaikan asioista ja pitää työntekijöiden puolta. Luottamusmiehet valvovat työehtosopimuksen sekä työlainsäädännön toteutumista työpaikalla. Luottamusmieskausi on kaksivuotinen. Syksyllä -24 valitaan jälleen luottamusmiehet 1.1.2025 alkavalle kaudelle. Vaaliohjeet on lähetetty ammattiosastoille syyskuussa. Työpaikalla AKT:n jäsenet valitsevat luottamusmiehen. Ammattiosasto hyväksyy valinnan. Ehdokkaat asetetaan ja varsinaiset vaalit pidetään loka-joulukuun aikana. Seuraa oman työpaikkasi ja osastosi tiedotteita. Erityisen tarkkana kannattaa olla, että luottamusmiesvalinnat ilmoitetaan ammattiosastosta valintojen jälkeen eteenpäin. Tiedon tarvitsevat erikseen niin osasto itse, työnantaja, aluetoimisto sekä liiton toimisto. Luottamusmiestoiminnasta saat lisätietoja liiton sivuilta akt.fi/tyoelamatietoa/luottamusmiestoiminta. Mikäli tehtävä kiinnostaa, tartu rohkeasti tilaisuuteen! Työ voi olla haastavaa mutta myös palkitsevaa ja liiton luottamusmieskursseilta saat tarvittavaa tukea tehtävän hoitamiseen. Artikkeli julkaistu 19.9.2024 verkkolehdessä aktlehti.fi.
AKT:n jaostot kokoontuvat yhteiskokoukseen Vantaalle 6.11.2024 AKT:n työehtosopimusten tavoite-esityksiä on käsitelty syksyn mittaan eri ammattialojen jaostoissa. 7.-8. marraskuuta jaostot kokoontuvat Vantaalle yhteiseen kokoukseen, jossa täsmennetään tavoitteita ja luodaan yhteistä linjaa. AKT:n ammattiosastoilta saatiin alkusyksyllä tavoite-esityksiä tulevaa työehtosopimuskierrosta varten. Aloitteet liittyivät moniin erilaisiin työehtosopimuskysymyksiin, kuten esimerkiksi työaikamääräyksiin, työolosuhteisiin, työssäjaksamiseen ja työsuhdeturvaan. Esitykset jaettiin eri ammattialajaostoille, kuten esimerkiksi linja-autojaostolle, kuorma-autojaostolle ja niin edelleen. Eri ammattialajaostoja on kaikkiaan viisitoista. Jaostot ovat kokoontuneet syys-lokakuun aikana Hakaniemessä ja käyneet esityksiä läpi yksityiskohtaisesti. Jaostojen yhteiskokous järjestetään Vantaalla 7.-8. marraskuuta. Siellä kuullaan yhteenvedot kunkin ammattialan muutosesityksistä. AKT:n hallitus kokoontuu marraskuussa vahvistamaan työehtosopimusten neuvottelutavoitteet. Neuvottelujen etenemistä seurataan verkkosivuilla akt.fi/neuvottelut. Ota sivu seurantaan!
Neuvottelusivusto avautuu – seuraa sivuilta tes-kierroksen etenemistä 6.11.2024 AKT:n nettisivuille avataan oma neuvottelusivusto, jolla seurataan tes-kierroksen etenemistä vaihe vaiheelta. Sivusto avataan samana päivänä 7.11., kun AKT:n ammattialajaostot kokoontuvat yhteiskokoukseensa. Sivusto löytyy osoitteesta akt.fi/neuvottelut. Neuvottelujen etenemistä seurataan sivustolla hetki hetkeltä. Vastaava sivusto oli avoinna myös edellisellä tes-kierroksella ja siitä tuli heti AKT:n nettisivujen luetuin ja seuratuin osio. Samaa odotetaan tälläkin kertaa. Ensimmäiset uutiset sivustolla kertovat jaostojen yhteiskokouksesta. Jatkossa kerrotaan esimerkiksi sovituista neuvottelupäivämääristä, kun eri ammattialoja edustavat neuvottelijat tapaavat työnantajien edustajien kanssa. Tapaamisten jälkeen kerrotaan, onko tuloksia syntynyt – tai junnaavatko neuvottelut paikallaan. Sivustolta voi lukea myös SAK:n liittojen yhteisiä tes-uutisia. Useimmat AKT:n työehtosopimukset umpeutuvat 31.1.2025. Ensimmäisten varsinaisten neuvottelujen uskotaan alkavan työnantajien kanssa itsenäisyyspäivän jälkeen. Neuvottelujen etenemistä ja tuloksia seurataan koko tes-kierroksen ajan. Eli seuranta jatkuu vuoden 2025 puolella siihen saakka, kunnes neuvottelukierros on saatu päätökseen. Seuraamalla sivustoa pysyt kartalla siitä, mitä neuvottelurintamalla tapahtuu. Ota sivusto seurantaan!
Yle: Peilistä näkee, kun autossa alkaa savuta – vapettaminen on busseissa yleistä 6.11.2024 Artikkelikuva: Yle. Kuvituskuva: AdobeStock Ylen jutussa kerrotaan, miten sähkötupakointi on ollut julkisen liikenteen riesana jo pari vuotta. Matkustajia joudutaan poistamaan tupakoinnin takia busseista säännöllisesti. Tampereella 17 vuotta linja-autoa ajanut kuljettaja kertoo, miten hän ei varoita vaan poistaa vapettajan autosta saman tien. Kuljettaja kertoo Ylen jutussa, että huomaa näytöltä tai peilistä heti, jos matkustaja alkaa polttamaan. Vapetuksesta matkustamoon leviävä savu ei ole terveellistä matkustajille mutta etenkään ei kuljettajalle, joka viettää autossa pitkiäkin päiviä. Jutun mukaan matkustajat ovat huomanneet saman ilmiön. Liian usein bussilla matkustettaessa joku polttaa sähkötupakkaa. Useimmat polttajat ovat alle 20-vuotiaita, jopa yläasteikäisiä. Matkustajiakin tapa harmittaa, mutta he jättävät useimmiten siihen puuttumatta. AKT:n työsuojelutoimitsija Pasi Ritokoski kertoo Ylelle, että myös muualla Suomessa on törmätty samaan ongelmaan. Ritokoski kertoo, että oikeastaan ilmiö on näkynyt bussimatkoilla samaan tahtiin sähkötupakan yleistymisen kanssa eli nyt jo pari vuotta. Hän muistuttaa, että kuljettajat on ohjeistettu toimimaan aivan kuten perinteistäkin tupakkaa polttavien kanssa eli poistamaan kyydistä, mikäli tupakka ei sammu. Ritokoski allekirjoittaa Ylen haastattelussa myös sen, että matkustajat eivät yleensä puutu toisten matkustajien väärinkäytöksiin, paitsi jostain syystä Helsingissä. Tampereen joukkoliikenteellä, Nyssellä, toivotaan, että edes pysäkeillä ei tupakoitaisi. Katoksisilla pysäkeillä onkin tupakointi kielletty -tarrat. Kuljettajan mukaan tälle on syynsä, sillä kun linja-auto tulee pysäkille ja avaan auton ovet, auto imee savun sisään. Koko Ylen jutun voit lukea tästä linkistä: https://yle.fi/a/74-20120389 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan sähkösavukkeiden terveyshaittojen arviointi on haastavaa muun muassa siksi, että laitteiden ominaisuudet ovat erilaisia, samoin niissä käytettävät nesteet. Osa haittavaikutuksista tulee todennäköisesti ilmi vasta viiveellä. On kuitenkin selvää, että sähkösavukkeiden käyttö altistaa vaarallisille aineille ja voi aiheuttaa myös lyhytaikaisessa käytössä ainakin lieviä terveyshaittoja, kuten pääkipua, yskää tai pahoinvointia sekä esimerkiksi alentaa keuhkojen toimintakykyä.
SAK:n hallitus: Neuvottelupöydissä työntekijöiden vuoro 4.11.2024 Työnantajien on aika näyttää kantavansa vastuuta oman pärjäämisensä lisäksi työntekijöidensä pärjäämisestä ja siten koko maan taloudesta. Pahin ongelma on SAK:laisten ammattiliittojen näkökulmasta työntekijöiden rapistunut ostovoima. – Palkansaajat ovat palkankorotuksensa ansainneet. Työntekijöiden ostovoima pitää myös talouden pyörät pyörimässä. Kotimarkkinat ovat ylläpitäneet hentoista talouskasvuamme. Kasvun vahvistaminen vaatii, että ihmisillä on varaa kuluttaa ja uskoa tehdä hankintoja. Kurjistamisen kierteen on loputtava ja luottamusta tulevaisuuteen luotava palkankorotuksilla, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta korostaa. SAK:n hallitus muistuttaa, että minkä maan hallitus on rikkonut, työmarkkinaosapuolten on korjattava. Työehtojen parantamisen lisäksi työehtosopimusneuvottelijoiden harteilla on sopimiseen ja neuvotteluun perustuvan mallin vahvistaminen. SAK:laiset liitot puolustavat jäsentensä etuja ja toimeentuloa hallituksen toimilta työehtosopimusneuvotteluissa. Orpon-Purran hallituksen lakimuutokset heikentävät toimeentuloa ja työelämän turvaa. Liittojen on työehtosopimuksilla oikaistava hallituksen lakimuutosten vaikutuksia työntekijöiden oikeuksiin ja työehtoihin. – Työnantajat sen sijaan ovat saaneet Orpon-Purran hallitukselta kaiken toivomansa. Neuvottelupöydässä tilanne on toinen. Selkävoitoilla ei ratkaisuja rakenneta ja sopimuksia solmita. Työnantajien on syytä ottaa neuvottelut tosissaan ja vakavasti, Jarkko Eloranta sanoo. Hallitukselta työnantajille annettua hyvää on ulotettava myös työntekijöille eli heille, jotka viime kädessä tuloksen tekevät. Neuvottelujen pitkittäminen ja palkansaajien esittämien asioiden ohittaminen vain vaikeuttavat ratkaisujen aikaansaamista. SAK:n hallitus korosti jälleen, että SAK:laiset ammattiliitot menevät yhdessä työehtosopimusneuvotteluihin. Ammattiliitot ovat sitoutuneet tekemään yhteistyötä ja edistämään työntekijöiden etuja yhteisrintamassa. Hallitus totesi esimerkiksi jatkavansa järjestöllisten toimien valmistelua työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi. – Tämäkin vaihtoehto saattaa tulla eteen, vaikka toki toivomme, että asiat ratkeavat neuvottelupöydässä. Vastuu tästä ei ole vain ay-liikkeellä, vaan myös neuvottelupöydän toisella puolella, Eloranta muistuttaa. SAK:laiset ammattiliitot ovat päättäneet yhdessä varmistaa, että tällä neuvottelukierroksella liittojen kaikissa työehtosopimuksissa saavutetaan työehtoja parantavat ratkaisut ja oikeudenmukaiset palkankorotukset: #VoitollaTyöhön