Liitto

Linja-autopäivillä puhutti yhteistyö työsuojelu-ja ajoterveysasioissa

Linja-autopäivät Turussa järjestetty viikonloppu keräsi yhteen linja-autonkuljettajia ympäri Suomen.

Ryhmäkuvassa sekä mustissa että räikeän oransseissa vaatteissa olevia ihmisiä turkulainen maisema taustallaan.

Teksti ja kuvat Mikko Perttunen

– Tervetuloa Aurajoen rannalle Suomen Turkuun, Turun seudun linja-autohenkilökunta ry:n puheenjohtaja Mikko Ahomäki toivotti.

AKT:n linja-autonkuljettajat kokoontuivat 10.–11. lokakuuta Turkuun vuotuisille Linja-autopäiville. Virallinen asiaohjelma oli rakennettu hyvinvointipainotteisesti.

Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosaston logistiikkaryhmän tarkastaja Tarja Iivonen avasi omassa esityksessään työsuojelun valvonta-asioita:

– Jo nuorena tarkastajana hoksasin, että koska minä valvon lakia ja AKT hoitaa edunvalvontaa, on olemassa paljon asioita, jotka ovat kummankin intresseissä. Olen sitä mieltä, että yhteistyöllä saadaan valvontaa tehokkaammaksi, Iivonen totesi.

Lupa- ja valvontavirasto aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Viraston alle on koottu kaikki entisen Valviran tehtävät sekä suurin osa aluehallintovirastojen tehtävistä ja pääosa ely-keskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueesta. Iivosen työhön kuuluu erityisesti lepoaikavalvonta. Hänen mukaansa linja-autopuoli tapaa kuitenkin jäämään usein hieman varjoon.

– Toimimme kahdeksan eri ministeriön alla. Koen, että me pienet työmuurahaiset olemme hukkuneet sinne suureen muurahaispesään. Tiedän, että kentällä on tarvetta valvonnalle, mutta resursseja eli käytännössä työntekijöiden aikaa ei ehkä suunnata tarpeeksi, hän pahoitteli.

Silmälasipäinen nainen nojaa ravintolan parvekkeen kaiteeseen ja katsoo kameraan hymyillen.
Omalla ajallaan työsuojeluvalvonnasta kertomaan tullut Tarja Iivonen harmistui tauolta myöhässä tuleville kuljettajille, mutta sopu laskeutui saliin viimeistään siinä vaiheessa, kun yleisöstä muistutettiin bussikuskien olevan aina vähän myöhässä aikataulusta.

Tarkastaja ei ehdi kaikkea

LVV tekee muun muassa tarkastuksia logistiikka-alan työpaikoille. Syynissä ovat esimerkiksi työterveyshuollon järjestäminen, työnteon keskeiset ehdot, palkat, sekä työ-, ajo- ja lepoajat. Tarkastajalla on oikeus päästä halutessaan kaikkiin paikkoihin, joissa tehdään töitä, nähtävä dokumentteja ja voitava keskustella työntekijöiden kanssa.

Vähänkin isommassa yrityksessä kaikkea ei kuitenkaan ehditä tonkia. Tarkastaja joutuu usein valikoimaan tarkastettavien asioiden välillä.

– Jos teidän työpaikallanne kävisi esimerkiksi niin, että joku meikäläisistä tulee sinne tekemään vaikkapa vain työ- ja lepoaikatarkastusta, voitte sanoa tarkastajalle, jos työpaikalta löytyy jokin epäkohta, joka pitäisi tarkastaa. Meillä on siinä vaiheessa velvollisuus tarkastaa myös nämä asiat, Iivonen neuvoi.

Virkahenkilöä sitoo kuitenkin laki.

– Vaikka kuinka näkisin, että joku asia on työpaikalla huonosti, mutta en keksi, minkä lain mukaan minulla olisi oikeus puuttua siihen, en voi asialle mitään, Iivonen pahoitteli.

Hän antoi esimerkin linja-autoalalla paljon puhuttaneista vessoista.

Tauolla olevia kurssille osallistujia tilassa, jossa pitkät mustat pöydät, sininen lattia, isot vanhat ikkunan ja isot kattokruunut.

– Laki puhuu käymälästä ilman sen tarkempia määrittelyjä. Ehkä nyt ihan riuku ei kuitenkaan kelpaa. Jos esimerkiksi bajamajassa ei ole valoa tai mahdollisuutta pestä käsiä, voin puuttua siihen, että kyseessä on tapaturman tai sairastumisen vaara. Mutta jos vessa on esimerkiksi kylmä, ei ole oikein keinoa puuttua.

Iivonen kertoo yhden ongelman olevan se, että tarkastuksesta on ilmoitettava ennalta. Yllättävään käyntiin pitää olla todella painava syy.

– Jos ilmoitamme tarkastuksesta kuukautta aiemmin, ehtii yritys laittaa asiat kuntoon, ja kaikki näyttää hyvältä tarkastuksessa, mutta kuukauden päästä ollaan taas samassa tilanteessa.

– Haluan myös muistuttaa, että jos joku ilmoittaa puutteesta työpaikallaan, hänellä on ilmoittajan suoja. Meille on pyhä asia, ettemme kerro, jos tarkastusta on pyydetty. Laki kieltää sen. Mutta on hienoa, kun pistotarkastuksella osuu juuri niihin oikeisiin kipukohtiin, Iivonen vihjasi.

Seuraamukset usein vähäiset

Käytännössä tarkastajan paras yhteyshenkilö työpaikalle on työsuojeluvaltuutettu. Usein tarkastaja soittaakin havainnoistaan valtuutetulle ja kysyy hänen näkemystään asioihin.

Kuljettajat tiedustelivat Iivoselta, miksei selkeistäkään rikkomuksista juuri koskaan seuraa mitään.

Iivonen kertoi, että valvontaviranomaisen rooli on tehdä havaintoja. Laki jakaa laiminlyönnit sellaisiin, joista annetaan toimintaohje ja niihin, joista saa antaa kehotuksen.

– Kehotuksen kohdalla annetaan määräaika, mihin mennessä asia pitää laittaa kuntoon. Nämä voidaan laittaa sitten edelleen uhkasakkomenettelyyn.

LVV:n järjestelmästä tosin menevät automaattisesti ilmoitukset Trafille ajo- ja lepoaikarikkomuksista. Rikkomuksissa on eri vakavuusasteet, joista kertyy yritykselle pisteitä. Pisteiden määrä vaikuttaa yrityksen riskiluokkaan ja Traficomin hyvämaineisuusmäärittelyyn. Käytännössä paljon pisteitä keränneiden yritysten autot ovat esimerkiksi tiukemmassa poliisivalvonnassa.

Työnantajan vastuu ajoterveyden ylläpitämisessä puhutti

Iltapäivällä jatkettiin ajoterveyden teemalla. Työterveyshuollon erikoislääkäri Heta Lindblom muistutti kuljettajille, että ajoterveys on työkykyä, liikenneturvallisuutta ja toimeentuloa.

– Jotta olette työkykyisiä, teidän pitää olla ajoterveitä. Jos ajoterveys menee, teiltä lähtee työ. Se ei ole pelkästään terveydenhuollon asia, vaan myös teidän asianne, Lindblom sanoi.

– Kuljettajan olisi ymmärrettävä ajoterveydestä yhtä paljon kuin ajoneuvosta, hän lisäsi.

Kuljettajan ajoterveyteen vaikuttaa moni asia: työvuorot, vuorokausilevon määrä, nestetasapaino, päihteidenkäyttö ja muut elämäntavat.

Valkoisessa neuletakissa oleva iloinen vaalea nainen salin edustalla pieni mikrofoni poskensa vierellä.
Erikoislääkäri, Liikennelääketieteen yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja Heta Lindblom kertoi, että fyysinen toimintakyky vaikuttaa tietysti työhön, mutta ajoterveys on ennen kaikkea aivoterveyttä.

– Työnantajalla on työturvallisuuslain mukaan velvollisuus suunnitella työ niin, että työterveys säilyy. Kysymys onkin, miten sitä saataisiin yhteistuumin parannettua, Lindblom arvioi.

Kuljettajat eivät kaikki vaikuttaneet olevan ihan samalla aaltopituudella Lindblomin kanssa. Yleisöstä myönnettiin monien kuljettajien olevan huonokuntoisia. Samalla kuitenkin huomautettiin, että vaikka Lindblom painotti yhteistyötä, ei työnantajilla aina vaikuta olevan tarpeeksi kiinnostusta huomioida kuljettajien ajoterveyttä.

– Jos kalusto tarvitsisi tunnin välein tauon, se kyllä järjestettäisiin, mutta kun kyseessä on kuski niin sillä ei ole mitään väliä, yleisöstä kommentoitiin.

– Tehtäisiinhän sitä yhteistyötä, jos työnantaja antaisi siihen mahdollisuuden, lisättiin.

Lindblom kertoi, että lääkärit vievät asioita eteenpäin myös työnantajapuolella:

– En haluaisi nähdä tätä sellaiseksi asiaksi, jossa ollaan vastakkaisilla puolilla pelilautaa. Työnantaja tarvitsee työkykyiset kuljettajat ja kuljettajalla pitää olla tunne siitä, että työ sujuu.

– Lääkärillä on jokaisella vastaanottokäynnillä velvollisuus arvioida ajoterveyttä. Eikä ole mikään kiva homma puuttua ihmisen työkykyyn. Kuljettaja puolestaan tekee päivittäisen arvion ajokyvystään, Lindblom muistutti.

Mies hymyilee vienosti oranssikeltaisessa paidassa.
Kolmatta kertaa linja-autopäiville osallistunut Mika Värri tuli paikalle juhlavuottaan viettävän Haminan osasto 011:n paidassa.

Asiasisältöä ja yhteisöllisyyttä

Liikenne Vuorelalla Haminan alueella linja-autoa kuljettava Mika Värri kertoo, että muiden kuljettajien tapaaminen on Linja-autopäivillä loppujen lopuksi tärkein asia, vaikka asiasisältökin kiinnosti. Hän itse kuuluu Haminan seudun Autoalantyön työntekijät osasto 011:een, joka täytti hiljattain 80 vuotta.

– Joka kerta näillä päivillä on ollut hiukan eri asioita. Nämä terveysasiatkin ovat kyllä ihan hyviä. Niihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota – joidenkin enemmän ja joidenkin vähemmän, kolmatta kertaa Linja-autopäiville osallistunut Värri totesi.

Pääasiassa koulukuljetuksia ajava Värri kertoo, että hänen työssään ei viime aikoina ole tullut vastaan suuria epäkohtia.

– Firmalla menee hyvin ja ilmapiirikin on hyvä, hän summasi.

Soile Ketola oli saapunut Turkuun Kasitietä Porista. Porin Autoalantyöntekijät osasto 060:aa edustava Ketola toimii nyt ensimmäistä vuotta varapääluottamusmiehenä Porin Linjoilla.

– Haen tietoa ja taitoa kaikkialta, mistä mahdollista, Ketola paljasti.

Paikallisliikenteen bussia ajavaa Ketolaa kiinnosti verkostoitumisen lisäksi yhtä lailla asiasisältö. Ensimmäistä kertaa Linja-autopäiville osallistunut kuljettaja odotti erityisesti Lonka-sopimuksen ja sen uudistusten avaamista.

– Sitä on koulutuksissa sivuttu, mutta kaipaan syvempää ymmärrystä siitä, miten sopimus toimii. Se on oma mielenkiintoinen maailmansa, Ketola kertoi.

Nainen mustassa jakussa ja turkoosissa paidassa istuu rappukäytävän suuren ikkunan ikkunalaudalla vieressään korkea lamppu.
Kymmenen vuotta sitten kaupan alalta kuljetusalalle siirtynyt Soile Ketola oli ensimmäistä kertaa Linja-autopäivillä

Lonka-sopimuksesta tultiin kertomaan yllättäen ja lonkalta

Ketola saikin vastauksia kysymyksiinsä lauantain päätteeksi, kun sopimustoimitsija Juha Ollas tuli viime hetken ohjelmapäivityksellä kertomaan linja-autoliikenteen kilpailutuksista ja Lonka-sopimuksesta.

Lonka-sopimus sai nimensä 1990-luvun lopulla, kun piirisovittelijana toiminut Esa Lonka antoi pääkaupunkiseudun kuljetusalan henkilöstön lakon lopettamiseksi ratkaisuehdotuksen, johon sisältyivät linja-autoliikenteen kilpailuttamistilanteissa noudatettavat työsuhteen ehdot ja menettelytavat.

Pähkinänkuoressa sopimus tarkoittaa sitä, että linja-autoliikenteen kilpailutuksen voittaneen yrityksen on tarjottava kilpailutuksen hävinneiden yritysten irtisanomille työntekijöille työtä – jos yritys siis uusia työntekijöitä tarvitsee. Nämä työntekijät siirtyvät uuteen yritykseen vanhoina työntekijöinä säilyttäen työsuhteen pituuden ansiosta saavutetut edut, kuten lomat ja palkkaryhmän.

Lonka-sopimusta sovelletaan nyt jo 15 alueen kilpailutuksissa.

– Lonka-sotkujen seuranta on toiminut työnantajaliiton kanssa ihan hyvin. Ei sanota vain joka asiaan että ”ei käy”, vaan oikeasti edistetään asioita, Ollas summasi.

Paripäiväinen rutistus päättyi sunnuntaina puheenjohtaja Ismo Kokon ajankohtaiskatsaus AKT:n asioista ja yhteiseen lounaaseen.

Lue tuoreimmat jutut

AKT-lehden etusivulle
Juuri julkaistu
Lähikuva Sini Silvànista.

Pääkirjoitus AKT valitsi kolmen vuoden työehtosopimukset

Juuri julkaistu
Lähikuva Sini Silvànista.

Redaktionell AKT valde treåriga kollektivavtal

Juuri julkaistu
Mies nostaa rollaattoria autosta ulos.

Ihan tavallinen työpäivä Palveluliikenteen kuljettaja suunnittelee reittinsä peilin kautta

Juuri julkaistu

Työehtosopimukset AKT:n alojen työehto­sopimuksiin jatkovuosi

Juuri julkaistu
Vektorikuva hirvestä.

Ajankohtaista Lokakuun pimeydessä myös hirvet ovat liikkeellä

Juuri julkaistu
Takseja päärautatieasemalla jonossa.

Taksiala ”Menossa on alasajo” – taas lisää vaikeuksia taksialalle

Juuri julkaistu
Potrettikuva Niko Blomista.

Liiton kolumni Kun työ ei katoa, mutta työsuhde katoaa

Juuri julkaistu
Mies heijastavissa työvaatteissaan ja kuulosuojaimissaan seisoo jäteauton avonaisen lasinkeräyssäiliön edessä.

Moniosaaja Urheilijan aamujumppa

Juuri julkaistu
Kaksi miestä seisoo meri ja pitkä silta takanaan.

Kuorma-autopäivät Uniapnean kanssa – ”Hoitoon vain, hommat eivät lopu.”

Ajankohtaista

Lue lisää

SAK, Akava ja STTK: Eläkevarojen kuppaaminen lopetettava

Olympiastadionin parkkipaikalla kymmeniä Bolt ja Uber-takseja, joiden kuljettajat ovat osoittamassa mieltään.

Tiedote

”Kun taksikyyti maksaa alle kympin, pitää ymmärtää mistä hinta otetaan”

Uutinen

SAK esittää pelastuspakettia pienituloisille työttömille