Haku
Liity jäseneksi

Pohjoismaisilta ammattiliitoilta kehotus Woltille ja muille alustayrityksille elää maan tavalla

Alustayritykset työmarkkinamallia haastamassa.

Suomessa korkein hallinto-oikeus ratkaisi viime vuonna, että Woltin lähetit ovat työsuhteessa. Oikeuden ratkaisusta huolimatta Wolt ei kuitenkaan ole muuttanut käytäntöjään sen mukaiseksi. Valtaosa läheteistä on edelleen väärinluokiteltu yrittäjiksi.

PAM ja siihen kuuluva lähettien ammattiosasto PAM Couriers Finland totesivat viime perjantaina tarpeettomaksi jatkaa pitkään jatkuneita työehtosopimusneuvotteluja Woltin kanssa.

– Woltin tarkoituksena ei tuntunut olevan päästä ratkaisuun tai etsiä ratkaisuja, joilla lähettien tilanne paranisi. Sen sijaan tärkeää tuntui olevan voida sanoa julkisuuteen, että Wolt on mukana neuvotteluissa, Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen arvioi.

Samankaltaisia kokemuksia eri alustayhtiöiden kanssa neuvotteluista on kannanoton allekirjoittaneiden ammattiliittojen joukossa. Niiden yhteinen kannanotto julkaistiin tänä aamuna NTF:n eli Pohjoismaiden kuljetustyöntekijöiden liiton sivulla.

– Woltin, Boltin ja niiden kaltaisten yritysten on hyvä tietää, että me pohjoismaisissa ammattiliitoissa ymmärrämme pelin hengen emmekä aio sitä hyväksyä, toteaa NTF:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.

– Alustayhtiöt eivät ainoastaan muuta toimialoja, vaan ne haastavat pohjoismaista työmarkkinamallia. Me Pohjoismaissa uskomme oikeudenmukaisiin palkkoihin, vahvoihin työntekijöiden oikeuksiin ja työehtosopimuksiin – emme järjestelmään, joka perustuu epävarmuuteen ja matalapalkkaiseen työhön, liitot sanovat kannanotossaan.

Liittojen arvion mukaan alustatyön yleistyminen on merkinnyt kaikkialla maailmassa verojen välttelyä, sääntöjen ja määräysten kiertämistä, työehtosopimusten välttelyä, sosiaalista polkumyyntiä ja työnantajavastuusta kieltäytymistä.

Liittojen ohje alustayrityksille on ryhtyä aitoihin neuvotteluihin ja kunnioittaa pohjoismaisen työmarkkinamallin arvoja ja käytäntöjä.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Pohjoismaisten kuljetusliittojen yhteisjärjestö NTF, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, norjalainen Fellesforbundet, tanskalainen 3F Transport, ruotsalainen kuljetusalan liitto Transportarbetareförbundet, islantilainen kaupan alan liitto LiV ja islantilainen palvelualojen liitto VR.

Lue koko kannanotto (pdf)

Read statement in english (pdf)

Lue myös AKT-lehden artikkeli: Alustatyö valtaa yhä lisää alaa – lähetti tuo jopa seksivälineet

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Uutinen

SAK: Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kasvutoimi

Kuvassa onkiva mies selin laiturilla ja alku juttutekstistä,.

Tiedote

PEth-testejä ei ilman työntekijän lupaa – oikeusasiamieheltä oikea ratkaisu

Liikenneturvallisuus edellyttää inhimillisiä työaikoja – vastine Iltalehden juttuun

Koiviston Auton konsernijohtaja Henrik Mikkola kommentoi Kehä I:n bussiturman taustoja Iltalehden jutussa 16.8. Kehä I:n bussiturma: Konsernijohtaja avaa nyt taustoja – ”Aika selvä juttu, että kannattaa hankkia” AKT lähetti juttuun vastineen, joka poiki jatkojutun aiheesta. Bussimatkojen turvallisuus on vaarassa – Liitto jyrähtää: ”On vaikeaa”

Julkaisemme tässä AKT:n vastineen kokonaisuudessaan.

Koiviston auton konsernijohtaja Henrik Mikkola sälyttää Iltalehden jutussa 16.8.2026 ”Konsernijohtaja avaa taustoja” vastuuta turvallisuudesta pelkästään kuljettajille.

Kun puhutaan linja-autonkuljettajien työstä, pitää huomata, että matkustajien turvallisuus syntyy kuljettajien työkyvystä ja vireystilasta, mutta siihen vaikuttavat myös työvuorojen ja aikataulujen suunnittelijat.

Linja-autonkuljettajan työhönsidonnaisuusaika lähi- ja paikallisliikenteessä voi olla nykyisen työehtosopimuksen puitteissa 5 tunnista aina 11,5 tuntiin saakka. Työhönsidonnaisuusaika voi siis olla pitempi kuin itse työaika.

Työvuorojen väliin jäävä vuorokausilepo voi lyhimmillään olla vain 9 tuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuorokausilepoajan sisään on mahdutettava työmatkat, ruokailu, mahdolliset perhevelvollisuudet sekä riittävä uni. Todellinen palautumisaika ja yöunet jäävät usein huomattavasti vuorokausilepoaikaa lyhyemmäksi. Kuljettajaa kuormittaa usein lisäksi jatkuvasti vaihtuva työvuororytmi. Kuljettaja voi aloittaa työnsä yhtenä päivänä varhain aamulla ja seuraavana päivänä iltapäivällä tai illalla. Epäsäännöllinen rytmi vaikeuttaa palautumista ja heikentää vireystilaa riippumatta kuljettajan ammattitaidosta tai kokemuksesta.

Työn rytmitys ja taukojen sijoittelu tulevat kuljettajille annettuina, eikä taukojen sijoittelun aikatauluun ole kuljettajalla vaikutusmahdollisuuksia. HSL:n suunnittelee reittien aikataulut ja liikennöitsijä työvuorot. Tauko ei aina osu kuljettajan kannalta optimaaliseen hetkeen. Siksi suunnittelulla ja sillä kuinka kireät aikataulut ylipäätänsä ovat, on suuri merkitys siihen mikä kuljettajan vireystila on. Tästä syystä onkin kohtuutonta sälyttää vastuuta kokonaisuudesta vain kuljettajan harteille vaan tästä tulisi kantaa vastuuta myös työn suunnittelusta vastuussa olevien.

Kaupunkiliikenteessä ajettaessa kuljettajan työ on jatkuvaa tarkkaavaisuutta vaativaa. Vilkas liikenne, jalankulkijat, pyöräilijät, aikataulupaineet ja haastavat sääolosuhteet edellyttävät kuljettajalta keskittymistä koko työvuoron ajan. Pitkät epäsäännölliset työpäivät ja lyhyet palautumisajat eivät ole yhdistelmä, joka tukisi kuljettajan jaksamista tai liikenneturvallisuutta. Kuljettajien työoloja on kehitettävä yhteistyössä niin, että työvuorot mahdollistavat aidon palautumisen, riittävän levon ja ennakoitavan työrytmin. Väsynyt kuljettaja ei ole kenenkään etu.

Joukkoliikenne on yhteiskunnallisesti merkittävä julkinen palvelu, ja sen toimivuus perustuu ammattitaitoisiin kuljettajiin. Siksi alan työehtojen kehittämisessä on asetettava etusijalle työssä jaksaminen, turvallisuus ja inhimilliset työajat, eikä pelkästään liikenteen kustannustehokkuus.

Niko Blom AKT:n 2. varapuheenjohtaja

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Tiedote

Pohjoismaisilta ammattiliitoilta kehotus Woltille ja muille alustayrityksille elää maan tavalla

Uutinen

SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Uutinen

SAK: Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kasvutoimi

SAK: Budjettiehdotus unohtaa työttömät

SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mukaan valtionvarainministeriön budjettiehdotuksessa olisi pitänyt keskittyä työttömyyden torjuntaan ja kansalaisten luottamuksen vahvistamiseen.

– Työttömyysaste on yli kymmenen prosentin. Hallitus on perusteetta syyttänyt siitä huonoa suhdannetta. Tarkentuneiden tilastojen perusteella Suomen talous on kasvanut jo vuodesta 2024 lähtien. Todellinen syy massatyöttömyyteen on hallituksen epävarmuutta ruokkiva ja pienituloisten asemaa heikentävä talouspolitiikka, Patrizio Lainà sanoo.

Suomi on historiansa toiseksi pahimmassa työttömyyskriisissä. Pitkäaikaistyöttömien määrä ylitti kesällä jopa 1990-luvun laman, jolloin pitkäaikaistyöttömiä oli enimmillään 143 000 henkilöä. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista on noussut yli 40 prosenttiin. Suurena riskinä on, että pitkäaikaistyöttömyys muuttuu rakenteelliseksi.

– Pitkäaikaistyöttömyyden taltuttamiseksi ensi vuoden budjetissa pitäisi palauttaa suojaosat sosiaaliturvaan ja lisätä palkkatukea. Lisäksi työvoimakoulutukseen olisi syytä panostaa jäädyttämällä niiden ajalta kuntien työttömyysturvan sakkomaksut, Lainà ehdottaa.

Ei varaa yhteisöveron alentamiseen

– Hallituksen on syytä perua julkiselle taloudelle kallis ja tehoton yhteisöveron alennus. Näin ehditään vielä välttää poukkoileva veropolitiikka, sillä yhteisöveron alennus joudutaan hyvin todennäköisesti perumaan seuraavalla hallituskaudella, Lainà sanoo.

Yhteisöveron alennusta kannattavat lähinnä siitä itse hyötyvät tahot. Suurin osa yhteisöveron alentamiseen lausunnon antaneista suhtautuu siihen kielteisesti tai korkeintaan neutraalisti. Kokonaisveroaste on laskemassa Orpon hallituskauden aikana, mikä kiihdyttää julkista velkaantumista.

– Suomella ei ole varaa laskea kokonaisveroastetta. Merkittävästi nousevat puolustusmenot on rahoitettava jotenkin. Orpon hallituksen päätökset heikentävät julkista taloutta hallituskauden jälkeen yli kahdella miljardilla eurolla ja näiden rahoittaminen jää tulevan hallituksen vastuulle.

SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mielestä menolisäysten ja veronkevennysten rahoittamisen lykkääminen tulevalle hallitukselle on vastuunpakoilua.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Tiedote

Pohjoismaisilta ammattiliitoilta kehotus Woltille ja muille alustayrityksille elää maan tavalla

Uutinen

SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Uutinen

SAK: Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kasvutoimi

SAK:n selvitys: Hallituksen politiikka on vähentänyt luottamusta työpaikoilla

SAK:n luottamushenkilökyselyssä jopa 78 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että hallituksen työelämätoimet ovat vähentäneet luottamusta työpaikoilla.

Eniten työntekijät pelkäävät luottamuksen vähentyneeksi arvioineiden vastaajien mukaan, että heidät irtisanotaan kevyemmin perustein (80 %). Työntekijät kokevat myös neuvotteluasemansa huonontuneen (69 %).

– On huolestuttavaa, että moni on alkanut myös pelätä mielipiteidensä sanomista ja oireilee henkisesti tai fyysisesti työsuhteen liittyvistä syistä. Tällaiset asiat vievät suomalaisia työpaikkoja väärään suuntaan, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pohtii.

Yli puolet (57 %) luottamustehtävissä olevista vastaajista arvio, että hallituksen toimet ovat vaikuttaneet työpaikan neuvottelukulttuuriin luottamusta heikentävästi. Erityisesti asenteen työntekijöitä kohtaan arvelleen yleisesti koventuneen.

– Kun hallitus on asettunut päätöksenteossaan lähes yksipuolisesti työnantajan puolelle, niin se näkyy myös työpaikoilla. Tasapaino työelämässä on tämän hallituksen aikana järkkynyt monella tasolla.

Eloranta muistuttaa, ettei kyse ole mitättömästä asiasta. Epätasapaino aiheuttaa luottamuksen rapautumista työpaikoilla juuri, kun sitä pitäisi pystyä kasvattamaan.

– Luottamusta tarvitaan erityisesti silloin, kun yritykset haluavat hakea kasvua ja kehittää toimintamallejaan. Jos työntekijät eivät voi luottaa työnantajaan, työnantaja ei voi luottaa työntekijöiden tukeen omissa pyrkimyksissään.

SAK:lla on useita ehdotuksia seuraavalle vaalikaudelle tasapainon ja sitä kautta luottamuksen parantamiseksi. SAK:n ehdotuksista luottamushenkilöt kannattivat kyselyssä eniten työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamista (81 %) ja henkilöstön edustajien roolin vahvistamista yrityksen päätöksenteossa (64 %).

– Esimerkiksi Ruotsissa työntekijöiden hallintoedustus on ollut jo pitkään arkipäivää. Suomessa hallintoedustusta vaaditaan vain yli 150 työntekijän työpaikoilta. Niissäkin se on usein toteutettu niin, että kyseessä on vain tiedon välittäminen, ei aito päätöksenteko, puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa.

Vastaajat ottivat kantaa myös työmarkkinakeskusjärjestöjen kykyyn uudistaa työelämää neuvottelemalla. Kykyyn luotti 43 prosenttia. Luottamusta ei löytynyt 35 prosentilta vastaajista.

Jos luottoa ei ollut, yleisimmäksi syyksi mainittiin, että vain toinen osapuoli haluaa neuvotella.

– Tämä on sinänsä hyvä uutinen. Luottamus itse järjestelmään on kohtuullisella tasolla. Neuvotteluhalukkuus ja sovun etsiminen yhdessä ovat ainakin SAK:lle erittäin tärkeää. Drooniuhan aikaisesta palkanmaksusta sopiminen on viimeisen esimerkki keskinäisen neuvotteluyhteyden merkityksestä, Eloranta sanoo.

SAK:n luottamushenkilöpaneeli aineisto kerättiin 1.–9.6.2026. Vastaajia oli 821.

Pikavoittoja vai pitkää linjaa? -keskustelu SuomiAreenassa

Tänään 24.6. SAK:n järjestämässä keskustelussa kuullaan rehellistä puhetta työelämän haasteista. Keskustelu järjestetään kello 16.00–16.45. Satakuntalavalla, joka sijaitsee Porissa Gallen-Kallelan kadulla.

Keskustelun tarkoitus on etsiä ratkaisuja, joilla työmarkkinoiden luottamus ja neuvottelujärjestelmä saadaan tuottamaan parasta lopputulosta. SAK:n kysely toimii keskustelun herättelijänä.

Keskustelijoina ovat:

  • Jarkko Eloranta, SAK:n puheenjohtaja
  • Ilkka Oksala, EK:n johtaja
  • Minja Koskela, vasemmistoliiton kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja
  • Ville Valkonen, kokoomuksen kansanedustaja

Keskustelun juontaa media-alan yrittäjä Riitta Väkeväinen.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Tiedote

Pohjoismaisilta ammattiliitoilta kehotus Woltille ja muille alustayrityksille elää maan tavalla

Uutinen

SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Uutinen

SAK: Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kasvutoimi

Onko Suomen työmarkkinajärjestelmä rikki – mitä vastaa Niko Blom

Työväen Musiikkitapahtuman yhteydessä Valkeakoskella järjestetään yhteiskunnallinen keskustelutilaisuus Sananvapauden lavalla lauantaina 25.7.2026 kello 12.00–14.00.

Onko Suomen työmarkkinajärjestelmä todella rikki? Entä miksi seuraavat eduskuntavaalit ovat palkansaajille erityisen tärkeät?

Nykyisen Orpon hallituksen työelämämuutokset ovat nyt nähty. Kuluvan hallituskauden aikana työmarkkinajärjestelmää on pyritty muuttamaan ennennäkemättömällä tavalla. Järjestelmätason uudistusten lisäksi hallitus on toteuttanut suoraan työntekijöihin yksilötasolla kohdistuvia heikennyksiä. Ajankohtaisimpina kysymyksinä on irtisanomissuojan heikentäminen, muutokset määräaikaisen työsopimuksen perusteisiin sekä ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeus. Kaiken työmarkkinoilla tapahtuneen myllerryksen jälkeen voi vain odottaa, että seuraavista eduskuntavaaleista on tulossa työmarkkinavaalit, jotka ovat palkansaajille hyvin ratkaisevat.

Keskustelun avaavat Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Henrik Haapajärvi, kansanedustaja Aleksi Jäntti (kok.), Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja kansanedustaja Pia Lohikoski (vas.)

Keskustelu jatkuu klo 13 jolloin myös AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom on vastaamassa tiukkoihin kysymyksiin siitä, onko työntekijän asema unohdettu. Ja miten tästä eteenpäin.

Kaiken työmarkkinoilla tapahtuneen myllerryksen jälkeen on odotettavissa, että vuoden 2027 eduskuntavaalit ovat työmarkkinavaalit. Äänestetäänkö tulevissa vaaleissa työehdoista? Miten suomalaista työmarkkinajärjestelmää tulisi kehittää seuraavan hallituksen toimesta? Onko ammattiliitoilla ja poliitikoilla visiota tulevaisuuden työmarkkinajärjestelmästä ja mikä se on?

Niko Blomin kanssa keskustelemassa ovat kansanedustaja Bella Forsgren (vihr.). kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.) ja Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.

Keskustelut juontaa politiikan toimittaja Jari Korkki. Tilaisuus päättyy kello 14.00. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Työväen Musiikkitapahtuman kanssa Ammattiliitto Pro, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Insinööriliitto ja Teollisuusliitto.

Sananvapauden lava sijaitsee festivaalialueella osoitteessa Kanavanranta 3, Valkeakoski.

AKT:n jäsen saat alennusta lippuihin. Lue lisää akt.fi/tapahtumat

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Tiedote

Pohjoismaisilta ammattiliitoilta kehotus Woltille ja muille alustayrityksille elää maan tavalla

Uutinen

SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Uutinen

SAK: Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kasvutoimi

AKT:n XIX edustajakokouksen hyväksymä päätöslauselma

Seuraavat neljä vuotta ovat ratkaisevia sekä auto- ja kuljetusalan että suomalaisten työmarkkinoiden kannalta. Sekä uhkia että mahdollisuuksia tulee erityisesti kahdesta suunnasta. Tekoäly voi hyödyttää työelämää, kun sitä käytetään parantamaan työoloja ja turvallisuutta, toisaalta se voi uhata työpaikkoja. Toiseksi hyvällä työmarkkinapolitiikalla voidaan kehittää hyvää ja tasapainoista työelämää, mutta vaarallisia valintoja voidaan tehdä myös siten, että työntekijän asemaa edelleen kiristetään.

Kun ammattiyhdistystoimintaa alettiin rakentaa, työntekijältä puuttui turva. Huutokonttorista sai työtä päiväksi kerrallaan. Asioita lähdettiin ay-toiminnalla muuttamaan. Silloin kahdeksan tunnin työpäivä oli työnantajalle asia, joka uhkasi kilpailukykyä. Yhä työnantajien puhe ja argumentit ovat ennallaan. Kaikki, mikä parantaa työntekijän olosuhteita, uhkaa kilpailukykyä.

Samoin kuin vuosisata sitten, työnantajilla on halu irtautua työntekijöistä ja pitää heidät töissä päivä kerrallaan. Alustatalouden sovellukset ja laskutuspalvelut ovat tähän uusia keinoja. Ajattelutavassa sen sijaan ei ole mitään uutta. Työntekijälle halutaan jättää yrittämisen riskit ja vastuut.

Ammattiliiton perustehtävät eivät ole muuttuneet. Työntekijät tarvitsevat vaikutusmahdollisuuksia. Keskeistä ovat hyvät palkat, työolosuhteet sekä työturvallisuus. Työn ja muun elämän pitää olla tasapainossa. Aika ja ilmiöt ovat erilaisia. Ammattiliittoa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Nyt erityisesti vaikuttamaan koko työmarkkinapolitiikkaan.

Tekoäly ja robotiikka tulee väistämättä muuttamaan työelämää seuraavina vuosina. Tämän pitää kuitenkin toimia työntekijöiden hyväksi, eikä heitä vastaan. Jos ja kun tuottavuus nousee, työntekijän tulee hyötyä siitä palkassa, työajoissa ja työelämän laadun paranemisena.

Automatisaatiota ja tekoälyä hyödynnetään jo nyt ennakoimaan riskejä, vaaratilanteita ja optimoimaan aikatauluja. Tekoälyllä voidaan yhtä lailla arvioida, millainen palautuminen tai tauot ovat työntekijän kannalta tarpeellisia ja välttämättömiä, missä olosuhteissa työntekijä pysyy terveenä ja voi hyvin. Tekoälykehityksessä pitää säilyttää ihmisäly ja suhteellisuudentaju.

Tekoäly tulee väistämättä vaikuttamaan kuljetusalan työhön. Alalla on totuttu muutokseen, tämäkin tekniikka otetaan haltuun. Pelkkä tekoäly ei liikuta Suomen olosuhteissa massoja eikä ihmisiä. Siihen tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa sekä turvallista tieverkostoa. Eikä työntekijöiden turvana jatkossakaan ole tekoäly, vaan ammattiliitto.

AKT haluaa, että jokaisella sen jäsenellä on mahdollisuus tehdä työtä turvallisesti, inhimillisesti ja tasapainossa muun elämän kanssa. Palkan pitää vastata työn suurta vastuuta. Näin jokainen voi tuntea ammattiylpeyttä kuljetusalalla. Neljä vuotta on yhä nopeammin ohikiitävä aika. AKT pysyy mukana muutoksessa.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Tiedote

Pohjoismaisilta ammattiliitoilta kehotus Woltille ja muille alustayrityksille elää maan tavalla

Uutinen

SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Uutinen

SAK: Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kasvutoimi

AKT:n uusi valtuusto aloittaa

AKT:n säännöt ja linjat määrää neljän vuoden välein kokoontuva edustajakokous. Tampereella 11.-13.6. kokoontunut 19. edustajakokous valitsi valtuuston jäsenet. Valtuusto käyttää liiton ylintä päätösvaltaa edustajakokousten välillä. Valtuusto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, syys- ja kevätkokouksiin.

Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Kai Laaksonen, Turun Autoalantyöntekijät ry os. 040 ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jape Lovén, Helsingin Ahtaustyöntekijät ry os. 131 Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Sami Vastamäki, Tampereen seudun linja-autohenkilökunta ry os. 006.

Valtuustossa on 42 jäsentä.

AKT:n valtuusto kaudelle 2026-2030

Kai Laaksonen, puheenjohtaja
Turun Autoalantyöntekijät ry, os. 040

Jape Lovén, valtuuston 1. varapuheenjohtaja
Helsingin Ahtaustyöntekijät ry, os. 131

Sami Vastamäki, valtuuston 2. varapuheenjohtaja
Tampereen Seudun Linja-autohenkilökunta ry, os. 006

Laura Ahmio
Jyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta ry, os. 045

Juhana Alenius
Helsingin Autoalantyöntekijät ry, os. 007

Petri Enojärvi
Kuusamon Automiehet ry, os. 085

Pekka Friimäki
Tampereen Automiehet ry, os. 005

Jyrki Heikkinen
Kuhmon Autoalantyöntekijät ry, os. 070

Markus Heikkinen
Kajaanin Seudun Automiehet ry, os. 053

Tero Jaakkola
Haminan Autoalantyöntekijät ry, os. 011

Jere Junkkari
Kalajokilaakson Auto- ja Öljyalantyöntekijät ry, os. 069

Jarmo Kanerva
Rovaniemen Kuljetustyöntekijät ry, os. 123

Joonas Karhiaho
Hämeenlinnan Automiehet ry, os. 014

Kirsimarja Kavasto
Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry, os. 208

Taina Keronen
Joensuun Seudun Autoalantyöntekijät ry, os. 039

Matti Lehtimäki
Tampereen seudun linja-autohenkilökunta ry, os. 006

Rami Lehtola
Rauman Seudun Autoalantyöntekijät ry, os. 112

Paul Lindholm
Helsingin Autoalantyöntekijät ry, os. 007

Mikko Markkanen
Kokkolan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijät ry, os. 130

Vilho Mikkonen
Tohmajärven Autoalantyöntekijät ry, os. 067

Tapio Myller
Pääkaupunkiseudun Öljy- ja Ympäristöhuollon työntekijät ry, os. 081

Jussi Niemi
Virtain Autoalantyöntekijät ry, os. 054

Janne Nikama
Helsingin Seudun Linja-autohenkilökunta ry, os. 009

Jari Olkkonen
Mikkelin Automiehet ry, os. 012

Marjo Ormaa
Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry, os. 208

Jani Pajukoski
Mäntyluodon Ahtaajat ry, os. 133

Teija Palosaari
Meri-Lapin Autoalantyöntekijät ry, os. 082

Kai Parviainen
Turun Seudun Linja-autohenkilökunta ry, os. 100

Anne Perttula
Maili ry, os. 180

Antti Pesu
Salon Autoalan Työntekijät ry, os. 072

Risto Raemaa
AKT:n Espoon osasto 048 ry

Ossi Rautamies
Kotkan Ahtaustyöntekijät ry, os. 137

Niko Rautio
Savonlinnan ja Ympäristön Automiehet ry, os. 032

Mia Räty
AKT Pielisen Karjalan osasto 031 ry

Tomi Sormunen
Uudenmaan Kuljettajat ry, os. 026

Petri Tamminen
AKT Jyväskylän osasto 8 ry

Seija Turunen
Maili ry, os. 180

Miro Ulvinen
AKT Etelä-Karjala 062 ry

Seppo Vainionpää
Pohjois-Satakunnan Autoalantyöntekijät ry, os. 057

Timo Väisänen
Oulun Satamatyöntekijät ry, os. 142

Kari Yski
Lauttakylän Tavaralinjamiehet ry, os. 022

Markku Åkerlund
Varkauden Automiehet ry, os. 030

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Tiedote

Pohjoismaisilta ammattiliitoilta kehotus Woltille ja muille alustayrityksille elää maan tavalla

Uutinen

SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Uutinen

SAK: Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kasvutoimi

AKT:lle uusi hallitus

Tampereella koolla oleva AKT:n XIX edustajakokous valitsi liiton puheenjohtajaksi jatkamaan Ismo Kokon. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Juha Anttila ja toisena varapuheenjohtajana jatkaa Niko Blom.

Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Kai Laaksonen, Turun Autoalantyöntekijät ry os. 040 ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jape Lovén, Helsingin Ahtaustyöntekijät ry os. 131. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin uutena Sami Vastamäki, Tampereen seudun linja-autohenkilökunta ry os. 006.

AKT:n hallituksessa on 21 jäsentä. Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös valtuuston puheenjohtajat. Valtuustossa on 42 jäsentä. Valtuuston jäsenten nimet julkaistaan lauantaina 13.6.

AKT:n hallitus kaudelle 2026 – 2030

Kokko Ismo, puheenjohtaja
AKT:n osasto 150 ry

Anttila Juha, 1. varapuheenjohtaja
AKT:n osasto 150 ry

Blom Niko, 2. varapuheenjohtaja
AKT:n osasto 150 ry

Ahlsten Jonna
Jyväskylän ja Ympäristön Linja-autohenkilökunta ry, os. 045

Ahtiainen Sami
Kouvolan Seudun Autoalantyöntekijät ry, os. 033

Arponen Janne
Maili ry, os. 180

Haasanen Mikko
AKT Jyväskylän osasto 8 ry

Hemming Tom
Kotkan Ahtaustyöntekijät ry, os. 137

Honkaranta Johanna
Porin Autoalantyöntekijät ry, os. 060

Kiseri Auror
AKT:n Espoon osasto 048 ry

Kulmala Eero
Tampereen Automiehet ry, os. 005

Leppäniemi Pasi
Rovaniemen Kuljetustyöntekijät ry, os. 123

Lindholm Jan
Pääkaupunkiseudun Öljy- ja Ympäristöhuollontyöntekijät ry, os. 081

Linna Janne
Seinäjoen Automiehet ry, os. 018

Parkkima Jukka
Helsingin Seudun Linja-autohenkilökunta ry, os. 009

Pohjola Vesa
Kokkolan Ahtaajat ry, os. 166

Saarela Juhapentti
Helsingin Autoalantyöntekijät ry, os. 007

Schroderus Marko
Lahden Autoalantyöntekijät ry, os. 003

Tamminen Kalle
Oulun Seudun Autoalantyöntekijät ry, os. 058

Virinsalo Kari
AKT Etelä-Karjala ry, os. 062

Väyrynen Anni
Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry, os. 208

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Tiedote

Pohjoismaisilta ammattiliitoilta kehotus Woltille ja muille alustayrityksille elää maan tavalla

Uutinen

SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Uutinen

SAK: Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kasvutoimi

Jatkokaudelle valittu Ismo Kokko: ”Tärkeimmät työmarkkinaneuvottelut käydään kevään lopuksi säätytalolla”

AKT:n edustajakokous valitsi Ismo Kokon yksimielisesti jatkokaudelle liiton puheenjohtajaksi. – AKT:n en oltava liitto, joka elää ajassa. Nyt täytyy katsoa eteenpäin, Kokko totesi linjapuheessaan.

AKT:n edustajakokous valitsi perjantaina 12. kesäkuuta Tampereella AKT:n puheenjohtajaksi jatkokaudelle Ismo Kokon ilman vastaehdokkaita. 1. varapuheenjohtajaksi valittiin uutena AKT:n sopimusalavastaavana toiminut Juha Anttila, 2. varapuheenjohtajaksi jatkokaudelle Niko Blom.

– AKT on kokoaan suurempi liitto. Tehtävämme on nyt kutsua uusia ihmisiä mukaan. Pois katsomosta, pelikentälle. Aktiivisiksi pelaajiksi, jotka haluavat viedä edunvalvontaa uusille vuosikymmenille uusin ajatuksin, puheenjohtaja Ismo Kokko sanoi linjapuheessaan.

Ay-toiminnassa oikotietä ei ole, vain jalkatyö.

– Ammattiliitto ei tarjoa ostopalveluita. Kaikki onnistumiset ovat yhteisten ponnistelujemme tuloksia, Ismo Kokko sanoo.

Liittoja tarvitaan Kokon mukaan nyt enemmän kuin koskaan. Ammattiliitot ovat vastavoima rajattomalle vallantavoittelulle.

– Me AKT:ssä olemme osa vahvaa yhteisöä, jolla on vaikutusvaltaa ja joka rakentaa parempaa Suomea työpaikka kerrallaan, Kokko sanoo.

AKT:n on nyt oltava ajassa ja katsottava eteenpäin.

– Ensi vuoden tärkeimmät työmarkkinaneuvottelut käydään kevään lopuksi säätytalolla. Siellä rakennetaan seuraavan hallituksen ohjelmaa. Neuvottelijat siihen pöytään valitaan ensi kevään eduskuntavaaleissa, Ismo Kokko toteaa.

– AKT jatkaa vahvaa edunvalvontaa. Liittoa pitää kehittää edelleen, että edunvalvonta ja jäsenhankinta tehostuvat, AKT:n tuore 1. varapuheenjohtaja Juha Anttila linjaa.

– AKT:n tehtävä on pysyä järkkymättömänä kuljetusalan työntekijöiden edunvalvojana. Liiton vaikutusvalta neuvottelupöydissä on suoraan verrannollinen siihen, kuinka vahvoja olemme työpaikoilla. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on sitouttaa alalle saapuvat nuoret. Haluamme tarjota heille paikan yhteisössä, jossa heidän äänensä kuuluu ja jossa he näkevät järjestäytymisen konkreettisen hyödyn, sanoo AKT:n 2. varapuheenjohtajaksi jatkokaudelle valittu Niko Blom.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Tiedote

Pohjoismaisilta ammattiliitoilta kehotus Woltille ja muille alustayrityksille elää maan tavalla

Uutinen

SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Uutinen

SAK: Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kasvutoimi

SAK, Akava ja STTK: Palkkavarmuus vahvistaa kokonaisturvallisuutta

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat tyytyväisiä syntyneeseen sopuun yhteisistä pelisäännöistä, jotka liittyvät drooniuhkatilanteisiin. Yhteisellä suosituksella työelämässä noudatettavista toimintatavoista vahvistetaan kokonaisturvallisuutta.

– Osapuolet tulkitsevat voimassa olevaa työlainsäädäntöä palkanmaksuvelvollisuudesta eri tavoin. Silti nyt myös työnantajapuoli on mukana suosittelemassa, että työntekijälle maksetaan palkka tilanteessa, jossa tämä on estynyt tekemästä työtään viranomaisen drooniuhkaa koskevan vaaratiedotteen vuoksi. Palkkavarmuus hälvensi työntekijöiden epätietoisuuden. Nyt mennään turvallisuus edellä kuten kuuluukin, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa.

Akavan puheenjohtaja Maria Löfgrenin mukaan myös tilanteen mahdolliseen vaikeutumiseen on varauduttava.

– Siltä varalta, että drooniuhista johtuvat vaaratilanteet yleistyvät ja niistä aiheutuu vaara-alueen työnantajille merkittäviä lisäkustannuksia, tarvitaan työnantajien kesken tasausmalli. Sovimme, että työ- ja elinkeinoministeriön johdolla selvitetään vaihtoehtoja. Lähtökohtana on, että mallista ei aiheudu kustannuksia julkiselle taloudelle tai palkansaajille. Mikäli turvallisuustilanne heikkenee, voidaan selvityksen pohjalta viipymättä aloittaa tarvittavan lainsäädännön valmistelu, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo.

STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi on tyytyväinen neuvotteluiden onnistumiseen.

– Suomea pidetään varautumisen mallimaana. Tässä neuvottelussa epäonnistuminen olisi ollut kansalaisille huono viesti. Suositus ohjaa noudattamaan viranomaisen vaaratiedotteita ja sopimaan drooniuhkatilanteisiin liittyvistä toimintaohjeista työpaikoilla. Työnantaja- ja työntekijäliittojen on myös hyvä arvioida toimialakohtaisesti tarvittavia lisätoimenpiteitä. Epätietoisuus ja epävarmuus vähentyvät tämän suosituksen myötä, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi arvioi.

Työelämäsuositukset drooniuhkatilanteiden varalta (pdf)

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Tiedote

Pohjoismaisilta ammattiliitoilta kehotus Woltille ja muille alustayrityksille elää maan tavalla

Uutinen

SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Uutinen

SAK: Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kasvutoimi