Haku
Liity jäseneksi

Tärkeä viesti sinulle AKT:n jäsen

Teollisuusliitto on käynnistänyt ensimmäisenä tes-neuvottelut jo syyskuussa. Nyt teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta on neuvoteltu pian kolme kuukautta. Useat muutkin teollisuuden alat käyvät jo neuvotteluita ja kuljetusalat, yksityiset palvelut sekä julkinen sektori käynnistävät neuvottelujaan hieman myöhemmin. 

AKT:n neuvottelut

Oman alamme, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton työehtosopimuskierroksen neuvottelut pääsevät varsinaisesti vauhtiin itsenäisyyspäivän jälkeen. Autoliikenteen alan neuvottelut aloitetaan 10. joulukuuta.

Voit seurata AKT:n neuvottelujen etenemistä omalta neuvottelusivustolta koko tes-kierroksen ajan. Sivustolle päivitetään tiedot uusista neuvotteluista ja tes-kierrokseen liittyviä uutisia. 

Voit katsoa muiden liittojen neuvottelutilanteen täältä SAK:n sivuilta.

Neuvottelut jatkuvat SAK:n liittoperheessä

Käytännössä suurin osa työehtosopimuksista neuvotellaan seuraavan puolen vuoden aikana. Me ammattiliitot olemme päättäneet SAK:laisessa liittoperheessä varmistaa yhteisesti, että jokaiselle sopimusalalle saadaan neuvoteltua työehtosopimukset ja kunnolliset palkankorotukset.

Olemme jo kertoneet julkisesti myös liittojen päättämistä palkankorotustavoitteista näihin neuvotteluihin ja tätä tavoitetta kohti kuljemme.

Kymmenen prosentin palkankorotustavoite on hyvin perusteltu. Viime vuosien maltilliset palkankorotukset Suomessa ovat syventäneet ostovoimakuoppaa palkansaajilla. Samanaikaisesti kilpailijamaissa palkankorotukset ovat olleet huomattavasti korkeampia. Tämä on vahvistanut Suomen kilpailukykyä, mutta samalla tiputtanut suomalaisen duunarin ostovoimakuoppaan.

Ensimmäisenä neuvotteluissa olevalla teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksella on paljon merkitystä myös muiden sopimuksiin. Teollisuusliitto avaa uraa kaikille sen jälkeen neuvoteltaville työehtosopimuksille ja palkkaratkaisuille. Ei siis ole yhdentekevää, miten tässä ratkaisussa onnistutaan. Ensimmäisellä sopimuksella on enemmän kuin väliä. Voit lukea ensimmäisen sopimuksen merkityksestä kaikille palkansaajille lisää Jaana Ylitalon blogista.

Teollisuusliiton neuvottelut eivät ole edenneet, joten Teollisuusliitto oli pakotettu ilmoittamaan vauhditustoimista hyvän ratkaisun aikaansaamiseksi. Lakkoja järjestetään tällä ja ensi viikolla 3., 4., 9.–12. joulukuuta. Toimipaikkoja lakon piirissä on yli 400 ja niissä 33 000 työntekijää.

Me SAK:laiset liitot tuemme yhdessä Teollisuusliiton työehtosopimusneuvotteluja. On tärkeää, että kaikki SAK:laisten liittojen jäsenet ovat vähintään hengessä mukana tukemassa Teollisuusliittoa ja sen jäseniä heidän neuvotteluissaan ja työtaisteluissaan.

#VoitollaTyöhön.

Allekirjoittaneet
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen
Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko
Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen
Sähköliiton puheenjohtaja Jari Korpela

AKT irtisanoi Finnairin kanssa tehdyn säästösopimuksen

AKT teki helmikuussa 2023 Finnairin kanssa määräaikaisen säästösopimuksen. Säästösopimuksia tehtiin silloin Finnairin aloitteesta useiden henkilöstöryhmien kanssa. Niillä osallistuttiin yhtiön taloudellisen tilanteen parantamiseen.

Sopimuksessa suostuttiin mittaviin säästöihin henkilöstön työehtoja koskien ja vastapainona Finnair ilmoitti pidättäytyvänsä matkustamohenkilökunnan osalta sekä uusista alihankintasopimuksista että vuokratyövoiman käytöstä.

Kesken sopimuskauden Finnair on kuitenkin solminut uuden alihankintasopimuksen tanskalaisen lentoyhtiön, Jettimen, kanssa tulevalle kesälle 2025.  

Tämän seurauksena AKT on irtisanonut työnantajaliitto Paltan kanssa tehdyn säästösopimuksen. Sopimuksessa noudatetaan kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Irtisanomisen johdosta työntekijöiden työehdot palaavat ennalleen maaliskuun alussa. 

– Me AKT:ssa olemme tietysti pettyneitä ja huolissamme Finnairin koventuneesta henkilöstöpolitiikasta. Lyhyen ajan sisään yhtiö on kohdistanut lentäjiin työsulun, IAU:n luottamusmiehiin irtisanomisuhkan sekä nyt tämä meidän säästösopimuksemme rikkominen, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko toteaa.

Kiinnitä turvavyösi ja liity AKT:n jäseneksi

AKT on aloittanut marraskuun lopulla kampanjan somessa ja verkossa teemalla ”On OK kuulua liittoon!”. Somekampanjan ilmeen ytimessä on jokaiselle kuljetusalan ihmiselle tuttu juttu, turvavyö. Kuljetusalalle suuntaavaa kehotetaan kiinnittämään turvavyö ja liittymään AKT:n jäseneksi. Jäsenyyshän merkitsee nimenomaan – turvallisuutta.

AKT:n kampanja alkoi marraskuun lopulla ja jatkuu tammikuun puoliväliin. Joulunpyhien aikaan pidetään hetki somerauhaa ja jatketaan sitten uudelleen.

Kampanjan tarkoitus on vahvistaa myönteistä mielikuvaa AKT:stä liittona ja yhtä lailla ammattiliiton jäsenyydestä. AKT:n jäsenenä kannattaa pysyä ja siihen kannattaa liittyä. 

Kampanja tukee jäsenhankintaa työpaikoilla. Kaikille jäsenille lähetetään tietoa kampanjasta jäsenkirjeessä. Sen matkassa tulee myös flyer eli yhden A4-sivun kokoinen mainos jäsenyydestä. Jokainen jäsen voi printata sellaisen värillisenä tai mustavalkoisena ja tarjota sen avulla halutessaan jäsenyyttä vaikka työkaverille. Käytännössä liittoon liittyminen vaatii juuri sitä: että joku henkilökohtaisesti ehdottaa jäsenyyttä. Kampanja voi tarjota tähän taustatukea.

Kampanjan idea on muistuttaa, että liittoon kuuluminen on normaali ja hyvä juttu. Liittyminen kuuluu asiaan, kun tullaan kuljetusalalle. 

Kampanjassa kehotetaan menemään sivulle akt.fi/jäsenyys. Sivulla on kootusti tietoa siitä, mikä ammattiliitto on. Ja liittohan on se, joka neuvottelee palkoista ja auttaa jäseniä monella tapaa ja tarjoaa jäsenetuja.

Kampanjassa myös mainitaan, että työnantajatkin kuuluvat omiin liittoihinsa. Toisin sanoen, liiton jäsenyys on aina fiksu tapa hoitaa omia asioita. Tässä asia kiteytettynä:
”Ammattiliittoon kuuluminen on normaali ja hyvä juttu. Se kuuluu asiaan, kun tulet kuljetusalalle. On OK kuulua liittoon – myös työnantajat kuuluvat. Pistä turvavyö kiinni, ja liity AKT:n jäseneksi.”

Katso kampanjavideo tästä

Videon katsominen edellyttää, että hyväksyt markkinointievästeet.

AKT:n tes-neuvottelut käynnistyvät

Jo aiemmin AKT oli mukana, kun SAK:n liitot julkistivat 13. marraskuuta yhteisen palkankorotustavoitteensa. Palkankorotusten ensisijainen tavoite on korjata työntekijöiden ostovoimaa. Ensimmäiselle vuodelle tavoite on 6 prosenttia tai 150 euroa, toiselle vuodelle 4 prosenttia tai 100 euroa. Niin sanottu sekamuotoinen korotustavoite merkitsee, että pienipalkkaisimpien osalta korotus on muita reilumpi.

SAK:n tiedotustilaisuudessa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko totesi, että Suomen hintakilpailukyky on hyvällä tasolla eivätkä nämä kuuden ja neljän prosentin palkankorotukset sitä uhkaa.

– Hintakilpailukykymme on kunnossa ja olemme hyvissä asemissa, kun tämä talouden alakulo pian väistyy. Valtionvarainministeriö totesi tämän viimeksi syyskuussa. Myös duunareiden on saatava osansa talouskasvusta, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Ilmailualan Unioni: Finnair päättämässä kahden luottamusmiehen työsuhteet työtuomioistuimeen toimitettujen todisteiden vuoksi

Finnair on päättämässä tekniikan pääluottamusmiehen ja työosaston luottamusmiehen työsuhteet mahdollisesti maanantaina 2.12. Syyksi yhtiö on ilmoittanut työtuomioistuimelle osoitettujen kirjallisten todisteiden luovuttamiseen liittyvän turvallisuusriskin. 

Työtuomioistuimelle toimitetut kirjalliset todisteet liittyvät Ilmailualan Unioni IAU:n jättämään kanteeseen. Niiden tarkoitus on ollut osoittaa tulevassa oikeudenkäynnissä Finnairin rikkovan työehtosopimusta.

Aiemmin yhtiö on hyväksynyt sekä luottamusmiesten että IAU:n ja työnantajaliitto PALTA:n käyttää vastaavia todisteita tapauksissa, joissa selvittelyn kohteena ovat olleet esimerkiksi työntekijöiden työaikaan tai tosiasiallisiin työtehtäviin liittyvät työehtokiistat. 

Työtuomioistuimeen toimitetut todisteet ovat samoja, joita yhtiön työntekijät printtaavat paperitulosteiksi siirtyessään lentokoneiden korjaus- ja huoltotehtäviin. Työn tehtyään he kuittaavat koneen lokikirjan, jonka jälkeen tulosteet muuttuvat työn kannalta tarpeettomiksi. Yhtiö ei ole ohjeistanut tuhoamaan tulosteita millään tavoin, joten ne päätyvät sellaisenaan lentoasema-alueen yleisiin roskalaatikoihin.

Yhtiössä vallinneiden menettelytapojen ja yhä vallitsevien käytäntöjen vuoksi on kohtuutonta edellyttää, että luottamusmiehet olisivat voineet ennakoivasti tietää toimivansa väärin toimittaessaan kyseistä todistusaineistoa oikeudenkäyntiä varten.

Paikallisesta sopimustoiminnasta Finnairissa vastaavien, mutta myös sopimuksiin liittyvästä valvonnasta huolehtivien luottamusmiesten työsuhteiden päättäminen vetoamalla turvallisuusriskiin edellä kuvatuissa olosuhteissa on täysin ylimitoitettu toimi.

IAU:n hallitus kokoontuu tulevan viikonlopun päättämään, mihin toimiin liitto asiassa ryhtyy. Tyytymättömyys syntyneeseen tilanteeseen on viestitty toimitusjohtaja Turkka Kuusistolle ja omistajaohjausministeri Joakim Strandille tänään.

AKT: Yhteistoimintalain muutokset ovat lain perusidean vastaisia

Työministeri Arto Satonen esittelee 28.11. yhteistoimintalain muutosehdotukseen, jonka hallitus antaa eduskunnalle. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT katsoo, että muutoksilla romutetaan vuonna 2022 tehdyn yt-lain muutosten periaatteita.

Yt-lain alkuperäinen tarkoitus ja tavoite on ollut edistää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä ja vahvistaa yhteistoimintaa. Viimeisimmässä uudistuksessa työnantajan ja työntekijöiden vuoropuhelua parannettiin. Nyt tätä yhteistoiminnan periaatetta romutetaan, vaikka vuoropuhelulla olisi myös voitu vahvistaa osapuolten luottamusta, parantaa neuvotteluratkaisuja ja edistää työhyvinvointia eli samalla myös toiminnan tuottavuutta.

Nyt lakiin ehdotetut muutokset ovat yhteistoimintalain tarkoituksen vastaisia. Lakimuutoksen jälkeen neuvotteluvelvoite jäisi enää yli 50 henkeä säännöllisesti työllistäviin yrityksiin. Näin ollen kuljetusaloilla valtaosa yrityksistä jää yt-menettelyn ulkopuolelle. Lisäksi neuvotteluaikoja lyhennetään.

Lakimuutos johtaisi käytännössä neuvottelun lakkaamiseen ja vuoropuhelun merkittäviin muutoksiin 20-49 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Esimerkiksi kuljetusalalla toimivien yritysten osalta vaikutus on merkittävä. 

– AKT ei kannata ehdotettuja muutoksia, ne heikentävät merkittävästi työntekijän asemaa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, liiton vastaava lakimies Sara Seppänen painottaa. 

Yt-lain muutoksista aiheutuu merkittävä säästö yrityksille ja vastaavasti mahdollisia palkkatulojen menetyksiä työntekijöille tilanteessa, jossa myös työttömyysturvaa on heikennetty. 

– AKT katsoo, että esitys on erittäin yksipuolinen. Yt-lain muutosten vaikutuksia ei ole keritty, eikä edes pyritty arvioimaan, Seppänen sanoo. 

AKT vastustaa neuvotteluaikojen puolittamista, eikä niitä voida pitää perusteltuna. Erityisesti lyhimmillään 7 päivän neuvotteluaika on liian lyhyt, että asiat ehditään käsitellä kunnolla. Työnantajaa velvoittavat neuvotteluiden sisältövaatimukset ovat lakimuutoksenkin jälleen ennallaan. Lisääntyy myös riski siihen, että esimerkiksi irtisanomisperusteita joudutaan riitauttamaan.

SAK:n Eloranta edustajistossa: Taloutemme kestää 10 %:n palkankorotukset

– Kun ay-liike käyttää puhevaltaa työehtosopimusneuvotteluissa, on kauhistus hirmuinen, koska vaatimukset eivät olekaan enää niin kuin ennen. Pelin sääntöjen muuttuessa on selvää, että pelaajat reagoivat siihen.  

Kymmenen prosenttia tai 250 euroa kahdelle vuodelle voi kuulostaa kovalta palkkatavoitteelta, mutta se ei ole missään mielessä absurdi tai kohtuuton. 

– Suomalaisen työn hinnan kansainvälinen kilpailukyky on parhaillaan kohtuu hyvällä tasolla. Olemme tehneet pitkään maltillisia tai työvoimakustannuksia alentavia työmarkkinaratkaisuja. Vastuuta on kannettu ja yritysten toimintaedellytyksiä tuettu.  

Nyt kansainvälinen kilpailukykymme on tolalla, joka kestää vähän reippaammat korotukset.  

– Toteutuessaan SAK:n liittojen tavoittelemat palkankorotukset palauttaisivat Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn suunnilleen tasolle, jolla se oli ennen koronapandemiaa ja inflaatiokriisiä. Ei siis todellakaan romuttaisi tai vaarallisesti uhkaisi sitä. 

Eloranta muistutti puheessaan, että spekuloinnista huolimatta tässä ei ole kyse kostosta, vaan jäsenten edunvalvonnasta. 

– Kyse on ihmisten toimeentulosta, sen turvaamisesta ja parantamisesta. Jos duunarin kukkarosta lähtee satasia pois kuukaudessa, niin on selvää, että yritämme neuvotella niitä sinne takaisin. Se ei ole pottuilua, vaan normaalia edunvalvontaa. Työtä, jota ay-liike on aina tehnyt ja tekee jatkossakin.  

Palkansaajat kärvistelevät ostovoimamontussa: palkansaajien ostovoima ei ole pudonnut näin jyrkästi kymmeniin vuosiin. Monttu on saatava umpeen, jotta ihmiset alkavat tulla paremmin palkallaan toimeen. Se on myös hallituksen toive.  

Pienipalkkaisilla ostovoiman pudotus on ollut suhteellisesti rajumpaa kuin keski- ja hyväpalkkaisilla. Osittain siksi, että peruseläminen- ruoka, asuminen, energia – on viime vuosina kallistunut suhteessa enemmän ja osittain siksi, että sosiaaliturvan leikkaukset ovat vieneet osan tuloista.  

– On siis enemmän kuin kohtuullista ja oikeudenmukaista, että pienipalkkaisten toimeentuloa avitetaan vähän enemmän. Siksi euromääräiset korotukset ovat tarpeen alle 2500 euroa kuukaudessa tienaavilla, Eloranta muistuttaa. 

Eloranta kertoi edustajistolle, että työehtokierroksella lähdetään #VoitollaTyöhön. Tällä yhteisellä tunnuksella SAK:laiset liitot alleviivaavat sitä, että työssä käymisen on oltava taloudellisesti kannattavaa. Työstä on saatava elämiseen riittävä palkka, tarpeeksi työtunteja sekä asiallinen työsuhde- ja muutosturva.  

– Työnantaja löytää nyt edestään yhtenäisen, valmistautuneen ja tavoitteisiin sitoutuneen ay-liikkeen ja palkansaajat.  

Lue koko puhe sak.fi

Valtuusto hyväksyi toiminnan suuntaviivat vuodelle 2025


Ennen kokousta valtuusto kuuli terveiset SDP:n puheenjohtajalta Antti Lindtmanilta. Alustus herätti keskustelua muun muassa politiikan ja poliitikkojen sekä ammattiliittojen suhteesta, nykyhallituksen toimista sekä ostovoiman kehityksestä.

Auror Kiseri AKT:n Espoon os. 048:sta oli huolissaan siitä, tekeekö hallitus nyt sellaisia muutoksia, ettei niitä ole enää mahdollista peruuttaa. Hän muistutti myös, miten ammattiyhdistysliikkeen ja työväenpuolueiden tulisi tehdä yhteistyötä. 

Kokkolan ahtaajien Vesa Pohjola kyselikin, mikä puolue olisi mieluinen hallituskumppani. Antti Lindtman allekirjoitti sen, ettei puolueen ja ay-liikkeen yhteistyö ole aina aivan saumatonta ollut vaikka niin tärkeää onkin. Tulevan hallituskumppanin osalta tärkeintä ovat yhteiset tavoitteet. 

Jari Olkkonen Mikkelin Automiehistä puolestaan pohti sitä, miten ristiriitaista on se, että nykyhallitukseen ei uskota, mutta sen talouspolitiikka herättää kuitenkin luottamusta.

Jape Lovén Helsingin Ahtaustyöntekijöistä muistutti ostovoiman merkityksestä myös työntekijöiden aseman paranemiselle. Keskustelu kävi niin vilkkaana, että aikataulukin meinasi ylittyä.  

Varsinainen valtuuston kokous alkoi pienillä juhlallisuuksilla

Varsinaisen kokouksen alkuun liiton pöytälipun saivat 60 vuotta täyttänyt valtuuston jäsen Kari Goman, Turun Seudun Linja-autohenkilökunta osasto 100, sekä 50 vuotta täyttänyt hallituksen jäsen Terho Tauriainen, Helsingin Autoalantyöntekijät, osasto 007. Lisäksi valtuusto muisti pöytälipun aiemmin jo saaneita Iikka Tolosta Kajaanin Seudun Automiehet, osasto 053:sta hänen täytettyään 60 vuotta sekä niin ikään 60-vuotiasta Jarmo Haakanaa, Imatran Autoalantyöntekijät, osasto 002:sta, joka ei valitettavasti päässyt paikalle. 

Kohti vuotta 2025 

Liiton puheenjohtaja Ismo Kokko selosti toimintasuunnitelman sekä talouden yleiset linjat ja tiimien päälliköt esittelivät tarkemmin suunnitelmat edunvalvonnan, järjestötoiminnan sekä viestinnän ja palvelutiimin osalta. 

Edunvalvontatiimin päällikkö Harri Pasanen kertoi, että tuleva vuosi menee pitkälti työehtosopimusneuvottelujen ja uusien solmittavien sopimusten kouluttamisen ja jalkauttamisen parissa. Lisäksi liiton arkeen kuuluu voimassa olevien sopimusten valvonta ja niihin liittyvät riita-asiat. 

Järjestötiimin painopisteenä on paikallistason edunvalvonta sekä järjestö- ja koulutustyö. Tiimin päällikkö Juha Häkkinen kertasi toiminnan tavoitteet sekä toimintamallit luottamushenkilöiden ja muiden aktiivien tukemiseksi. 

Palvelutiimi hoitaa liiton käytännön rutiineja jäsenten parissa. Tiimin päällikkö Maarit Lehto kertoi, että tiimissä on kehitetty ja kokoajan mietitään uusia ideoita palvella jäsentä entistä paremmin. 

Viestintä on mukana kaikessa siinä, mitä liitossa tapahtuu, totesi viestintäpäällikkö Sini Silvàn. Hän kertoi, että viestinnän toimintasuunnitelmassa on ensi vuodelle verkkosivu- ja brändiuudistus ja kertasi tiedottamisen rutiinit. 

Jäsenmaksuprosentti jatkossakin 1,6 

Valtuusto hyväksyi toimintasuunnitelman sekä talousarvion ja jäsenmaksuprosentin 1,6. Se piti myös hallinnon palkkiot ja kulukorvaukset ennallaan. 
Lisäksi valtuusto käsitteli sille tulleen aloitteen ja päivitti liiton edustajat yhteistyöjärjestöissä. 

Jonna Alhsten, Jyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta, osasto 045:stä oli matkannut paikalle pitkän työpäivän jälkeen lyhyillä yöunilla. Alhstenilla ei ensikertalaisena ollut isompia odotuksia, mutta hän yllättyi kokouksen ilmapiiristä. 

– Tulee vitsintynkää ja on aika vapaata keskustelua. Eikä tämä niin paljoa eroa osaston kokouksista. Hyvää keskustelua ja hyviä mielipiteitä. 
Jonna Ahlsten voisi hyvin olla jatkossakin mukana – varajäsenenä edelleen – eli sen verran positiivinen kokemus on kokous ollut.

– Helsinkiin tulo pelotti jopa enemmän kuin itse valtuusto. Kun täällä kerran viidessä vuodessa käy, on vähän jännittävää. Liikenne on vilkkaampaa kuin Jyväskylän seudulla mutta bussilla täälläkin uskaltaa hyvin matkustaa. 

Alkuperäinen artikkeli kuvineen verkkolehdessä.

AKT: Tes-kierroksen kärkenä työhyvinvointi – kun työntekijä voi työssä hyvin, syntyy tuottavuutta


 

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on syksyn ajan järjestelmällisesti valmistautunut tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin. Liiton jäseniltä on osastojen kautta saatu runsaasti tavoitteita työehtosopimuspöytiin. AKT:ssa on paljon jäseniä, joilla on hyvin erilainen työnkuva, kuten linja-autoala, huolinta-ala, matkustamohenkilöstö, kuorma-autoala ja satama-ala – yhteensä toistakymmentä erilaista työntekijäryhmää.

– Työehtosopimustavoitteista nousee selkeästi esiin huoli siitä, että työ on raskasta ja päivät ovat pitkiä. Työ on kuormittavaa sekä fyysisesti että perheen kannalta. Tästä syystä työehtosopimuksissa pitää kiinnittää erityistä huomiota työhyvinvoinnin kokonaisuuteen, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko summaa AKT:n valtuuston kokouksessa.

Työhyvinvointia pitää katsoa uudella tavalla. Siitä on ratkaisevaa hyötyä sekä työntekijöille että työnantajille.

– Työ- ja lepoaikoja pitäisi katsoa ei vain työnantajalle tarjottavien joustojen, vaan myös työntekijöiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Nämä ratkaisut eivät ole pois työnantajilta: kun työntekijät voivat työssään hyvin, päästään kehittämään tuottavuutta, jotta myös yritysten tuloksentekokyky paranisi, Kokko linjaa.

AKT antaa täyden tuen neuvottelupöydässä SAK:n kärkenä olevalle Teollisuusliitolle. On tärkeää, että kierroksen avaus olisi mahdollisimman hyvä. Se vaikuttaa jatkoon kaikissa neuvottelupöydissä.

– Mediassa on esitetty hyvin erikoisia väitteitä, että palkankorotusten hakemisessa olisi kyse kostoretkestä hallitusta vastaan. Kyse on ammattiliittojen perustehtävästä, kun neuvotellaan työntekijöille parempaa ostovoimaa, Ismo Kokko sanoo.

– Teollisuusliiton neuvottelemana syntyy katto ja rajat, ja mistään muusta ei neuvotella. Tästä syystä koko vientimalli on täysi susi syntyessään. Varsinkaan sellaista lainsäädäntöä ei pitäisi tehdä, joka sitoo sovittelijan kädet. Vientimalli ei muutenkaan ota huomioon minkäänlaisia alakohtaisia eroja, vaan työehtoja aletaan kloonata samanmallisiksi. 

AKT muistuttaa perusasiasta. Ammattiliittoon kannattaa kuulua, mitään muuta järjestelmää ei ole, jolla voi vaikuttaa omiin työehtoihinsa. Liiton jäsenyys on se tapa, jolla voi vaikuttaa.

– On OK kuulua liittoon, koska muuten poliitikot päättävät meidän työehdoistamme. Ammattiliitot neuvottelevat työntekijöiden puolesta – ihan samalla tavalla kuin työnantajaliitot neuvottelevat omasta puolestaan, AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom sanoo.

AKT: työehtosopimuskierrosta voi seurata tes-kierrosta varten perustetulta neuvottelusivustolta. Siellä kerrotaan kaikki uutiset ja neuvottelujen tuoreimmat käänteet. Ota seurantaan akt.fi/neuvottelut

Ismo Kokko AKT-lehden kolumni: Työhyvinvointi ei ole kustannus

Ei tarvitse olla kovin kummoinen ennustaja, jos uskoo työehtosopimuspöytiin tulevan kaikki ne lakimuutokset, joita hallitus on viimeisen vuoden aikana tehtaillut. Listalla ovat irtisanomiskynnyksen laskeminen, lomautusilmoitusajan lyhentäminen, muutosneuvotteluaikojen puolittaminen jne. Ne ovat lakimuutoksia, jotka kaikki tähtäävät työntekijöiden oikeuksien kaventamiseen ja viimekädessä ansiotason laskuun. Ainakin heillä, joille on käymässä kalpaten. Tähän päälle on tullut vielä työttömyysturvan leikkaus.

Usein ammattiyhdistysliikkeeltä toivotaan uusia avauksia, joten teenpä tässä yhden sellaisen: Työhyvinvointi pitäisi erottaa neuvotteluissa omaksi kokonaisuudekseen.

Sen sijaan, että jokaiselle työajan muutokselle lasketaan mekaanisesti neuvotteluissa kustannus, pitäisi asiaa kyetä katsomaan laajemmin ja pitkäjänteisemmin. Työhyvinvointi ja työn tuottavuus ovat yhteydessä toisiinsa, ja yritysten tulosta on mahdollista kasvattaa työhyvinvointia lisäämällä. Kuljetusalalla kyse on hyvin usein työ- ja lepoaikojen järjestämisestä siten, että myös kuljettajien tarpeet otetaan huomioon. Näin kulkee ainakin teoria.

Työehtosopimusneuvotteluissa suurimmat kiistat eivät useimmiten ole rahakysymyksiä, vaan ne koskevat nimenomaan työelämän laatua. Eikä laatukysymysten kiistoja pitäisikään mitata samaan tapaan lyhytjänteisinä kustannuksina. Usein kyse on oikeudenmukaisuuden tunteesta ja siitä, otetaanko työntekijöiden näkemyksiä huomioon. Lisäämällä työhyvinvointia, yrityksillä olisi merkittävät mahdollisuudet lisätä tuottavuuttaan sekä taloudellista tuloksentekokykyään. Eikä työhyvinvoinnin kehittäminen voi koskea ainoastaan asiantuntijatyötä. Siihen on panostettava myös suorittavan työn osalta. Niin kuljetusalalla kuin kaikilla muillakin aloilla.

Talven neuvottelukierros on vedenjakaja tulevaisuutta kirjoitettaessa.

Työnantaja on selkeästi etulyöntiasemassa, koska heillä on maan hallituksen vahva poliittinen tuki takanaan. Ja vaikka poliitikot eivät yksityisen sektorin neuvotteluissa läsnä olekaan, ovat he jo sotkeentuneet työmarkkinakysymyksiin kaulaansa myöten. Hallitus on jättänyt eduskunnalle lakiesityksen, jonka on määrä merkittävästi rajoittaa valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia tehdä sovintoesityksiä. Tulevan lain mukaan valtakunnansovittelijalla on käsissään ns. yleisen linjan katto, jota ei saa ylittää. Eli moottoritermein venttiilejä ei ole kuin yksi – jos sitäkään.

Ydinkysymys tulevalla kierroksella on, löytyykö työnantajilta halukkuutta jotenkuten tasapuoliseen työehdoista sopimiseen? Vai tulevatko he neuvottelemaan sillä ajatuksella, että nyt otetaan irti kaikki se, mikä otettavissa on?

Se tarkoittaisi lopullista siirtymistä uuteen aikaan, jossa työmarkkinaneuvotteluiden valta on annettu poliitikoille. Siirtymistä aikaan, jossa eduskuntavaalit määrittävät työehtojen suunnan osapuolten välisten neuvotteluiden sijaan. Tämän vallan siirron vaikutuksia toivon työnantajien miettivän moneen kertaan. Työntekijäpuolella emme sitä toivo, varsinkaan tilanteessa, jossa molempien poliittisten äärilaitojen kannatus voimistuu ympäri Eurooppaa. Mikä on seuraus, kun vakauttavat elementit yhteiskunnassa vähenevät?

Yhdysvaltain ulkopolitiikan eri linjoista on usein käytetty nimitystä ”haukat ja kyyhkyt”. Symbolit varmasti selittävät itsensä. Tänä talvena on pitkälti kyse siitä, onko työnantajapuolella vallalla haukkojen vai kyyhkyjen linja. Ensimmäisellä haetaan pikavoittoja, ja jälkimmäisellä pitkäaikaista menestystä, esimerkiksi työhyvinvoinnin osalta.

Kolumni https://www.aktlehti.fi/kolumnit/tyohyvinvointi-ei-ole-kustannus/