Salla Viitanen valittu AKT:n vastaavaksi juristiksi

Salla Viitasella on monipuolinen työkokemus juristina. Tulevan tehtävän kannalta hyvää pohjaa antaa erityisesti aiempi työkokemus liittojuristina Tieteentekijöiden liitossa ja Tradenomiliitossa.

– Ammattiyhdistystoiminta on siis sinänsä tuttua, Viitanen kertoo.

Viitanen on koulutukseltaan oikeustieteen- ja filosofian maisteri sekä varatuomari. Hän on auskultoinut Helsingin käräjäoikeudessa.

– Odotan, että tehtävä tulee olemaan mielenkiintoinen, monipuolinen ja vaativakin. Orpon hallitus on muuttanut työlainsäädäntöä monelta osin. Tulevat oikeusprosessit ovat merkityksellisiä sen osalta, miten lainsäädäntöä aletaan käytännössä tulkitsemaan.

Viitasen mukaan sekä työoikeus että työmarkkinat ovat mielenkiintoisessa murrosvaiheessa.

– Murros edellyttää vahvaa vaikuttamista ja etupainotteista hereillä olemista sen suhteen, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

– Mielestäni on myös hienoa päästä työskentelemään näin vanhaan ja traditionaaliseen liittoon, jolla on todella pitkä historia työntekijöiden asian ajamisessa. Olenkin aloittanut jo AKT:n historiateosten luku-urakan. On kiinnostavaa päästä perehtymään syvällisesti kuljetusalaan, jolla on kriittinen merkitys yhteiskunnan toimivuuden kannalta.

Tehtäväni tulevat olemaan monipuolisia ja niihin kuuluu muun muassa vastata osana edunvalvontatiimiä AKT:n oikeudellisen palvelun johtamisesta, toteuttamisesta ja kehittämisestä.

Viitanen on alun perin oululainen, mutta asunut jo pitkään Helsingissä.

Henkilönä hän kuvaa olevansa rohkea ja pragmaattinen.

– Kannatan ns. tekemisen meininkiä.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Tiedote

NTF is recruiting a new General Secretary

Tiedote

AKT vaatii kuljettajien turvallisuuden selvää parantamista

Uutinen

SAK:n jäsenpaneeli: Palkansaajat ovat valmiita kriisiin, mutta työpaikoilla ei ole kerrottu, miten toimitaan

AKT vaatii kuljettajien turvallisuuden selvää parantamista

AKT:n valtuusto kokoontui 18.11. Vantaalla ja otti kantaa kuljettajien turvallisuuteen. Siihen vaaditaan selkeitä parannuksia.

AKT:n kuljettajilta tulee yhä enemmän palautetta matkustajien häiriökäyttäytymisestä ja väkivallan uhasta.

Vastuuta turvallisuudesta ja kuljettajien hyvinvoinnista ei voi jättää yksin kuljettajien varaan eikä myöskään yksittäisen liikennöitsijän harteille. Turvallisuus pitää huomioida järjestelmällisesti osana kokonaisuutta ja koko koulutusketjua.

– Ratkaisuna AKT esittää esimerkiksi Traficomin, ammattiliiton, liikennöitsijöiden ja tilaajien yhteistyön tiivistämistä häiriökäyttäytymisen ja väkivallan uhkien ehkäisyssä. Turvallisuuteen on pakko investoida, jos alalle halutaan tulevaisuudessakin työntekijöitä. Kuljettajien turvallisuutta ei tunnuta ottavan riittävän vakavasti, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko linjaa.

AKT:n mielestä toimivia ratkaisuja voisivat olla turvaohjaamot, hälytyspainikkeet, vartijoiden käyttö öisillä linjoilla, kameravalvonta sekä kuljettajien koulutus konfliktitilanteiden varalta.

”Poliittisten päättäjien on estettävä kaksien työmarkkinoiden syntyminen”

Alustatalous leviää kuljetusalalla jatkuvasti yhä uusiin työtehtäviin, joita on aiemmin tehty työsuhteisina. EU:ssa on tehty työntekijöitä suojaava alustatalousdirektiivi, joka pitäisi toimeenpanna joulukuun 2026 alkuun mennessä myös Suomessa.

– Näyttää siltä, että lainsäädäntöä ei saada voimaan siihen mennessä ja vaikka saataisiinkin, siitä tulisi pannukakku. Alustataloustyöntekijän asema ei tule uudella lainsäädännöllä paranemaan riittävästi. AKT vaatii, että poliittisten päättäjien on estettävä kaksien työmarkkinoiden syntyminen, sanoo AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom.

Jo nyt oikeudesta on saatu ratkaisuja, joiden mukaan alustataloustyöntekijöitä pitää kohdella työntekijöinä. Mikäli työlainsäädäntöä kierretään, valvontaa ei kuitenkaan ole.

AKT näkee, että tarvitaan tiukempaa lainsäädäntöä, jotta työehtojen kiertäminen ei onnistu. Toiseksi tarvitaan valvontaa ja selkeitä sanktioita, jos oikeuden päätöksiä tai lainsäädäntöä rikotaan.

AKT on aiemmin kannellut PAM:in kanssa oikeusasiamiehelle valvonnan puutteista, lue tästä.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Salla Viitanen valittu AKT:n vastaavaksi juristiksi

Tiedote

NTF is recruiting a new General Secretary

Uutinen

SAK:n jäsenpaneeli: Palkansaajat ovat valmiita kriisiin, mutta työpaikoilla ei ole kerrottu, miten toimitaan

SAK:n jäsenpaneeli: Palkansaajat ovat valmiita kriisiin, mutta työpaikoilla ei ole kerrottu, miten toimitaan

SAK:n jäsenpaneelin kyselyyn vastasi lokakuussa 1 675 SAK:laisten liittojen jäsentä. Heistä 85 prosenttia on valmis kantamaan kortensa kekoon myös poikkeusoloissa. Valmius on yhtä korkea kaikilla aloilla ja kaikissa ikäryhmissä.

Työpaikoilla valmius ei näy käytännössä. Lähes puolet (49 prosenttia) vastaajista sanoo, ettei henkilöstölle ole kerrottu selkeästi, miten kriisitilanteissa toimitaan. Rakennusalalla ja teollisuudessa osuus on 55 prosenttia. Rakennusalalla lähes neljä kymmenestä on täysin eri mieltä siitä, että ohjeistusta olisi annettu.

– Halua auttaa on, mutta tietoa ei. Jos sähköt katkeavat tai tietoliikenne kaatuu, työntekijän pitää tietää heti, mitä tehdä. Siihen ei riitä, että valmiussuunnitelma on olemassa johdon kansiossa, sanoo SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

Syvärisen mukaan korjaus on yksinkertainen ja edullinen.

– Varautuminen on käytävä läpi henkilöstön kanssa samalla tavalla kuin paloturvallisuus- ja työturvallisuusasiat. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut tuntevat työpaikan arjen, ja heidät kannattaa ottaa mukaan suunnitteluun alusta asti. Työntekijöiden varautumisosaamista voisi nostaa myös valtakunnallisesti suunnitellulla koulutuksella yhdessä viranomaisten, työnantajien ja ammattiliittojen kanssa.

Ruuhkavuosien kotitalouksissa vähiten varmuusvarastoja

Kyselyn mukaan 46 prosenttia vastaajista arvioi, etteivät kotitalouden ruoka, vesi, lääkkeet ja lämmitys riittäisi 72 tunniksi, jos sähkö ja vedenjakelu katkeaisivat. Erot ikäryhmien välillä ovat suuria. 31–40-vuotiaista 62 prosenttia sanoo, etteivät varat riittäisi, kun yli 60-vuotiaista näin sanoo 32 prosenttia.

– Kyse ei ole välinpitämättömyydestä, sillä myös nuoremmat ovat valmiita toimimaan. Lapsiperheiden arki on kuitenkin kiireistä ja raha tiukalla. Viranomaisten varautumisviestinnän pitää tavoittaa juuri tämä ryhmä, Katja Syvärinen sanoo.

Viranomaisten kykyyn turvata välttämättömät palvelut vakavassa kriisissä luottaa 59 prosenttia vastaajista ja 29 prosenttia ei luota.

Kyselyn toteutus

SAK:n jäsenpaneelin kysely toteutettiin lokakuussa 2026 (n = 1 675). Tulokset on painotettu vastaamaan perusjoukkoa.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Salla Viitanen valittu AKT:n vastaavaksi juristiksi

Tiedote

NTF is recruiting a new General Secretary

Tiedote

AKT vaatii kuljettajien turvallisuuden selvää parantamista

SAK esittää pelastuspakettia pienituloisille työttömille

Työttömyysturvan tarkoituksena on tarjota työttömäksi joutuvalle riittävä tukiverkko siksi aikaa, että hän löytää uuden työpaikan. Nyt näin ei enää ole.

– Meillä on samaan aikaan Euroopan huonoin työttömyystilanne ja pohjoismaisittain heikko työttömyysturva. Tilanne on erityisesti pienituloisille työttömäksi joutuville kohtuuton. Ehdotamme pelastuspakettia, jolla varmistettaisiin pienipalkkaisten pärjääminen myös silloin, jos työpaikka lähtee alta, sanoo SAK:n yhteiskuntapolitiikan osaston johtaja Saana Siekkinen.

Orpon–Purran hallitus on vienyt työttömien kukkarosta satoja euroja kuukaudessa, kun se muun muassa leikkasi palkkaan perustuvaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa sekä poisti kokonaan lapsikorotukset. Hallitus myös kuoppasi työttömyysturvan suojaosan. Se on kannustanut tekemään keikka- ja osa-aikatöitä ilman, että pienet työtulot kutistavat etuuksia.

– Leikkaukset ovat kurittaneet julmalla tavalla kaikkein vähävaraisempia, jotka joutuvat miettimään, miten maksaa ruuat, lääkkeet ja muut laskut. Muutosten takia moni pienituloinen työtön joutuu elämään nyt vain 800 eurolla kuussa, ja tästä lähtee vielä verot päältä.

Siksi SAK esittää ansiopäivärahan laskentatapaan muutoksia, jotka parantaisivat erityisesti pienituloisten työntekijöiden ansioturvaa. Esimerkiksi 2 500 euroa tienanneen työttömän ansiopäiväraha nousisi näin 185 euroa: nykyisen 1 522 euron sijaan hän saisi jatkossa 1 707 euroa kuussa ennen veroja.

Myös ansioturvan porrastusta eli leikkaamista tulee siirtää työttömyyden myöhempään vaiheeseen. Nykyisin ansiopäivärahasta leikataan 20 % jo noin kahden kuukauden kohdalla ja 5 % lisää noin kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen. SAK esittää, että jatkossa 20 % vähennys tehtäisiin vasta 6 kuukauden työttömyyden jälkeen, ja jälkimmäinen leikkaus poistettaisiin kokonaan.

– Keskimäärin uusi työpaikka löytyy puolen vuoden sisään. Nykymallilla iso osa työttömistä tippuu liian nopeasti riittämättömän ansioturvan varaan. Näillä muutoksilla kannattelisimme ihmisiä pärjäämään paremmin työttömyyden yli, Siekkinen muistuttaa.

Lisäksi työttömyysturvaan tulee palauttaa täysimääräisesti 300 euron suojaosa sekä lisätä 100 euron lapsikorotus kutakin lasta kohden. Myös 12 kuukauteen pidennettyä työssäoloehtoa tulee kohtuullistaa lyhentämällä se 8 kuukauteen. Työssäoloehto tarkoittaa aikaa, jonka työttömyyskassaan kuuluvan henkilön on täytynyt työskennellä ennen työttömyyttä saadakseen ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Seurauksena myös julkinen talous vahvistuu. Muutokset tuovat useita miljoonia euroja lisää valtion kassaan, kun esimerkiksi verotulot kasvavat sekä asumis- ja toimeentulotuen menot pienenevät. Työttömyysturvan ansio-osa rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla.

– Suomalainen yhteiskunta on rakentunut sille ajatukselle, että ihmisistä pidetään huolta vaikeissa tilanteissa. On hävytöntä, että työpaikan menetys ajaa nyt suoraan köyhyyteen. Leikkausten uhreiksi ovat joutuneet niin työttömät kuin heidän lapsensa, ja lapsiperheköyhyys lisääntyy. Tätä surullisen kallista laskua maksamme vielä pitkään, jos päättäjät eivät herää tekemään tarvittavia muutoksia, Siekkinen sanoo.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Salla Viitanen valittu AKT:n vastaavaksi juristiksi

Tiedote

NTF is recruiting a new General Secretary

Tiedote

AKT vaatii kuljettajien turvallisuuden selvää parantamista

AKT:n alojen työehtosopimuksiin jatkovuosi

Ratkaisu merkitsee vakautta koko kuljetusalalle tilanteessa, joka Suomessa on yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti haastava.

– Näkymä tulevaisuuteen on edelleen epäselvä. AKT haluaa osaltaan edesauttaa talous- ja työllisyystilanteen paranemista kuljetusalalla ja sitä myötä koko Suomessa. Työntekijät ja yritykset tarvitsevat nyt luottamusta tulevaisuuteen ja työehtosopimusten jatko on oiva keino sitä rakentaa, toteaa AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.

Päätöksen myötä AKT:n eri sopimusaloille vuonna 2025 solmitut työehtosopimukset jatkuvat katkeamattomina vuoden 2028 alkupuolelle. Esimerkiksi kuorma-autoalan sopimus jatkuu tammikuun loppuun 2028, ahtausalan sopimus helmikuun loppuun vuonna 2028.

Työehtosopimuksissa työehdot pysyvät ennallaan. Vuodelle 2027 sovitut palkankorotukset toteutuvat sovitusti. Kaikkiaan kolmivuotinen sopimus tuo AKT:n aloille 7,8 prosentin korotukset, jotka ovat taloustilanteeseen nähden kelvollisella tasolla. Viime kierros oli SAK:n eri liittojen koordinaation kannalta hyvä osoitus yhteistyön voimasta.

AKT:n seuraava työehtosopimusneuvottelukierros alkaa vuoden 2027 lopulla.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Salla Viitanen valittu AKT:n vastaavaksi juristiksi

Tiedote

NTF is recruiting a new General Secretary

Tiedote

AKT vaatii kuljettajien turvallisuuden selvää parantamista

Pohjoismaisilta ammattiliitoilta kehotus Woltille ja muille alustayrityksille elää maan tavalla

Alustayritykset työmarkkinamallia haastamassa.

Suomessa korkein hallinto-oikeus ratkaisi viime vuonna, että Woltin lähetit ovat työsuhteessa. Oikeuden ratkaisusta huolimatta Wolt ei kuitenkaan ole muuttanut käytäntöjään sen mukaiseksi. Valtaosa läheteistä on edelleen väärinluokiteltu yrittäjiksi.

PAM ja siihen kuuluva lähettien ammattiosasto PAM Couriers Finland totesivat viime perjantaina tarpeettomaksi jatkaa pitkään jatkuneita työehtosopimusneuvotteluja Woltin kanssa.

– Woltin tarkoituksena ei tuntunut olevan päästä ratkaisuun tai etsiä ratkaisuja, joilla lähettien tilanne paranisi. Sen sijaan tärkeää tuntui olevan voida sanoa julkisuuteen, että Wolt on mukana neuvotteluissa, Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen arvioi.

Samankaltaisia kokemuksia eri alustayhtiöiden kanssa neuvotteluista on kannanoton allekirjoittaneiden ammattiliittojen joukossa. Niiden yhteinen kannanotto julkaistiin tänä aamuna NTF:n eli Pohjoismaiden kuljetustyöntekijöiden liiton sivulla.

– Woltin, Boltin ja niiden kaltaisten yritysten on hyvä tietää, että me pohjoismaisissa ammattiliitoissa ymmärrämme pelin hengen emmekä aio sitä hyväksyä, toteaa NTF:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.

– Alustayhtiöt eivät ainoastaan muuta toimialoja, vaan ne haastavat pohjoismaista työmarkkinamallia. Me Pohjoismaissa uskomme oikeudenmukaisiin palkkoihin, vahvoihin työntekijöiden oikeuksiin ja työehtosopimuksiin – emme järjestelmään, joka perustuu epävarmuuteen ja matalapalkkaiseen työhön, liitot sanovat kannanotossaan.

Liittojen arvion mukaan alustatyön yleistyminen on merkinnyt kaikkialla maailmassa verojen välttelyä, sääntöjen ja määräysten kiertämistä, työehtosopimusten välttelyä, sosiaalista polkumyyntiä ja työnantajavastuusta kieltäytymistä.

Liittojen ohje alustayrityksille on ryhtyä aitoihin neuvotteluihin ja kunnioittaa pohjoismaisen työmarkkinamallin arvoja ja käytäntöjä.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Pohjoismaisten kuljetusliittojen yhteisjärjestö NTF, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, norjalainen Fellesforbundet, tanskalainen 3F Transport, ruotsalainen kuljetusalan liitto Transportarbetareförbundet, islantilainen kaupan alan liitto LiV ja islantilainen palvelualojen liitto VR.

Lue koko kannanotto (pdf)

Read statement in english (pdf)

Lue myös AKT-lehden artikkeli: Alustatyö valtaa yhä lisää alaa – lähetti tuo jopa seksivälineet

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Salla Viitanen valittu AKT:n vastaavaksi juristiksi

Tiedote

NTF is recruiting a new General Secretary

Tiedote

AKT vaatii kuljettajien turvallisuuden selvää parantamista

Liikenneturvallisuus edellyttää inhimillisiä työaikoja – vastine Iltalehden juttuun

Koiviston Auton konsernijohtaja Henrik Mikkola kommentoi Kehä I:n bussiturman taustoja Iltalehden jutussa 16.8. Kehä I:n bussiturma: Konsernijohtaja avaa nyt taustoja – ”Aika selvä juttu, että kannattaa hankkia” AKT lähetti juttuun vastineen, joka poiki jatkojutun aiheesta. Bussimatkojen turvallisuus on vaarassa – Liitto jyrähtää: ”On vaikeaa”

Julkaisemme tässä AKT:n vastineen kokonaisuudessaan.

Koiviston auton konsernijohtaja Henrik Mikkola sälyttää Iltalehden jutussa 16.8.2026 ”Konsernijohtaja avaa taustoja” vastuuta turvallisuudesta pelkästään kuljettajille.

Kun puhutaan linja-autonkuljettajien työstä, pitää huomata, että matkustajien turvallisuus syntyy kuljettajien työkyvystä ja vireystilasta, mutta siihen vaikuttavat myös työvuorojen ja aikataulujen suunnittelijat.

Linja-autonkuljettajan työhönsidonnaisuusaika lähi- ja paikallisliikenteessä voi olla nykyisen työehtosopimuksen puitteissa 5 tunnista aina 11,5 tuntiin saakka. Työhönsidonnaisuusaika voi siis olla pitempi kuin itse työaika.

Työvuorojen väliin jäävä vuorokausilepo voi lyhimmillään olla vain 9 tuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuorokausilepoajan sisään on mahdutettava työmatkat, ruokailu, mahdolliset perhevelvollisuudet sekä riittävä uni. Todellinen palautumisaika ja yöunet jäävät usein huomattavasti vuorokausilepoaikaa lyhyemmäksi. Kuljettajaa kuormittaa usein lisäksi jatkuvasti vaihtuva työvuororytmi. Kuljettaja voi aloittaa työnsä yhtenä päivänä varhain aamulla ja seuraavana päivänä iltapäivällä tai illalla. Epäsäännöllinen rytmi vaikeuttaa palautumista ja heikentää vireystilaa riippumatta kuljettajan ammattitaidosta tai kokemuksesta.

Työn rytmitys ja taukojen sijoittelu tulevat kuljettajille annettuina, eikä taukojen sijoittelun aikatauluun ole kuljettajalla vaikutusmahdollisuuksia. HSL:n suunnittelee reittien aikataulut ja liikennöitsijä työvuorot. Tauko ei aina osu kuljettajan kannalta optimaaliseen hetkeen. Siksi suunnittelulla ja sillä kuinka kireät aikataulut ylipäätänsä ovat, on suuri merkitys siihen mikä kuljettajan vireystila on. Tästä syystä onkin kohtuutonta sälyttää vastuuta kokonaisuudesta vain kuljettajan harteille vaan tästä tulisi kantaa vastuuta myös työn suunnittelusta vastuussa olevien.

Kaupunkiliikenteessä ajettaessa kuljettajan työ on jatkuvaa tarkkaavaisuutta vaativaa. Vilkas liikenne, jalankulkijat, pyöräilijät, aikataulupaineet ja haastavat sääolosuhteet edellyttävät kuljettajalta keskittymistä koko työvuoron ajan. Pitkät epäsäännölliset työpäivät ja lyhyet palautumisajat eivät ole yhdistelmä, joka tukisi kuljettajan jaksamista tai liikenneturvallisuutta. Kuljettajien työoloja on kehitettävä yhteistyössä niin, että työvuorot mahdollistavat aidon palautumisen, riittävän levon ja ennakoitavan työrytmin. Väsynyt kuljettaja ei ole kenenkään etu.

Joukkoliikenne on yhteiskunnallisesti merkittävä julkinen palvelu, ja sen toimivuus perustuu ammattitaitoisiin kuljettajiin. Siksi alan työehtojen kehittämisessä on asetettava etusijalle työssä jaksaminen, turvallisuus ja inhimilliset työajat, eikä pelkästään liikenteen kustannustehokkuus.

Niko Blom AKT:n 2. varapuheenjohtaja

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Salla Viitanen valittu AKT:n vastaavaksi juristiksi

Tiedote

NTF is recruiting a new General Secretary

Tiedote

AKT vaatii kuljettajien turvallisuuden selvää parantamista

SAK: Budjettiehdotus unohtaa työttömät

SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mukaan valtionvarainministeriön budjettiehdotuksessa olisi pitänyt keskittyä työttömyyden torjuntaan ja kansalaisten luottamuksen vahvistamiseen.

– Työttömyysaste on yli kymmenen prosentin. Hallitus on perusteetta syyttänyt siitä huonoa suhdannetta. Tarkentuneiden tilastojen perusteella Suomen talous on kasvanut jo vuodesta 2024 lähtien. Todellinen syy massatyöttömyyteen on hallituksen epävarmuutta ruokkiva ja pienituloisten asemaa heikentävä talouspolitiikka, Patrizio Lainà sanoo.

Suomi on historiansa toiseksi pahimmassa työttömyyskriisissä. Pitkäaikaistyöttömien määrä ylitti kesällä jopa 1990-luvun laman, jolloin pitkäaikaistyöttömiä oli enimmillään 143 000 henkilöä. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista on noussut yli 40 prosenttiin. Suurena riskinä on, että pitkäaikaistyöttömyys muuttuu rakenteelliseksi.

– Pitkäaikaistyöttömyyden taltuttamiseksi ensi vuoden budjetissa pitäisi palauttaa suojaosat sosiaaliturvaan ja lisätä palkkatukea. Lisäksi työvoimakoulutukseen olisi syytä panostaa jäädyttämällä niiden ajalta kuntien työttömyysturvan sakkomaksut, Lainà ehdottaa.

Ei varaa yhteisöveron alentamiseen

– Hallituksen on syytä perua julkiselle taloudelle kallis ja tehoton yhteisöveron alennus. Näin ehditään vielä välttää poukkoileva veropolitiikka, sillä yhteisöveron alennus joudutaan hyvin todennäköisesti perumaan seuraavalla hallituskaudella, Lainà sanoo.

Yhteisöveron alennusta kannattavat lähinnä siitä itse hyötyvät tahot. Suurin osa yhteisöveron alentamiseen lausunnon antaneista suhtautuu siihen kielteisesti tai korkeintaan neutraalisti. Kokonaisveroaste on laskemassa Orpon hallituskauden aikana, mikä kiihdyttää julkista velkaantumista.

– Suomella ei ole varaa laskea kokonaisveroastetta. Merkittävästi nousevat puolustusmenot on rahoitettava jotenkin. Orpon hallituksen päätökset heikentävät julkista taloutta hallituskauden jälkeen yli kahdella miljardilla eurolla ja näiden rahoittaminen jää tulevan hallituksen vastuulle.

SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mielestä menolisäysten ja veronkevennysten rahoittamisen lykkääminen tulevalle hallitukselle on vastuunpakoilua.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Salla Viitanen valittu AKT:n vastaavaksi juristiksi

Tiedote

NTF is recruiting a new General Secretary

Tiedote

AKT vaatii kuljettajien turvallisuuden selvää parantamista

SAK:n selvitys: Hallituksen politiikka on vähentänyt luottamusta työpaikoilla

SAK:n luottamushenkilökyselyssä jopa 78 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että hallituksen työelämätoimet ovat vähentäneet luottamusta työpaikoilla.

Eniten työntekijät pelkäävät luottamuksen vähentyneeksi arvioineiden vastaajien mukaan, että heidät irtisanotaan kevyemmin perustein (80 %). Työntekijät kokevat myös neuvotteluasemansa huonontuneen (69 %).

– On huolestuttavaa, että moni on alkanut myös pelätä mielipiteidensä sanomista ja oireilee henkisesti tai fyysisesti työsuhteen liittyvistä syistä. Tällaiset asiat vievät suomalaisia työpaikkoja väärään suuntaan, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pohtii.

Yli puolet (57 %) luottamustehtävissä olevista vastaajista arvio, että hallituksen toimet ovat vaikuttaneet työpaikan neuvottelukulttuuriin luottamusta heikentävästi. Erityisesti asenteen työntekijöitä kohtaan arvelleen yleisesti koventuneen.

– Kun hallitus on asettunut päätöksenteossaan lähes yksipuolisesti työnantajan puolelle, niin se näkyy myös työpaikoilla. Tasapaino työelämässä on tämän hallituksen aikana järkkynyt monella tasolla.

Eloranta muistuttaa, ettei kyse ole mitättömästä asiasta. Epätasapaino aiheuttaa luottamuksen rapautumista työpaikoilla juuri, kun sitä pitäisi pystyä kasvattamaan.

– Luottamusta tarvitaan erityisesti silloin, kun yritykset haluavat hakea kasvua ja kehittää toimintamallejaan. Jos työntekijät eivät voi luottaa työnantajaan, työnantaja ei voi luottaa työntekijöiden tukeen omissa pyrkimyksissään.

SAK:lla on useita ehdotuksia seuraavalle vaalikaudelle tasapainon ja sitä kautta luottamuksen parantamiseksi. SAK:n ehdotuksista luottamushenkilöt kannattivat kyselyssä eniten työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamista (81 %) ja henkilöstön edustajien roolin vahvistamista yrityksen päätöksenteossa (64 %).

– Esimerkiksi Ruotsissa työntekijöiden hallintoedustus on ollut jo pitkään arkipäivää. Suomessa hallintoedustusta vaaditaan vain yli 150 työntekijän työpaikoilta. Niissäkin se on usein toteutettu niin, että kyseessä on vain tiedon välittäminen, ei aito päätöksenteko, puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa.

Vastaajat ottivat kantaa myös työmarkkinakeskusjärjestöjen kykyyn uudistaa työelämää neuvottelemalla. Kykyyn luotti 43 prosenttia. Luottamusta ei löytynyt 35 prosentilta vastaajista.

Jos luottoa ei ollut, yleisimmäksi syyksi mainittiin, että vain toinen osapuoli haluaa neuvotella.

– Tämä on sinänsä hyvä uutinen. Luottamus itse järjestelmään on kohtuullisella tasolla. Neuvotteluhalukkuus ja sovun etsiminen yhdessä ovat ainakin SAK:lle erittäin tärkeää. Drooniuhan aikaisesta palkanmaksusta sopiminen on viimeisen esimerkki keskinäisen neuvotteluyhteyden merkityksestä, Eloranta sanoo.

SAK:n luottamushenkilöpaneeli aineisto kerättiin 1.–9.6.2026. Vastaajia oli 821.

Pikavoittoja vai pitkää linjaa? -keskustelu SuomiAreenassa

Tänään 24.6. SAK:n järjestämässä keskustelussa kuullaan rehellistä puhetta työelämän haasteista. Keskustelu järjestetään kello 16.00–16.45. Satakuntalavalla, joka sijaitsee Porissa Gallen-Kallelan kadulla.

Keskustelun tarkoitus on etsiä ratkaisuja, joilla työmarkkinoiden luottamus ja neuvottelujärjestelmä saadaan tuottamaan parasta lopputulosta. SAK:n kysely toimii keskustelun herättelijänä.

Keskustelijoina ovat:

  • Jarkko Eloranta, SAK:n puheenjohtaja
  • Ilkka Oksala, EK:n johtaja
  • Minja Koskela, vasemmistoliiton kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja
  • Ville Valkonen, kokoomuksen kansanedustaja

Keskustelun juontaa media-alan yrittäjä Riitta Väkeväinen.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Salla Viitanen valittu AKT:n vastaavaksi juristiksi

Tiedote

NTF is recruiting a new General Secretary

Tiedote

AKT vaatii kuljettajien turvallisuuden selvää parantamista

Onko Suomen työmarkkinajärjestelmä rikki – mitä vastaa Niko Blom

Työväen Musiikkitapahtuman yhteydessä Valkeakoskella järjestetään yhteiskunnallinen keskustelutilaisuus Sananvapauden lavalla lauantaina 25.7.2026 kello 12.00–14.00.

Onko Suomen työmarkkinajärjestelmä todella rikki? Entä miksi seuraavat eduskuntavaalit ovat palkansaajille erityisen tärkeät?

Nykyisen Orpon hallituksen työelämämuutokset ovat nyt nähty. Kuluvan hallituskauden aikana työmarkkinajärjestelmää on pyritty muuttamaan ennennäkemättömällä tavalla. Järjestelmätason uudistusten lisäksi hallitus on toteuttanut suoraan työntekijöihin yksilötasolla kohdistuvia heikennyksiä. Ajankohtaisimpina kysymyksinä on irtisanomissuojan heikentäminen, muutokset määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin sekä ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeus. Kaiken työmarkkinoilla tapahtuneen myllerryksen jälkeen voi vain odottaa, että seuraavista eduskuntavaaleista on tulossa työmarkkinavaalit, jotka ovat palkansaajille hyvin ratkaisevat.

Keskustelun avaavat Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Henrik Haapajärvi, kansanedustaja Aleksi Jäntti (kok.), Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja kansanedustaja Pia Lohikoski (vas.)

Keskustelu jatkuu klo 13 jolloin myös AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom on vastaamassa tiukkoihin kysymyksiin siitä, onko työntekijän asema unohdettu. Ja miten tästä eteenpäin.

Kaiken työmarkkinoilla tapahtuneen myllerryksen jälkeen on odotettavissa, että vuoden 2027 eduskuntavaalit ovat työmarkkinavaalit. Äänestetäänkö tulevissa vaaleissa työehdoista? Miten suomalaista työmarkkinajärjestelmää tulisi kehittää seuraavan hallituksen toimesta? Onko ammattiliitoilla ja poliitikoilla visiota tulevaisuuden työmarkkinajärjestelmästä ja mikä se on?

Niko Blomin kanssa keskustelemassa ovat kansanedustaja Bella Forsgren (vihr.). kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.) ja Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.

Keskustelut juontaa politiikan toimittaja Jari Korkki. Tilaisuus päättyy kello 14.00. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Työväen Musiikkitapahtuman kanssa Ammattiliitto Pro, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Insinööriliitto ja Teollisuusliitto.

Sananvapauden lava sijaitsee festivaalialueella osoitteessa Kanavanranta 3, Valkeakoski.

AKT:n jäsen saat alennusta lippuihin. Lue lisää akt.fi/tapahtumat

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

Salla Viitanen valittu AKT:n vastaavaksi juristiksi

Tiedote

NTF is recruiting a new General Secretary

Tiedote

AKT vaatii kuljettajien turvallisuuden selvää parantamista