SAK esittää pelastuspakettia pienituloisille työttömille 9.10.2026 Työttömyysturvan tarkoituksena on tarjota työttömäksi joutuvalle riittävä tukiverkko siksi aikaa, että hän löytää uuden työpaikan. Nyt näin ei enää ole. – Meillä on samaan aikaan Euroopan huonoin työttömyystilanne ja pohjoismaisittain heikko työttömyysturva. Tilanne on erityisesti pienituloisille työttömäksi joutuville kohtuuton. Ehdotamme pelastuspakettia, jolla varmistettaisiin pienipalkkaisten pärjääminen myös silloin, jos työpaikka lähtee alta, sanoo SAK:n yhteiskuntapolitiikan osaston johtaja Saana Siekkinen. Orpon–Purran hallitus on vienyt työttömien kukkarosta satoja euroja kuukaudessa, kun se muun muassa leikkasi palkkaan perustuvaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa sekä poisti kokonaan lapsikorotukset. Hallitus myös kuoppasi työttömyysturvan suojaosan. Se on kannustanut tekemään keikka- ja osa-aikatöitä ilman, että pienet työtulot kutistavat etuuksia. – Leikkaukset ovat kurittaneet julmalla tavalla kaikkein vähävaraisempia, jotka joutuvat miettimään, miten maksaa ruuat, lääkkeet ja muut laskut. Muutosten takia moni pienituloinen työtön joutuu elämään nyt vain 800 eurolla kuussa, ja tästä lähtee vielä verot päältä. Siksi SAK esittää ansiopäivärahan laskentatapaan muutoksia, jotka parantaisivat erityisesti pienituloisten työntekijöiden ansioturvaa. Esimerkiksi 2 500 euroa tienanneen työttömän ansiopäiväraha nousisi näin 185 euroa: nykyisen 1 522 euron sijaan hän saisi jatkossa 1 707 euroa kuussa ennen veroja. Myös ansioturvan porrastusta eli leikkaamista tulee siirtää työttömyyden myöhempään vaiheeseen. Nykyisin ansiopäivärahasta leikataan 20 % jo noin kahden kuukauden kohdalla ja 5 % lisää noin kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen. SAK esittää, että jatkossa 20 % vähennys tehtäisiin vasta 6 kuukauden työttömyyden jälkeen, ja jälkimmäinen leikkaus poistettaisiin kokonaan. – Keskimäärin uusi työpaikka löytyy puolen vuoden sisään. Nykymallilla iso osa työttömistä tippuu liian nopeasti riittämättömän ansioturvan varaan. Näillä muutoksilla kannattelisimme ihmisiä pärjäämään paremmin työttömyyden yli, Siekkinen muistuttaa. Lisäksi työttömyysturvaan tulee palauttaa täysimääräisesti 300 euron suojaosa sekä lisätä 100 euron lapsikorotus kutakin lasta kohden. Myös 12 kuukauteen pidennettyä työssäoloehtoa tulee kohtuullistaa lyhentämällä se 8 kuukauteen. Työssäoloehto tarkoittaa aikaa, jonka työttömyyskassaan kuuluvan henkilön on täytynyt työskennellä ennen työttömyyttä saadakseen ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Seurauksena myös julkinen talous vahvistuu. Muutokset tuovat useita miljoonia euroja lisää valtion kassaan, kun esimerkiksi verotulot kasvavat sekä asumis- ja toimeentulotuen menot pienenevät. Työttömyysturvan ansio-osa rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla. – Suomalainen yhteiskunta on rakentunut sille ajatukselle, että ihmisistä pidetään huolta vaikeissa tilanteissa. On hävytöntä, että työpaikan menetys ajaa nyt suoraan köyhyyteen. Leikkausten uhreiksi ovat joutuneet niin työttömät kuin heidän lapsensa, ja lapsiperheköyhyys lisääntyy. Tätä surullisen kallista laskua maksamme vielä pitkään, jos päättäjät eivät herää tekemään tarvittavia muutoksia, Siekkinen sanoo. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/sak-esittaa-pelastuspakettia-pienituloisille-tyottomille/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 22.10.2026 Tiedote ”Kun taksikyyti maksaa alle kympin, pitää ymmärtää mistä hinta otetaan” 09.10.2026 Tiedote AKT:n alojen työehtosopimuksiin jatkovuosi 07.10.2026 Uutinen SASK 40 vuotta: työntekijöiden oikeuksien puolesta muuttuvassa maailmassa
AKT:n alojen työehtosopimuksiin jatkovuosi 9.10.2026 Ratkaisu merkitsee vakautta koko kuljetusalalle tilanteessa, joka Suomessa on yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti haastava. – Näkymä tulevaisuuteen on edelleen epäselvä. AKT haluaa osaltaan edesauttaa talous- ja työllisyystilanteen paranemista kuljetusalalla ja sitä myötä koko Suomessa. Työntekijät ja yritykset tarvitsevat nyt luottamusta tulevaisuuteen ja työehtosopimusten jatko on oiva keino sitä rakentaa, toteaa AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko. Päätöksen myötä AKT:n eri sopimusaloille vuonna 2025 solmitut työehtosopimukset jatkuvat katkeamattomina vuoden 2028 alkupuolelle. Esimerkiksi kuorma-autoalan sopimus jatkuu tammikuun loppuun 2028, ahtausalan sopimus helmikuun loppuun vuonna 2028. Työehtosopimuksissa työehdot pysyvät ennallaan. Vuodelle 2027 sovitut palkankorotukset toteutuvat sovitusti. Kaikkiaan kolmivuotinen sopimus tuo AKT:n aloille 7,8 prosentin korotukset, jotka ovat taloustilanteeseen nähden kelvollisella tasolla. Viime kierros oli SAK:n eri liittojen koordinaation kannalta hyvä osoitus yhteistyön voimasta. AKT:n seuraava työehtosopimusneuvottelukierros alkaa vuoden 2027 lopulla. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/aktn-alojen-tyoehtosopimuksiin-jatkovuosi/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 22.10.2026 Tiedote ”Kun taksikyyti maksaa alle kympin, pitää ymmärtää mistä hinta otetaan” 09.10.2026 Uutinen SAK esittää pelastuspakettia pienituloisille työttömille 07.10.2026 Uutinen SASK 40 vuotta: työntekijöiden oikeuksien puolesta muuttuvassa maailmassa
Pohjoismaisilta ammattiliitoilta kehotus Woltille ja muille alustayrityksille elää maan tavalla 9.9.2026 Alustayritykset työmarkkinamallia haastamassa. Suomessa korkein hallinto-oikeus ratkaisi viime vuonna, että Woltin lähetit ovat työsuhteessa. Oikeuden ratkaisusta huolimatta Wolt ei kuitenkaan ole muuttanut käytäntöjään sen mukaiseksi. Valtaosa läheteistä on edelleen väärinluokiteltu yrittäjiksi. PAM ja siihen kuuluva lähettien ammattiosasto PAM Couriers Finland totesivat viime perjantaina tarpeettomaksi jatkaa pitkään jatkuneita työehtosopimusneuvotteluja Woltin kanssa. – Woltin tarkoituksena ei tuntunut olevan päästä ratkaisuun tai etsiä ratkaisuja, joilla lähettien tilanne paranisi. Sen sijaan tärkeää tuntui olevan voida sanoa julkisuuteen, että Wolt on mukana neuvotteluissa, Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen arvioi. Samankaltaisia kokemuksia eri alustayhtiöiden kanssa neuvotteluista on kannanoton allekirjoittaneiden ammattiliittojen joukossa. Niiden yhteinen kannanotto julkaistiin tänä aamuna NTF:n eli Pohjoismaiden kuljetustyöntekijöiden liiton sivulla. – Woltin, Boltin ja niiden kaltaisten yritysten on hyvä tietää, että me pohjoismaisissa ammattiliitoissa ymmärrämme pelin hengen emmekä aio sitä hyväksyä, toteaa NTF:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko. – Alustayhtiöt eivät ainoastaan muuta toimialoja, vaan ne haastavat pohjoismaista työmarkkinamallia. Me Pohjoismaissa uskomme oikeudenmukaisiin palkkoihin, vahvoihin työntekijöiden oikeuksiin ja työehtosopimuksiin – emme järjestelmään, joka perustuu epävarmuuteen ja matalapalkkaiseen työhön, liitot sanovat kannanotossaan. Liittojen arvion mukaan alustatyön yleistyminen on merkinnyt kaikkialla maailmassa verojen välttelyä, sääntöjen ja määräysten kiertämistä, työehtosopimusten välttelyä, sosiaalista polkumyyntiä ja työnantajavastuusta kieltäytymistä. Liittojen ohje alustayrityksille on ryhtyä aitoihin neuvotteluihin ja kunnioittaa pohjoismaisen työmarkkinamallin arvoja ja käytäntöjä. Kannanoton ovat allekirjoittaneet Pohjoismaisten kuljetusliittojen yhteisjärjestö NTF, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, norjalainen Fellesforbundet, tanskalainen 3F Transport, ruotsalainen kuljetusalan liitto Transportarbetareförbundet, islantilainen kaupan alan liitto LiV ja islantilainen palvelualojen liitto VR. Lue koko kannanotto (pdf) Read statement in english (pdf) Lue myös AKT-lehden artikkeli: Alustatyö valtaa yhä lisää alaa – lähetti tuo jopa seksivälineet Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/pohjoismaisilta-ammattiliitoilta-kehotus-woltille-ja-muille-alustayrityksille-elaa-maan-tavalla/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 22.10.2026 Tiedote ”Kun taksikyyti maksaa alle kympin, pitää ymmärtää mistä hinta otetaan” 09.10.2026 Uutinen SAK esittää pelastuspakettia pienituloisille työttömille 09.10.2026 Tiedote AKT:n alojen työehtosopimuksiin jatkovuosi
Liikenneturvallisuus edellyttää inhimillisiä työaikoja – vastine Iltalehden juttuun 18.8.2026 Koiviston Auton konsernijohtaja Henrik Mikkola kommentoi Kehä I:n bussiturman taustoja Iltalehden jutussa 16.8. Kehä I:n bussiturma: Konsernijohtaja avaa nyt taustoja – ”Aika selvä juttu, että kannattaa hankkia” AKT lähetti juttuun vastineen, joka poiki jatkojutun aiheesta. Bussimatkojen turvallisuus on vaarassa – Liitto jyrähtää: ”On vaikeaa” Julkaisemme tässä AKT:n vastineen kokonaisuudessaan. Koiviston auton konsernijohtaja Henrik Mikkola sälyttää Iltalehden jutussa 16.8.2026 ”Konsernijohtaja avaa taustoja” vastuuta turvallisuudesta pelkästään kuljettajille. Kun puhutaan linja-autonkuljettajien työstä, pitää huomata, että matkustajien turvallisuus syntyy kuljettajien työkyvystä ja vireystilasta, mutta siihen vaikuttavat myös työvuorojen ja aikataulujen suunnittelijat. Linja-autonkuljettajan työhönsidonnaisuusaika lähi- ja paikallisliikenteessä voi olla nykyisen työehtosopimuksen puitteissa 5 tunnista aina 11,5 tuntiin saakka. Työhönsidonnaisuusaika voi siis olla pitempi kuin itse työaika. Työvuorojen väliin jäävä vuorokausilepo voi lyhimmillään olla vain 9 tuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuorokausilepoajan sisään on mahdutettava työmatkat, ruokailu, mahdolliset perhevelvollisuudet sekä riittävä uni. Todellinen palautumisaika ja yöunet jäävät usein huomattavasti vuorokausilepoaikaa lyhyemmäksi. Kuljettajaa kuormittaa usein lisäksi jatkuvasti vaihtuva työvuororytmi. Kuljettaja voi aloittaa työnsä yhtenä päivänä varhain aamulla ja seuraavana päivänä iltapäivällä tai illalla. Epäsäännöllinen rytmi vaikeuttaa palautumista ja heikentää vireystilaa riippumatta kuljettajan ammattitaidosta tai kokemuksesta. Työn rytmitys ja taukojen sijoittelu tulevat kuljettajille annettuina, eikä taukojen sijoittelun aikatauluun ole kuljettajalla vaikutusmahdollisuuksia. HSL:n suunnittelee reittien aikataulut ja liikennöitsijä työvuorot. Tauko ei aina osu kuljettajan kannalta optimaaliseen hetkeen. Siksi suunnittelulla ja sillä kuinka kireät aikataulut ylipäätänsä ovat, on suuri merkitys siihen mikä kuljettajan vireystila on. Tästä syystä onkin kohtuutonta sälyttää vastuuta kokonaisuudesta vain kuljettajan harteille vaan tästä tulisi kantaa vastuuta myös työn suunnittelusta vastuussa olevien. Kaupunkiliikenteessä ajettaessa kuljettajan työ on jatkuvaa tarkkaavaisuutta vaativaa. Vilkas liikenne, jalankulkijat, pyöräilijät, aikataulupaineet ja haastavat sääolosuhteet edellyttävät kuljettajalta keskittymistä koko työvuoron ajan. Pitkät epäsäännölliset työpäivät ja lyhyet palautumisajat eivät ole yhdistelmä, joka tukisi kuljettajan jaksamista tai liikenneturvallisuutta. Kuljettajien työoloja on kehitettävä yhteistyössä niin, että työvuorot mahdollistavat aidon palautumisen, riittävän levon ja ennakoitavan työrytmin. Väsynyt kuljettaja ei ole kenenkään etu. Joukkoliikenne on yhteiskunnallisesti merkittävä julkinen palvelu, ja sen toimivuus perustuu ammattitaitoisiin kuljettajiin. Siksi alan työehtojen kehittämisessä on asetettava etusijalle työssä jaksaminen, turvallisuus ja inhimilliset työajat, eikä pelkästään liikenteen kustannustehokkuus. Niko Blom AKT:n 2. varapuheenjohtaja Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/liikenneturvallisuus-edellyttaa-inhimillisia-tyoaikoja/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 22.10.2026 Tiedote ”Kun taksikyyti maksaa alle kympin, pitää ymmärtää mistä hinta otetaan” 09.10.2026 Uutinen SAK esittää pelastuspakettia pienituloisille työttömille 09.10.2026 Tiedote AKT:n alojen työehtosopimuksiin jatkovuosi
SAK: Budjettiehdotus unohtaa työttömät 5.8.2026 SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mukaan valtionvarainministeriön budjettiehdotuksessa olisi pitänyt keskittyä työttömyyden torjuntaan ja kansalaisten luottamuksen vahvistamiseen. – Työttömyysaste on yli kymmenen prosentin. Hallitus on perusteetta syyttänyt siitä huonoa suhdannetta. Tarkentuneiden tilastojen perusteella Suomen talous on kasvanut jo vuodesta 2024 lähtien. Todellinen syy massatyöttömyyteen on hallituksen epävarmuutta ruokkiva ja pienituloisten asemaa heikentävä talouspolitiikka, Patrizio Lainà sanoo. Suomi on historiansa toiseksi pahimmassa työttömyyskriisissä. Pitkäaikaistyöttömien määrä ylitti kesällä jopa 1990-luvun laman, jolloin pitkäaikaistyöttömiä oli enimmillään 143 000 henkilöä. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista on noussut yli 40 prosenttiin. Suurena riskinä on, että pitkäaikaistyöttömyys muuttuu rakenteelliseksi. – Pitkäaikaistyöttömyyden taltuttamiseksi ensi vuoden budjetissa pitäisi palauttaa suojaosat sosiaaliturvaan ja lisätä palkkatukea. Lisäksi työvoimakoulutukseen olisi syytä panostaa jäädyttämällä niiden ajalta kuntien työttömyysturvan sakkomaksut, Lainà ehdottaa. Ei varaa yhteisöveron alentamiseen – Hallituksen on syytä perua julkiselle taloudelle kallis ja tehoton yhteisöveron alennus. Näin ehditään vielä välttää poukkoileva veropolitiikka, sillä yhteisöveron alennus joudutaan hyvin todennäköisesti perumaan seuraavalla hallituskaudella, Lainà sanoo. Yhteisöveron alennusta kannattavat lähinnä siitä itse hyötyvät tahot. Suurin osa yhteisöveron alentamiseen lausunnon antaneista suhtautuu siihen kielteisesti tai korkeintaan neutraalisti. Kokonaisveroaste on laskemassa Orpon hallituskauden aikana, mikä kiihdyttää julkista velkaantumista. – Suomella ei ole varaa laskea kokonaisveroastetta. Merkittävästi nousevat puolustusmenot on rahoitettava jotenkin. Orpon hallituksen päätökset heikentävät julkista taloutta hallituskauden jälkeen yli kahdella miljardilla eurolla ja näiden rahoittaminen jää tulevan hallituksen vastuulle. SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mielestä menolisäysten ja veronkevennysten rahoittamisen lykkääminen tulevalle hallitukselle on vastuunpakoilua. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/sak-budjettiehdotus-unohtaa-tyottomat/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 22.10.2026 Tiedote ”Kun taksikyyti maksaa alle kympin, pitää ymmärtää mistä hinta otetaan” 09.10.2026 Uutinen SAK esittää pelastuspakettia pienituloisille työttömille 09.10.2026 Tiedote AKT:n alojen työehtosopimuksiin jatkovuosi
SAK:n selvitys: Hallituksen politiikka on vähentänyt luottamusta työpaikoilla 24.6.2026 SAK:n luottamushenkilökyselyssä jopa 78 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että hallituksen työelämätoimet ovat vähentäneet luottamusta työpaikoilla. Eniten työntekijät pelkäävät luottamuksen vähentyneeksi arvioineiden vastaajien mukaan, että heidät irtisanotaan kevyemmin perustein (80 %). Työntekijät kokevat myös neuvotteluasemansa huonontuneen (69 %). – On huolestuttavaa, että moni on alkanut myös pelätä mielipiteidensä sanomista ja oireilee henkisesti tai fyysisesti työsuhteen liittyvistä syistä. Tällaiset asiat vievät suomalaisia työpaikkoja väärään suuntaan, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pohtii. Yli puolet (57 %) luottamustehtävissä olevista vastaajista arvio, että hallituksen toimet ovat vaikuttaneet työpaikan neuvottelukulttuuriin luottamusta heikentävästi. Erityisesti asenteen työntekijöitä kohtaan arvelleen yleisesti koventuneen. – Kun hallitus on asettunut päätöksenteossaan lähes yksipuolisesti työnantajan puolelle, niin se näkyy myös työpaikoilla. Tasapaino työelämässä on tämän hallituksen aikana järkkynyt monella tasolla. Eloranta muistuttaa, ettei kyse ole mitättömästä asiasta. Epätasapaino aiheuttaa luottamuksen rapautumista työpaikoilla juuri, kun sitä pitäisi pystyä kasvattamaan. – Luottamusta tarvitaan erityisesti silloin, kun yritykset haluavat hakea kasvua ja kehittää toimintamallejaan. Jos työntekijät eivät voi luottaa työnantajaan, työnantaja ei voi luottaa työntekijöiden tukeen omissa pyrkimyksissään. SAK:lla on useita ehdotuksia seuraavalle vaalikaudelle tasapainon ja sitä kautta luottamuksen parantamiseksi. SAK:n ehdotuksista luottamushenkilöt kannattivat kyselyssä eniten työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamista (81 %) ja henkilöstön edustajien roolin vahvistamista yrityksen päätöksenteossa (64 %). – Esimerkiksi Ruotsissa työntekijöiden hallintoedustus on ollut jo pitkään arkipäivää. Suomessa hallintoedustusta vaaditaan vain yli 150 työntekijän työpaikoilta. Niissäkin se on usein toteutettu niin, että kyseessä on vain tiedon välittäminen, ei aito päätöksenteko, puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa. Vastaajat ottivat kantaa myös työmarkkinakeskusjärjestöjen kykyyn uudistaa työelämää neuvottelemalla. Kykyyn luotti 43 prosenttia. Luottamusta ei löytynyt 35 prosentilta vastaajista. Jos luottoa ei ollut, yleisimmäksi syyksi mainittiin, että vain toinen osapuoli haluaa neuvotella. – Tämä on sinänsä hyvä uutinen. Luottamus itse järjestelmään on kohtuullisella tasolla. Neuvotteluhalukkuus ja sovun etsiminen yhdessä ovat ainakin SAK:lle erittäin tärkeää. Drooniuhan aikaisesta palkanmaksusta sopiminen on viimeisen esimerkki keskinäisen neuvotteluyhteyden merkityksestä, Eloranta sanoo. SAK:n luottamushenkilöpaneeli aineisto kerättiin 1.–9.6.2026. Vastaajia oli 821. Pikavoittoja vai pitkää linjaa? -keskustelu SuomiAreenassa Tänään 24.6. SAK:n järjestämässä keskustelussa kuullaan rehellistä puhetta työelämän haasteista. Keskustelu järjestetään kello 16.00–16.45. Satakuntalavalla, joka sijaitsee Porissa Gallen-Kallelan kadulla. Keskustelun tarkoitus on etsiä ratkaisuja, joilla työmarkkinoiden luottamus ja neuvottelujärjestelmä saadaan tuottamaan parasta lopputulosta. SAK:n kysely toimii keskustelun herättelijänä. Keskustelijoina ovat: Jarkko Eloranta, SAK:n puheenjohtaja Ilkka Oksala, EK:n johtaja Minja Koskela, vasemmistoliiton kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja Ville Valkonen, kokoomuksen kansanedustaja Keskustelun juontaa media-alan yrittäjä Riitta Väkeväinen. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/sakn-selvitys-hallituksen-politiikka-on-vahentanyt-luottamusta-tyopaikoilla/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 22.10.2026 Tiedote ”Kun taksikyyti maksaa alle kympin, pitää ymmärtää mistä hinta otetaan” 09.10.2026 Uutinen SAK esittää pelastuspakettia pienituloisille työttömille 09.10.2026 Tiedote AKT:n alojen työehtosopimuksiin jatkovuosi
Onko Suomen työmarkkinajärjestelmä rikki – mitä vastaa Niko Blom 23.6.2026 Työväen Musiikkitapahtuman yhteydessä Valkeakoskella järjestetään yhteiskunnallinen keskustelutilaisuus Sananvapauden lavalla lauantaina 25.7.2026 kello 12.00–14.00. Onko Suomen työmarkkinajärjestelmä todella rikki? Entä miksi seuraavat eduskuntavaalit ovat palkansaajille erityisen tärkeät? Nykyisen Orpon hallituksen työelämämuutokset ovat nyt nähty. Kuluvan hallituskauden aikana työmarkkinajärjestelmää on pyritty muuttamaan ennennäkemättömällä tavalla. Järjestelmätason uudistusten lisäksi hallitus on toteuttanut suoraan työntekijöihin yksilötasolla kohdistuvia heikennyksiä. Ajankohtaisimpina kysymyksinä on irtisanomissuojan heikentäminen, muutokset määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin sekä ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeus. Kaiken työmarkkinoilla tapahtuneen myllerryksen jälkeen voi vain odottaa, että seuraavista eduskuntavaaleista on tulossa työmarkkinavaalit, jotka ovat palkansaajille hyvin ratkaisevat. Keskustelun avaavat Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Henrik Haapajärvi, kansanedustaja Aleksi Jäntti (kok.), Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja kansanedustaja Pia Lohikoski (vas.) Keskustelu jatkuu klo 13 jolloin myös AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom on vastaamassa tiukkoihin kysymyksiin siitä, onko työntekijän asema unohdettu. Ja miten tästä eteenpäin. Kaiken työmarkkinoilla tapahtuneen myllerryksen jälkeen on odotettavissa, että vuoden 2027 eduskuntavaalit ovat työmarkkinavaalit. Äänestetäänkö tulevissa vaaleissa työehdoista? Miten suomalaista työmarkkinajärjestelmää tulisi kehittää seuraavan hallituksen toimesta? Onko ammattiliitoilla ja poliitikoilla visiota tulevaisuuden työmarkkinajärjestelmästä ja mikä se on? Niko Blomin kanssa keskustelemassa ovat kansanedustaja Bella Forsgren (vihr.). kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.) ja Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo. Keskustelut juontaa politiikan toimittaja Jari Korkki. Tilaisuus päättyy kello 14.00. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Työväen Musiikkitapahtuman kanssa Ammattiliitto Pro, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Insinööriliitto ja Teollisuusliitto. Sananvapauden lava sijaitsee festivaalialueella osoitteessa Kanavanranta 3, Valkeakoski. AKT:n jäsen saat alennusta lippuihin. Lue lisää akt.fi/tapahtumat Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/onko-suomen-tyomarkkinajarjestelma-rikki-mita-vastaa-niko-blom/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 22.10.2026 Tiedote ”Kun taksikyyti maksaa alle kympin, pitää ymmärtää mistä hinta otetaan” 09.10.2026 Uutinen SAK esittää pelastuspakettia pienituloisille työttömille 09.10.2026 Tiedote AKT:n alojen työehtosopimuksiin jatkovuosi
AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma 13.6.2026 Seuraavat neljä vuotta ovat ratkaisevia sekä auto- ja kuljetusalan että suomalaisten työmarkkinoiden kannalta. Sekä uhkia että mahdollisuuksia tulee erityisesti kahdesta suunnasta. Tekoäly voi hyödyttää työelämää, kun sitä käytetään parantamaan työoloja ja turvallisuutta, toisaalta se voi uhata työpaikkoja. Toiseksi hyvällä työmarkkinapolitiikalla voidaan kehittää hyvää ja tasapainoista työelämää, mutta vaarallisia valintoja voidaan tehdä myös siten, että työntekijän asemaa edelleen kiristetään. Kun ammattiyhdistystoimintaa alettiin rakentaa, työntekijältä puuttui turva. Huutokonttorista sai työtä päiväksi kerrallaan. Asioita lähdettiin ay-toiminnalla muuttamaan. Silloin kahdeksan tunnin työpäivä oli työnantajalle asia, joka uhkasi kilpailukykyä. Yhä työnantajien puhe ja argumentit ovat ennallaan. Kaikki, mikä parantaa työntekijän olosuhteita, uhkaa kilpailukykyä. Samoin kuin vuosisata sitten, työnantajilla on halu irtautua työntekijöistä ja pitää heidät töissä päivä kerrallaan. Alustatalouden sovellukset ja laskutuspalvelut ovat tähän uusia keinoja. Ajattelutavassa sen sijaan ei ole mitään uutta. Työntekijälle halutaan jättää yrittämisen riskit ja vastuut. Ammattiliiton perustehtävät eivät ole muuttuneet. Työntekijät tarvitsevat vaikutusmahdollisuuksia. Keskeistä ovat hyvät palkat, työolosuhteet sekä työturvallisuus. Työn ja muun elämän pitää olla tasapainossa. Aika ja ilmiöt ovat erilaisia. Ammattiliittoa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Nyt erityisesti vaikuttamaan koko työmarkkinapolitiikkaan. Tekoäly ja robotiikka tulee väistämättä muuttamaan työelämää seuraavina vuosina. Tämän pitää kuitenkin toimia työntekijöiden hyväksi, eikä heitä vastaan. Jos ja kun tuottavuus nousee, työntekijän tulee hyötyä siitä palkassa, työajoissa ja työelämän laadun paranemisena. Automatisaatiota ja tekoälyä hyödynnetään jo nyt ennakoimaan riskejä, vaaratilanteita ja optimoimaan aikatauluja. Tekoälyllä voidaan yhtä lailla arvioida, millainen palautuminen tai tauot ovat työntekijän kannalta tarpeellisia ja välttämättömiä, missä olosuhteissa työntekijä pysyy terveenä ja voi hyvin. Tekoälykehityksessä pitää säilyttää ihmisäly ja suhteellisuudentaju. Tekoäly tulee väistämättä vaikuttamaan kuljetusalan työhön. Alalla on totuttu muutokseen, tämäkin tekniikka otetaan haltuun. Pelkkä tekoäly ei liikuta Suomen olosuhteissa massoja eikä ihmisiä. Siihen tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa sekä turvallista tieverkostoa. Eikä työntekijöiden turvana jatkossakaan ole tekoäly, vaan ammattiliitto. AKT haluaa, että jokaisella sen jäsenellä on mahdollisuus tehdä työtä turvallisesti, inhimillisesti ja tasapainossa muun elämän kanssa. Palkan pitää vastata työn suurta vastuuta. Näin jokainen voi tuntea ammattiylpeyttä kuljetusalalla. Neljä vuotta on yhä nopeammin ohikiitävä aika. AKT pysyy mukana muutoksessa. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/aktn-xix-edustajakokouksen-hyvaksyma-paatoslauselma/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 22.10.2026 Tiedote ”Kun taksikyyti maksaa alle kympin, pitää ymmärtää mistä hinta otetaan” 09.10.2026 Uutinen SAK esittää pelastuspakettia pienituloisille työttömille 09.10.2026 Tiedote AKT:n alojen työehtosopimuksiin jatkovuosi
AKT:n uusi valtuusto aloittaa 13.6.2026 AKT:n säännöt ja linjat määrää neljän vuoden välein kokoontuva edustajakokous. Tampereella 11.-13.6. kokoontunut 19. edustajakokous valitsi valtuuston jäsenet. Valtuusto käyttää liiton ylintä päätösvaltaa edustajakokousten välillä. Valtuusto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, syys- ja kevätkokouksiin. Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Kai Laaksonen, Turun Autoalantyöntekijät ry os. 040 ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jape Lovén, Helsingin Ahtaustyöntekijät ry os. 131 Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Sami Vastamäki, Tampereen seudun linja-autohenkilökunta ry os. 006. Valtuustossa on 42 jäsentä. AKT:n valtuusto kaudelle 2026-2030 Kai Laaksonen, puheenjohtajaTurun Autoalantyöntekijät ry, os. 040 Jape Lovén, valtuuston 1. varapuheenjohtajaHelsingin Ahtaustyöntekijät ry, os. 131 Sami Vastamäki, valtuuston 2. varapuheenjohtajaTampereen Seudun Linja-autohenkilökunta ry, os. 006 Laura AhmioJyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta ry, os. 045 Juhana AleniusHelsingin Autoalantyöntekijät ry, os. 007 Petri EnojärviKuusamon Automiehet ry, os. 085Pekka FriimäkiTampereen Automiehet ry, os. 005 Jyrki HeikkinenKuhmon Autoalantyöntekijät ry, os. 070 Markus HeikkinenKajaanin Seudun Automiehet ry, os. 053 Tero JaakkolaHaminan Autoalantyöntekijät ry, os. 011 Jere JunkkariKalajokilaakson Auto- ja Öljyalantyöntekijät ry, os. 069 Jarmo KanervaRovaniemen Kuljetustyöntekijät ry, os. 123 Joonas KarhiahoHämeenlinnan Automiehet ry, os. 014 Kirsimarja KavastoSuomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry, os. 208 Taina KeronenJoensuun Seudun Autoalantyöntekijät ry, os. 039 Matti LehtimäkiTampereen seudun linja-autohenkilökunta ry, os. 006 Rami LehtolaRauman Seudun Autoalantyöntekijät ry, os. 112 Paul LindholmHelsingin Autoalantyöntekijät ry, os. 007 Mikko MarkkanenKokkolan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijät ry, os. 130 Vilho MikkonenTohmajärven Autoalantyöntekijät ry, os. 067 Tapio MyllerPääkaupunkiseudun Öljy- ja Ympäristöhuollon työntekijät ry, os. 081 Jussi NiemiVirtain Autoalantyöntekijät ry, os. 054 Janne NikamaHelsingin Seudun Linja-autohenkilökunta ry, os. 009 Jari OlkkonenMikkelin Automiehet ry, os. 012 Marjo OrmaaSuomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry, os. 208 Jani PajukoskiMäntyluodon Ahtaajat ry, os. 133 Teija PalosaariMeri-Lapin Autoalantyöntekijät ry, os. 082 Kai ParviainenTurun Seudun Linja-autohenkilökunta ry, os. 100 Anne PerttulaMaili ry, os. 180 Antti PesuSalon Autoalan Työntekijät ry, os. 072 Risto RaemaaAKT:n Espoon osasto 048 ry Ossi RautamiesKotkan Ahtaustyöntekijät ry, os. 137 Niko RautioSavonlinnan ja Ympäristön Automiehet ry, os. 032 Mia RätyAKT Pielisen Karjalan osasto 031 ry Tomi SormunenUudenmaan Kuljettajat ry, os. 026 Petri TamminenAKT Jyväskylän osasto 8 ry Seija TurunenMaili ry, os. 180 Miro UlvinenAKT Etelä-Karjala 062 ry Seppo VainionpääPohjois-Satakunnan Autoalantyöntekijät ry, os. 057 Timo VäisänenOulun Satamatyöntekijät ry, os. 142 Kari YskiLauttakylän Tavaralinjamiehet ry, os. 022 Markku ÅkerlundVarkauden Automiehet ry, os. 030 Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/aktn-uusi-valtuusto-aloittaa/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 22.10.2026 Tiedote ”Kun taksikyyti maksaa alle kympin, pitää ymmärtää mistä hinta otetaan” 09.10.2026 Uutinen SAK esittää pelastuspakettia pienituloisille työttömille 09.10.2026 Tiedote AKT:n alojen työehtosopimuksiin jatkovuosi
AKT:lle uusi hallitus 12.6.2026 Tampereella koolla oleva AKT:n XIX edustajakokous valitsi liiton puheenjohtajaksi jatkamaan Ismo Kokon. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Juha Anttila ja toisena varapuheenjohtajana jatkaa Niko Blom. Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Kai Laaksonen, Turun Autoalantyöntekijät ry os. 040 ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jape Lovén, Helsingin Ahtaustyöntekijät ry os. 131. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin uutena Sami Vastamäki, Tampereen seudun linja-autohenkilökunta ry os. 006. AKT:n hallituksessa on 21 jäsentä. Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös valtuuston puheenjohtajat. Valtuustossa on 42 jäsentä. Valtuuston jäsenten nimet julkaistaan lauantaina 13.6. AKT:n hallitus kaudelle 2026 – 2030 Kokko Ismo, puheenjohtajaAKT:n osasto 150 ry Anttila Juha, 1. varapuheenjohtajaAKT:n osasto 150 ry Blom Niko, 2. varapuheenjohtajaAKT:n osasto 150 ry Ahlsten JonnaJyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta ry, os. 045 Ahtiainen SamiKouvolan Seudun Autoalantyöntekijät ry, os. 033 Arponen JanneMaili ry, os. 180 Haasanen MikkoAKT Jyväskylän osasto 8 ry Hemming TomKotkan Ahtaustyöntekijät ry, os. 137 Honkaranta JohannaPorin Autoalantyöntekijät ry, os. 060 Kiseri AurorAKT:n Espoon osasto 048 ry Kulmala EeroTampereen Automiehet ry, os. 005 Leppäniemi PasiRovaniemen Kuljetustyöntekijät ry, os. 123 Lindholm JanPääkaupunkiseudun Öljy- ja Ympäristöhuollontyöntekijät ry, os. 081 Linna JanneSeinäjoen Automiehet ry, os. 018 Parkkima JukkaHelsingin Seudun Linja-autohenkilökunta ry, os. 009 Pohjola VesaKokkolan Ahtaajat ry, os. 166 Saarela JuhapenttiHelsingin Autoalantyöntekijät ry, os. 007 Schroderus MarkoLahden Autoalantyöntekijät ry, os. 003 Tamminen KalleOulun Seudun Autoalantyöntekijät ry, os. 058 Virinsalo KariAKT Etelä-Karjala ry, os. 062 Väyrynen AnniSuomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry, os. 208 Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/aktlle-uusi-hallitus/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 22.10.2026 Tiedote ”Kun taksikyyti maksaa alle kympin, pitää ymmärtää mistä hinta otetaan” 09.10.2026 Uutinen SAK esittää pelastuspakettia pienituloisille työttömille 09.10.2026 Tiedote AKT:n alojen työehtosopimuksiin jatkovuosi