Kun työ ei katoa, mutta työsuhde katoaa

Niko Blom

AKT:n 2. varapuheenjohtaja

27.10.2026

Alustataloudesta ensimmäisenä tulevat mieleen Woltit ja Boltit, ruokapalvelulähetit ja taksinkuljettajat. Todellisuudessa alustatalous leviää kuin kulovalkea sellaisiin töihin, jotka on totuttu tekemään ihan tavallisena palkkatyönä. Kuka tahansa meistä voi pian joutua olemaan alustojen palveluksessa.

Autojen siirrot ovat yksi esimerkki siitä, mihin alustatyö on levinnyt. Autoliikkeiden omien työntekijöiden ja autonkuljetusyritysten rinnalle ja tilalle on jo syntynyt omia alustoja. Autojen siirtäjästä on tullut työntekijän sijaan ”kumppani”, jota laskutetaan. Tarve siirtää auto syötetään digitaaliseen palveluun. Kuljettajakumppani ottaa keikan vastaan sovelluksen kautta. Alalla tarjotaan jo ainakin toimipisteiden välisiä siirtoja, kotiintoimituksia, ostoautojen noutoja, huoltosiirtoja ja jopa autojen maahantuontia ulkomailta Suomeen ajamalla.

Alustayritykset markkinoivat kumppanuutta mahdollisuutena. Osa alustayrityksistä sanoo kuitenkin suoraan, ettei kuljettaja ole työsuhteessa, vaan toimii kevytyrittäjänä tai toiminimellä ja saa toimeksiannot alustan kautta. Alustayrityksen kanssa yhteistyössä toimii laskutuspalvelu, ja ”kuljettajakumppanin” työstä saama palkkio hoidetaan laskutuksella.

Tässä kohtaa pitää olla hereillä. Ei työsuhdetta voi kiertää vain sillä, että yritys itse ilmoittaa, ettei kyse ole työsuhteesta.

Ei työsuhdetta voi kiertää vain sillä, että yritys itse ilmoittaa, ettei kyse ole työsuhteesta.

Niko Blom

Yksittäiselle ihmiselle muutaman kympin siirtokeikka voi tuntua hyvältä lisätulolta. Työmarkkinoiden näkökulmasta jokainen auton siirto on kuitenkin työtä. Alustamalli ei luo uutta työtä, vaan siirtää autoliikkeen työntekijän tai kuljetusyrityksen työt alustalle. Työntekijältä katoaa työsuhdeturva, kun työt ovat yhtäkkiä alustataloushommia. Yritykselle se merkitsee pienempiä kustannuksia.

Mutta työntekijän näkökulmasta on syytä kysyä, mistä tämä säästö lopulta syntyy?

Kun palkkatyö pilkotaan yksittäisiksi laskutettaviksi keikoiksi, myös työn tekemiseen liittyvät riskit jakautuvat uudella tavalla. Kuka kantaa vastuun työntekijän toimeentulosta, kun keikkoja ei ole? Entä sairauden, vakuutusten ja lomien kustannukset? Ja ennen kaikkea, milloin toiminnasta tulee tosiasiassa tapa teettää palkkatyötä ilman työsuhteen luomaa turvaa? Mitä tapahtuu eläketurvalle?

Näihin kysymyksiin tarvitaan työelämässä selkeät pelisäännöt ja tiukempi valvonta, jotta työsuhteen kiertäminen ei ole mahdollista. Auton siirroissa alustan kautta säästö tulee siitä, että työsuhdeturvaa ei enää ole olemassa ja riskit siirtyvät työntekijälle.

Teknologinen kehitys ei itsessään ole huono asia. Digitaalisella alustalla voidaan varmasti tehdä monia asioita aikaisempaa järkevämmin. Ongelma syntyy silloin, jos teknologiaa käytetään keinona siirtää työnantajalle normaalisti kuuluvia velvollisuuksia työntekijän harteille tai korvataan vakaita työsuhteita keikkakohtaisilla toimeksiannoilla.

Alustat leviävät aloille, joilla niitä ei vielä muutama vuosi sitten ajateltu tarvittavan. Yksittäinen ajokeikka voi tuoda tekijälle lisätuloa. Samalla kyse voi olla jonkun toisen työpaikasta ja toimeentulosta.

Teknologia saa kehittyä, mutta työntekijän suojan ei pidä olla riippuvainen siitä tehdäänkö työ alustan kautta. AKT mahdollisti kesän edustajakokouksessa sääntömuutoksella itsensätyöllistäjien jäsenyyden. Sääntömuutoksen myötä myös alustojen kautta työtä tekevät itsensätyöllistäjät voivat järjestäytyä, yhdistää voimansa ja vaatia yhdessä parempia työehtoja.