Huolinta-alan neuvottelut alkuun, elintarvikealan automiesten neuvottelut jatkuvat 7.2.2025 Huolinta-alan varastoterminaalien työehtosopimusneuvottelut ovat alkaneet. Neuvottelut käydään Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ja Palvelualojen Työnantajat Paltan välisinä. Neuvottelut starttasivat tiistaina 4.2. – Neuvottelut jatkuvat seuraavan kerran tiistaina 11.2. jolloin vaihdetaan muutosesitykset, sopimustoimitsija Jari Kudjoi kertoo. Huolinta-alan varastoterminaalien nykyinen työehtosopimus on irtisanottu. Sopimuskausi päättyy 28.2.2025. Elintarvikealan Automiesten neuvottelut koolla toista kertaa Elintarvikealan automiesten työehtosopimusneuvotteluja jatkettiin torstaina 6.2. Neuvottelupöytään istuttiin nyt toista kertaa. Neuvottelut käydään AKT:n ja Elintarviketeollisuusliiton välillä. – Kävimme läpi molempien osapuolien muutosehdotukset ja teimme täsmentäviä kysymyksiä. Neuvottelut jatkuvat viikolla kahdeksan, sopimustoimitsija Johanna Tuomaala kertoo. Elintarvikealan automiesten työehtosopimuskausi päättyi 31.1.2025. Nyt meneillään on sopimukseton tila, mikä tarkoittaa, ettei työrauhavelvoite ole enää voimassa. Autoliikenteen neuvotteluita jatketaan Autoliikenteen neuvottelut jatkuvat maanantaina 10.2. kuorma-autoalan, linja-autohenkilökunnan ja terminaalitoimintaa koskevien työehtosopimusten osalta. Kyseisten alojen työehtosopimuskausi on päättynyt 31.1.2025. Meneillään on sopimukseton tila. Mitä sopimukseton tila tarkoittaa? Lue lisää Seuraa tes-neuvotteluja AKT:n neuvottelusivustolla akt.fi/neuvottelut
SASK kouluttaa uusia lähettiläitä huhtikuussa – haku on auki nyt 7.2.2025 SASK-lähettiläiden tehtävä on tehdä työntekijöiden oikeuksia ja SASKin työtä niiden puolesta tunnetuksi Suomessa. He osallistuvat viestintään ja vaikuttamistyöhön globaalien työelämän ihmisoikeuksien puolesta. Lähettiläät voivat halutessaan toimia ohjatusti neljässä verkostossa, jotka keskittyvät kampanjointiin, vaikuttamistoimintaan, viestintään ja feissaustyöhön. Verkostojen ulkopuolella kukin lähettiläs voi toimia itseohjautuvasti. Jokainen voi pitää SASKin teemoja esillä omassa yhteisössään, esimerkiksi liittonsa ammattiosastossa tai paikallisyhdistyksessä, tai järjestää vaikkapa lähettilästreffejä omalla paikkakunnallaan. Lisäksi lähettiläät voivat osallistua SASKin jatkokoulutuksiin ja hakea mukaan opintomatkalle. Lue lisää ja hae mukaan
AKT:n tes-neuvotteluissa ei juuri edistystä 5.2.2025 AKT:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisiä työehtosopimusneuvotteluja ahtausalan työehtosopimuksista on jatkettu jälleen 4. helmikuuta. Tällä erää käytiin kolmannet neuvottelut. Ahtausalan työehtosopimus on voimassa vielä 28. helmikuuta saakka. – Neuvotteluissa on käyty uudelleen läpi molempien osapuolten muutosesitykset, sopimusalavastaava Juha Anttila kertoo. Seuraava neuvotteluaika on sovittu keskiviikoksi 12.2.2025 Ahtausalan nykyinen työehtosopimus on irtisanottu. Sopimuksen voimassaolo päättyy 28. helmikuuta. Viking Linen neuvotteluissa ei edetty AKT jatkoi Viking Line Oy:n työehtosopimusneuvotteluja 5. helmikuuta Palvelualojen työnantajat Paltan kanssa. Viking Linen työehtosopimus koskee yrityksen maahenkilökuntaa ja matkamyyjiä. Nyt neuvoteltiin toista kertaa. – Neuvottelut eivät edenneet. Käytiin keskusteluita, mutta työehtosopimusmuutospapereita ei ole vielä vaihdettu, sopimusalavastaava Juha Anttila kuvailee ja kertoo, että neuvottelut jatkuvat 20.2.2025 Viking Linen nykyinen työehtosopimus on irtisanottu. Sopimuksen voimassaolo päättyy 28. helmikuuta. Finnairin sopimuksesta neuvoteltu jo seitsemän kertaa AKT on jatkanut Finnairin matkustamohenkilöstön työehtosopimusneuvotteluja Paltan kanssa jälleen maanantaina 3. helmikuuta. Neuvotteluissa jatkettiin eri osapuolten jättämien esitysten käsittelyä työehtosopimuksen uudistamiseksi. – Kumpikaan osapuoli ei sinällään ole hylännyt esityksiä, vaan keskustelua on jatkettu ja edetty rakentavassa ilmapiirissä, sopimustoimitsija Katri Höök kertoo. Tältä pohjalta keskustelua jatketaan alkuperäisen aikataulun mukaan 12. ja 13. helmikuuta. Höök korostaa, että kummankin osapuolen esityksistä on käyty hyvää keskustelua. Työnantaja on kuitenkin nyt aiemmista tes-kierroksista poiketen halunnut tiedottaa neuvottelujen kulusta aiempaa kärjekkäämmin. Neuvottelukunnan mielestä työnantaja dramatisoi neuvotteluja ilmoittamalla, että työntekijäpuoli olisi hylännyt työnantajan esityksen. Höökin mukaan tämänhetkinen tilanne ei mitenkään poikkea aiemmista työehtosopimusneuvotteluista. Neuvottelut kariutuvat vasta, kun keskustelujen jälkeen todetaan yhdessä, etteivät osapuolet saavuta tavoitteitaan. Silloin ollaan yleensä esimerkiksi jo annettu työtaisteluvaroitus, ja neuvottelut siirtyvät valtakunnansovittelijalle. – Tällaista tilannetta ei tällä hetkellä ole näkyvissä, Höök vahvistaa. Tässä vaiheessa tietyistä paikallisesti sovittavista asioista on päästy jo liki sopuun. Neuvotteluissa hiertää mittava, mutta määräaikaiseksi sovittu säästösopimus, jolla työntekijät tulivat työnantajaa vastaan koronapandemian aiheuttaman kriisin vuoksi. Finnairin tilanne ja tulevaisuus näyttää nyt huomattavasti paremmalta, pandemian vaikutukset on selätetty. Venäjän ilmatilan sulkemisen tuomia ongelmia ei kiistetä, mutta sen haasteet ovat pienempiä. Työnantaja haluaa kuitenkin tehdä säästösopimuksen palkanvähennyksistä pysyviä. Finnairin matkustamohenkilökunnan aiemman työehtosopimuksen voimassaolo päättyi 31. tammikuuta. Nyt voimassa on sopimukseton tila. Lue lisää, mitä sopimukseton tila tarkoittaa
SAK: EK:n ehdottamat veronkevennykset suosivat rikkaita ja murentaisivat talouspolitiikan uskottavuuden 5.2.2025 Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi tänään listan toimia, joita se perustelee talouskasvun vauhdittamisella. Käytännössä ehdotetut verohuojennukset keventäisivät erityisesti yritysten ja omistajien verotusta tilanteessa, jossa valtiontalous on jo ennestään historiallisen huonossa jamassa. – Miljardiluokan veronkevennykset ovat tässä tilanteessa absurdi ajatus. Tuntuu, että aiemmat puheet velkaantumisen lopettamisesta ja yhteisistä talkoista ovat unohtuneet täysin. Elinkeinoelämän lobbareiden puheet ovat irrallaan Suomen tämänhetkistä talouspoliittisesta todellisuudesta, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ihmettelee. Yksipuolisesti rikkaita suosiva veropolitiikka on tulonjaon kannalta aina ongelmallista. Erityisesti se on sitä nyt, kun hallitus on kovalla kädellä leikannut pienituloisten sosiaaliturvasta ja hyvinvointivaltion ytimessä olevista palveluista. – En ymmärrä, miten kehdataan vaatia rikkaita hyödyttäviä miljardiluokan veronkevennyksiä samaan aikaan, kun muutoin jaetaan vain niukkuutta ja leikkauksia. Vuosisadan verosumutus Veronkevennyksiä perustellaan talouskasvun edistämisellä. – Joillain yksittäisillä veronkevennyksillä voikin olla positiivisia vaikutuksia talouskasvuun. Kun ehdotusten sisältöä katsotaan kokonaisuutena, on ilmeistä, että taustalla on lähinnä muita motiiveja. Selkein todiste tästä on ehdotus luopua perintöverosta. Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla hyödyttäisi lähinnä varakkaimpia sukuja Kaukorannan mukaan taloustieteilijät ovat liki yksimielisiä siitä, että perintöveron poistaminen on huono tapa tukea talouskasvua. – Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla hyödyttäisi lähinnä varakkaimpia sukuja, jotka välttyisivät verolta kokonaan. Sen sijaan keskiluokalle se voisi tarkoittaa jopa nykyistä korkeampaa verotusta, koska luovutusvoittovero olisi usein perintöveroa kovempi. Poukkoilevaa veropolitiikkaa Veronkevennysten perusteleminen talouskasvulla on Kaukorannan mukaan kyseenalaista – varsinkin jos puhutaan perintöveron kaltaisista veroista, joiden haittavaikutukset talouteen ovat hyvin vähäisiä. – Erityisen ongelmallista se on kuitenkin tällaisessa tilanteessa, jossa heikko talouskasvu on isolta osin valitun talouspolitiikan seuraus. Hallitus on tietoisesti painottanut julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden korjaamista. Hallitus on tehnyt rajuja leikkauksia sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin, vaikka kaikkien arvioiden mukaan leikkaukset lyhyellä aikavälillä heikentävät työllisyyttä ja kasvua. SAK ja moni muu on vaatinut, että leikkauksia peruttaisiin, lykättäisiin tai korvattaisiin toisenlaisilla sopeutustoimilla, jotta haitat kotimaiselle kysynnälle ja työllisyydelle jäisivät pienemmiksi. Nyt ne, jotka ovat tukeneet näitä hallituksen leikkauksia, perustelevat veronkevennysvaatimuksiaan heikolla talouskasvulla. – Ei voi ensin leikata köyhiltä tietäen, että se heikentää talouskasvua, ja sen jälkeen käyttää heikkoa talouskasvua perusteluna varakkaita hyödyttäville veronkevennyksille. Jos kasvua heikentävien ja julkista taloutta pitkällä aikavälillä vahvistavien leikkausten jatkoksi toteutetaankin julkista taloutta heikentäviä veronkevennyksiä, niin talouspolitiikan perusteluilta putoaa pohja pois. – Toivon, että hallitus ymmärtää vastustaa elinkeinoelämän ja varakkaiden lobbareiden vaatimuksia. Suomalainen hyvinvointivaltio ei kestä miljardiluokan veronkevennyksiä rikkaille, Kaukoranta sanoo.
AKT tukee Teollisuusliiton tes-neuvotteluja kolmannella saarrolla 5.2.2025 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT aloittaa tukitoimena kolmannen saarron Teollisuusliiton työehtosopimusneuvottelujen vauhdittamiseksi. Saarto alkaa maanantaina 10. helmikuuta klo 06.00 ja päättyy perjantaina 14. helmikuuta klo 23.59 ellei neuvottelutulosta saavuteta aiemmin. Saarron piiriin kuuluu teknologiateollisuuden nimettyjä yrityksiä. Saarto koskee kaikkia Suomen satamia. Mikä on saartotoimi? Käsittelysaarto on työtaistelutoimenpide, jossa työntekijät ovat töissä, mutta eivät käsittele tiettyjen yritysten tavaroita tai lastia. Käsittelysaarron tarkoituksena on estää riidan osapuolena olevien yritysten lähettämän tai vastaanottaman tuotteen tai raaka-aineen liikkuminen ja näin vauhdittaa tässä tapauksessa Teollisuusliiton työehtosopimusneuvotteluja. AKT toimii vastuullisesti ja työtaistelutoimenpiteiden ulkopuolelle on rajattu henkeä, terveyttä ja ympäristöä mahdollisesti vaarantavat toimet. AKT:n saartamat yritykset 10.2.-14.2. John Deere Forestry Oy K. Hartwall Oy Ab Kongsberg Maritime Finland Oy Kuusakoski Oy Meka Pro Oy Ruukki Construction Oy Sandvik Coromant Finland Oy Sandvik Mining and Construction Finland Oy Sandvik Mining and Construction Oy Lisätietoja AKT:n omista työehtosopimusneuvotteluista ja tes-kierroksesta akt.fi/neuvottelut
AKT:n useilla aloilla sopimukseton tila – mitä se tarkoittaa? 3.2.2025 Työehdot pysyvät kuitenkin käytännössä voimassa niin sanotun jälkivaikutuksen ansiosta. Työnantaja ei siis voi omin päin esimerkiksi laskea työntekijöiden palkkaa tai pidentää työaikaa sopimuksettoman tilan aikana. Vanhan työehtosopimuksen määräykset ovat pääsääntöisesti voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on hyväksytty. AKT:n aloista 31.1. päättyivät seuraavien alojen työehtosopimukset: kuorma-autoala, linja-autohenkilökunta, linja- autoasemat, huoltokorjaamot, terminaalitoiminta, säiliöauto- ja öljytuoteala, elintarvikealan automiehet, Airpro, taksiliikenne, liikenneopetusala sekä Finnairin matkustamohenkilöstö. Näillä aloilla alkoi helmikuun alusta alkaen sopimukseton tila. Työehdot pysyvät kuitenkin käytännössä voimassa niin sanotun jälkivaikutuksen ansiosta. Sopimukseton tila merkitsee, että myöskään työrauhavelvoite ei ole enää voimassa. Tämä taas tarkoittaa, että osapuolet voivat vauhdittaa neuvotteluita työtaistelutoimilla. Mikäli AKT joutuu myöhemmin käyttämään työtaistelutoimia työehtosopimusten aikaansaamiseksi, liitto vastaa toimien laillisuudesta. Liiton julistamaan työtaisteluun osallistumisesta ei voi tulla seuraamuksia yksittäiselle työntekijälle. Jos sinulla on kysyttävää, ole yhteydessä työpaikkasi luottamusmieheen. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, voit olla yhteydessä AKT:n aluetoimistoon.
Alue- ja kuntavaaliehdokas ilmoittaudu SAK:n vaaligalleriaan 3.2.2025 Jos olet ehdolla keväällä järjestettävissä kunta- tai aluevaaleissa, sinun kannattaa ilmoittautua SAK:n vaaligalleriaan. Pääset täyttämään omat tietosi vaaligalleriaan 3. helmikuuta alkaen ja ilmoittautuminen päättyy 14. maaliskuuta. Yleisölle galleria avataan 4. maaliskuuta ja se on auki vaalipäivään 13. huhtikuuta saakka. Osallistumisen yhteydessä saat linkin, jonka kautta voit päivittää tietojasi sekä lisätä ehdokasnumerosi. Vaaligallerioihin voi osallistua ja niitä voi selata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Osallistuminen on helppoa Ilmoittautumislomake ei sisällä aihekysymyksiä, vaan voit perustietojesi lisäksi vapaasti kertoa itsestäsi ja tavoitteistasi. Voit käyttää esittelytekstiisi 750 merkkiä. Lisäksi voit liittää mukaan omien vaalisivujesi ja/tai sosiaalisen median kanaviesi osoitteet sekä kuvasi. Ilmoittautumisen yhteydessä sinun tulee hyväksyä SAK:n kolme perusarvoa ja sitoutua omalla toiminnallasi edistämään niitä. Arvot ovat: tasa-arvo työssä, yhdenvertaisuus ja ihmisen puolella. Ilmoittaudu osoitteessa vaaligalleria.fi/ilmoittaudu maanantaista 3. helmikuuta alkaen. Tutustu myös SAK:n tavoitteisiin kuntavaaleissa ja aluevaaleissa. AKT:n jäsen, joka olet alue- ja kuntavaaliehdokkaana, ilmoittaudu AKT-lehden omaan vaaligalleriaan 28.2. mennessä. Ilmoittautumisohjeet ja AKT:n vaaliteemat löydät täältä.
Useilla AKT:n aloilla alkoi sopimukseton aika 1.2.2025 AKT:n työehtosopimusneuvotteluja käytiin tiiviisti vielä 31. tammikuuta viidellä autoliikenteen alalla sekä säiiöauto- ja öljytuotealoilla. Autoliikenteen aloilla eli kuorma-autoala, linja-autohenkilökunta, linja-autoasemat, terminaaliala ja huoltokorjaamoala neuvottelut käytiin AKT:n ja Autoliikenteen työnantajaliitto ALT ry:n välillä. Säiliöauto- ja öljytuotealan neuvottelut käytiin AKT:n, ALT:n ja Öljytuote ry:n välillä. – Linja-auto-, matkahuolto- ja huoltokorjaamoaloilla neuvottelut eivät juuri edenneet, mutta eivät katkenneet, sopimustoimitsija Juha Ollas kertoo. Uusia neuvotteluja ei kuitenkaan sovittu. – Huoltokorjaamojen ja linja-autoasemien työehtosopimuksista neuvoteltiin 31. tammikuuta, mutta etenemistä ei juurikaan tapahtunut. Uusia neuvotteluaikoja ei sovittu, edunvalvontapäällikkö Harri Pasanen kertoo näiden neuvottelujen osalta. Perjantaina 31. tammikuuta neuvoteltiin myös säiliöauto- ja öljytuotealan, sekä kuorma-autoalan työehtosopimuksista useamman tunnin ajan. Kummassakaan neuvottelupöydässä ei tapahtunut merkittäviä päätöksiä. – Neuvotteluja ei keskeytetty, mutta neuvottelut ovat toistaiseksi tauolla. Emme sopineet uusia neuvottelupäiviä. Toivomuksena AKT:lla oli kuitenkin työnantajapuolen edustajille tuleviin neuvotteluihin, että tasapainottaisimme omia muutosesityksiämme, jotta saisimme edes jonkinlaista keskustelua asioista, sopimustoimitsija Pentti Hämäläinen toteaa näiden alojen osalta. AKT:n aloista 31.1. päättyivät seuraavien alojen työehtosopimukset: kuorma-autoala, linja-autohenkilökunta, linja-autoasemat, huoltokorjaamot, terminaalitoiminta, säiliöauto- ja öljytuoteala, elintarvikealan automiehet, Airpro, taksiliikenne, liikenneopetusala sekä Finnairin matkustamohenkilöstö. Näillä aloilla alkoi helmikuun alusta alkaen sopimukseton tila. Tämä merkitsee, että myöskään työrauhavelvoite ei ole enää voimassa. Seuraa tes-neuvotteluja AKT:n neuvottelusivustolla akt.fi/neuvottelut
Jarkko Eloranta SAK:n blogissa: Suma seisoo 1.2.2025 Työmarkkinoilla suma seisoo. Syypääksi on usein nähty SAK:lainen ammattiyhdistysliike. Vähemmän on pohdittu työnantajien tekemisiä ja tekemättä jättämisiä sekä niiden motiiveja. Aloitetaan ay-liikkeen motiiveista. Julkisuudessa SAK:laisen ay-liikkeen palkkavaatimus ja käynnissä olevat lakot, tukilakot ja saartotoimet on leimattu kosto-operaatioksi hallituksen työmarkkinatoimista. Tällainen tarina varmasti kiehtoo, mutta totta se ei ole. Todellisuudessa ay-liike on huolissaan jäsentensä, eli palkansaajien, syvälle kuoppaan pudonneesta ostovoimasta Palkansaajien ostovoiman pudotus on tosiasia. Kuoppa on historiallisen syvä. Ylöspäin kiivetään jo, mutta hitaasti. Paluu muutaman vuoden takaiselle tasolle vie liian kauan ilman kunnon palkankorotuksia. Tilanteesta kärsivät nyt palkansaajat, kotimarkkinoiden kysyntä ja kotimarkkinoilla toimivien firmojen liiketoiminta. Ei ole sattumaa, että kuluttajien luottamus on pakkasella. Eikä ole sattumaa, että palveluyritykset kärvistelevät. Ei ole myöskään sattumaa, miksi kauppa ei käy. Kaikki johtuu rajusta ostovoiman putoamisesta. Kuitenkin sopimussuma seisoo. Kenen syy? Eivätkö yritykset enää ymmärrä talouden ja rahan päälle? Kyllä ymmärtävät, mutta kyse ei olekaan nyt rahasta, vaan vallasta. Suma on työnantajaliittojen syytä. Yrityskohtaisia sopimuksia solmitaan tasaisena virtana, ja niissä palkankorotustasot ovat olleet reilusti suurempia kuin työnantajaliittojen ajatukset. Firmoilla on rahaa ja myös halua maksaa. Sopimussuman päällä näyttääkin tällä hetkellä seisovan työnantajaliittojen vallanhimo. Työnantajaliitot eivät ole omaa palkka-ajatteluaan julkisuuteen avanneet. Arvailla sitä toki voi. Hyvänä osviittana työnantajien ajattelusta voisi toimia vaikkapa Kauppalehden pääkirjoituksessa 28. tammikuuta ollut laskelma. Siinä palkankorotustasoksi kaavailtiin 5–6 prosenttia kolmelle vuodelle. Keskiverto SAK:laiselle duunarille se tarkoittaisi reilu 20 euroa kuukaudessa. Ei tuollainen ehdotus ole yritys päästä sopimukseen, vaan aivan jotain muuta. Työnantajaleiristä siis ehdotetaan, että kolmessa vuodessa maksettaisiin se, mitä SAK:n liitot vaativat jäsenilleen vuodessa? Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että osa sovituista palkankorotuksista maksetaan nykyään miltei poikkeuksetta paikallisesti sopien. Käytännössä siis isolla joukolla työntekijöistä palkankorotukset voisivat jäädä prosentin pintaan vuodessa. Keskiverto SAK:laiselle duunarille se tarkoittaisi reilu 20 euroa kuukaudessa. Ei tuollainen ehdotus ole yritys päästä sopimukseen, vaan aivan jotain muuta. Työnantajaliittojen haluttomuus sopia säällistä kompromissia työehdoista on silmiinpistävä. EK:n ja sen työnantajaliitot ovat enemmänkin poliittisesti ja ideologisesti motivoituneita neuvotteluissa kuin ay-liike konsanaan. Työnantajaliitot haluavat varmistaa saavuttamansa vahvat asemat hinnalla millä hyvänsä. Silloin suostuminen kotimarkkinoiden elpymisen kannalta järkeviin palkankorotuksiin tai minkäänlainen myönnytys työntekijäpuolen vaatimuksiin ei käy. Heidän pelkonaan on Orpon-Purran hallituksen ehdottomalla tuella saavutetun etulyöntiaseman menettäminen. Yhteiskunnalle on vahingollista, että työnantajaliitot käyvät poliittisesti motivoitunutta valtataisteluaan firmojen, niiden omistajien ja jäsenyritystensä rahoilla. Palkansaajat toivovat pikaista sopua ja kunnollisia palkankorotuksia. Neuvotteluhalua ja kompromissikykyä on. Silti työnantajien kasaama työmarkkinasuma kasvaa kokoa ja vaikeuskerrointa viikko viikolta.
Alueelliset työeläkekoulut vuonna 2025 31.1.2025 Käynnissä olevan eläkeuudistuksen lopulliset seuraukset sekä eläkkeisiin että niiden rahoitusjärjestelmään tarkentuvat, kun lainsäädäntötyö uudistusneuvottelujen jälkeen etenee. Osa vaikutuksista voi näkyä vasta pitkän ajan kuluessa – mutta mitä tässä vaiheessa osataan sanoa varmasti ja mikä jää nähtäväksi? Tela järjestää yhteistyössä palkansaajakeskusjärjestöjen eli SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa työeläkekoulut eri alueilla. Työeläkekouluissa vastataan parin tiiviin tunnin aikana mahdollisimman yksinkertaisesti osin hyvinkin monisyisiin kysymyksiin. Alueelliset työeläkekoulut on suunnattu ammattiliittojen maakunnissa toimiville luottamus- ja toimihenkilöille sekä hallinnon jäsenille, mutta myös kaikille aktiivisille ja kiinnostuneille jäsenille. Työeläkekoulut ovat osallistujille maksuttomia. Tilaisuudet ovat aina iltaisin klo 17.00–19.00. Kevään kiertuepaikkakunnat ovat 13.3. Jyväskylä, 26.3. Seinäjoki, 10.4. Lappeenranta ja 22.4. Turku. Myös syksyn tilaisuuksiin voi jo ilmoittautua: 4.9. Lahti, 16.9. Tampere, 2.10. Joensuu ja 9.10. Helsinki. Ilmoittautumiset työeläkekouluihin Telan verkkosivujen kautta tästä linkistä.