Työelämä
Mielenosoitukset Pitkä mies väkijoukon keskellä huutaa kädet koholla: ”We must join the Union!” Aplodeja ja kannatushuutoja. Porukalla on nyt yhteinen päämäärä. He haluavat kelvollisen toimeentulon, ja se onnistuu vain järjestäytymällä.
Teksti Mikko Nikula
Kuvat Annika Rauhala
29.10.2026
Kohtaus ammattiliiton mustavalkoisesta propagandafilmistä 1920-luvulta? Ei, vaan hetki Woltin ja Uberin kuljettajien järjestämästä mielenosoituksesta torstaina 22.10.2026 Helsingissä, Olympiastadionin parkkipaikalla.
Kuljettajat ovat kyllästyneet siihen, että heille jää työstään käteen mitättömän vähän. Kyydit ovat kuluttajalle selvästi halvempia kuin perinteisen taksin käyttäminen, mutta vaikka hinta ei ole suuri, Wolt tai Uber vie siitäkin jopa 35 prosentin siivun. Koska kuljettajat ovat itsensätyöllistäjiä eli työskentelevät yrittäjän statuksella, heidän on myös maksettava itse ennakkoveroa sekä yrittäjän eläkemaksu YEL. Lisäksi päälle tulevat auton vakuutukset ja huolto sekä polttoainekulut.
Pitkä mies joukon keskellä on Fawad Khan. Hän kutsuu kuljettajat kokoon ja alkaa kuuluvalla äänellä perustella englanniksi, miksi liittoon kannattaa liittyä.
– Me tarvitsemme jonkun, joka edustaa meitä. Kun meillä on ongelma, me käännymme liiton puoleen. Liitto ottaa yhteyttä Uberiin ja Boltiin. Liitto on aina vahvempi kuin yksittäinen työntekijä, sitä ei voi sivuuttaa noin vain.
Mielenosoitus oli kuljettajien itsensä järjestämä, ja alkuiltapäivästä Olympiastadionin edustalla oli runsaat sata autoa. Osallistujat oli tavoitettu Whatsapp-ryhmän kautta. Vetäjinä toimivat Khan, Hasanain Imran ja pari muuta. He olivat tehneet tarvittavat ilmoitukset viranomaisille sekä askarrelleet kylttejä ja esitteitä.
Tapahtuman alkuvaiheessa paikalle saapunut AKT:n toinen varapuheenjohtaja Niko Blom päätyi keskustelemaan Imranin kanssa.
– Voisimmeko me liittyä teihin? Facebookissa joku kirjoitti, että me emme ole työntekijöitä ja siksi liiton jäsenyys ei ole meille mahdollinen, kysyi Imran.
Blom kertoi AKT:n muuttaneen kesän edustajakokouksessa sääntöjään siten, että nyt myös itsensätyöllistäjät voivat liittyä liiton jäseniksi.
– Teidän kannattaa ehdottomasti liittyä. Niin että teistä saadaan vakuuttava toimija suhteessa Boltiin ja Uberiin, ja sitä kautta päästään neuvottelemaan työehdoista.
Kuljettajien keskuudessa oli myös vallinnut epäselvyyttä siitä, mikä olisi heille oikea liitto. Monella oli tieto siitä, että Woltin ja Foodoran ruokalähetit ovat alkaneet järjestäytyä PAMin riveihin. Blom vakuutti, että AKT on tälle joukolle oikea osoite.
– Valitkaa porukasta joku puhemies. Sitten suunnitellaan yksityiskohtia yhdessä. Perustetaanko erillinen ammattiosasto, vai mikä on paras tapa edetä.
– Eilen minulla oli tilaus Kirkkonummelta, matka oli kymmenen kilometriä. Hinta oli reilun kympin, minulle jäi käteen 5 euroa 62 senttiä, kertoo Alaudien Alkhalil.
Vieressä seisova joukko vahvistaa, että varsinkin päivällä kate on todella mitätön, koska normaalisti auto täytyy ajaa tyhjänä takaisin kyydin määränpäästä ja bensakulut tulevat kuljettajan maksettaviksi.
– Me ollaan halvempia kuin julkiset liikennevälineet. Ja asiakkaat ovat tottuneet näihin polkuhintoihin. Jos ruuhka-aikaan tai illalla kyyti on muutaman euron kalliimpi, niin silloin valitetaan, että tämä on joku huijaustaksi, en maksa noin paljon.
Tilaukset tulevat kuljettajille Boltin ja Uberin omien sovellusten kautta. Kyydeistä kieltäytyminen voi johtaa seurauksiin, sillä se heikentää algoritmin kuljettajalle antamaa prosenttia, jonka perusteella yhtiöt laittavat kuljettajia paremmuusjärjestykseen.
– Minun tilini Bolt esti, koska en suostunut ottamaan vastaan halpaa kyytiä, sanoo Mohammad Jazba. Hän näyttää puhelintaan, jonka sovelluksen näytöllä on teksti ”62 % – suspended”.
Työnsä voi menettää hyvin helposti, kertovat kuljettajat. Negatiivinen palaute yksittäiseltä asiakkaalta saattaa riittää, eikä asiakkaan väitteitä vaivaudu tarkistamaan, sillä alustayhtiöiden periaate on, että asiakas on aina oikeassa ja kuljettajia kyllä riittää.
Jo 1500 euron kuukausiansioon pääseminen on kovan työn takana.
– Ei voi edes olla perheen kanssa, kun täytyy olla töissä koko ajan. Tehdään työtä niin kuin eläimet. Mutta lasten harrastuksetkin pitää maksaa, Sulayman Gassama kuvailee.
– En minä halua Kelalta rahaa, vaan haluan tehdä töitä, mutta jos jään työttömäksi, niin yhteiskunnallehan se kalliiksi tulee. Valtion pitää tehdä jotain tälle tilanteelle.
Kuljettajien perimmäisenä ongelmana on täysin epätasapainoinen valtasuhde heidän ja alustayhtiöiden välillä. Esimerkiksi kyytipalkkiosta perittävän komission suuruus määräytyy Uberin tai Boltin yksipuolisella ilmoituksella. Yhtiöt ottavat osuutensa jopa asiakkaan maksamasta tipistä.
– Kun Bolt ja Uber kilpailevat keskenään, ne painavat hintoja alas ja käyttävät meitä hyväksi. Ne tietävät hyvin, että koska kuljettajat ovat ulkomaalaistaustaisia, heitä voi kohdella näin. Jotkut sanovat meille, että jos työ ei miellytä, tehkää jotain muuta. Mutta ei ole tarjolla mitään muuta. Melkein kaikkiin töihin vaaditaan kielitaito ja ainakin jokin koulutus. Moni meidän joukossamme on vanha eikä osaa hyvin suomea, sanoo Rebwar Majed.
Mutta nyt jokin voi viimein olla muuttumassa. Siitä kertovat lyhyellä varoitusajalla pystyyn polkaistu mielenosoitus ja Fawad Khanin saamat suosionosoitukset.
– Suomessa on noin 3000 Uberin ja Boltin kuljettajaa, ja meillä on yli tuhannen yhteystiedot. Ja AKT:n kanssa on nyt avattu puheyhteys, kertoo Khan.
Alustataloudessa yritys ei itse tuota palvelua tai tuotetta vaan tarjoaa alustan, jonka pohjalta muut tarjoavat palveluita.
Alustatalousyhtiöt pyrkivät minimoimaan työvoimakulut väittämällä, että niiden bisnestä pyörittävät palveluntarjoajat ovat itsenäisiä yrittäjiä eivätkä työsuhteessa olevia yhtiön työntekijöitä. Näin yhtiöt välttävät esimerkiksi eläkemaksut, jotka jäävät palveluntarjoajien itsensä maksettaviksi. Myös yrittäjäriski jää heidän kontolleen. Sairausajan palkka tai palkallinen loma ovat tuntemattomia käsitteitä.
Yhtiöiden kielellä ”yrittäjät” myyvät tuotettaan alustayhtiölle, ja työn hinta esimerkiksi Uberin ja Uber-kuljettajan välillä määräytyy markkinatalouden lakien mukaisesti, aivan kuin missä tahansa yrittäjän ja asiakkaan välisessä tasa-arvoisessa hintaneuvottelussa.
Samoja argumentteja ovat Suomessa noudattaneet ruokalähettiyhtiöt Wolt ja Foodora. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin linjasi viime vuonna, että ruokalähetit ovat työsuhteessa olevia työntekijöitä, eivät yrittäjiä. Vastaavia oikeuspäätöksiä on tehty muuallakin Euroopassa. Sittemmin Foodora on lopettanut toimintansa Suomessa. PAM katkaisi syyskuussa työehtosopimusneuvottelut Woltin kanssa vastalauseena sille, ettei Wolt ole vieläkään muuttanut käytäntöjään niin, että se kohtelisi lähettejä työntekijöinä.
27.10.2026
27.10.2026 Uutinen
22.10.2026 Tiedote
09.10.2026 Uutinen