Haku
Liity jäseneksi

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Bryssel, 9. huhtikuuta – Euroopan kuljetustyöntekijöiden liitto (ETF) kehottaa lentoyhtiöitä, hallituksia ja eurooppalaisia toimielimiä lopettamaan kriisiaikoina toistuvan ja vahingollisen kaavan: lyhytaikaisten ratkaisujen priorisoinnin työntekijöiden, selviytymiskyvyn ja alan pitkän aikavälin elpymisen kustannuksella.

Kun eurooppalainen ilmailu kohtaa uutta painetta nousevien polttoaineiden hintojen ja ilmatilan häiriöiden vuoksi, ETF varoittaa, että ala on vaarassa palata tuttuihin tapoihin: lentokoneiden maadoittamiseen, kapasiteetin vähentämiseen ja työvoimakustannusten leikkaamiseen. Vaikka tällaiset toimenpiteet voivat tarjota tilapäistä helpotusta, kokemus osoittaa, että ne lopulta heikentävät alaa ajamalla pois ammattitaitoisia ammattilaisia, pahentamalla työoloja ja viivästyttämällä elpymistä.

”Ilmailuala on osoittanut kerta toisensa jälkeen, että se voi toipua kriiseistä, 11. syyskuuta tehdyistä iskuista COVID-19-pandemiaan”, sanoi Josef Maurer, ETF:n ilmailujohtaja. ”Mutta se, mikä edelleen jarruttaa alaa, ei ole itse kriisit – vaan se, miten reagoimme niihin.”

Työvoiman vähennykset ja palkkaamisen jäädyttämiset aiempien häiriöiden aikana ovat suoraan vaikuttaneet nykyiseen henkilöstöpulaan, erityisesti lentohenkilöstön ja lennonjohdon keskuudessa. Koska jotkut lentoyhtiöt harkitsevat jo uusia kapasiteetin leikkauksia, ETF varoittaa, että ilmailualan ammattilaiset ovat jälleen vaarassa kantaa vastatoimien taakan.

Samaan aikaan syvemmät rakenteelliset haasteet heikentävät oikeudenmukaisuutta ja kestävyyttä Euroopan ilmailussa. Näitä ovat sääntely- ja työvoiman ”työehtoshoppailu” EU:n sisämarkkinoilla, epätasainen globaali kilpailu ja Venäjän-Ukrainan sotaan liittyvien geopoliittisten toimenpiteiden jatkuva vaikutus, jotka edelleen haittaavat eurooppalaisia lentoyhtiöitä.

Nämä kriisit eivät tapahdu eristyksissä, ja niihin on puututtava koordinoidusti pitkän aikavälin toimilla. ETF kehottaa siksi:

  • Lentoyhtiöitä asettamaan etusijalle vakaan työllisyyden, investoimaan työvoiman säilyttämiseen ja osaamiseen sekä varmistamaan oikeudenmukaiset kriisinhallintatoimenpiteet
  • Kansallisia hallituksia vahvistamaan työsuojelua, panemaan täytäntöön olemassa olevia sääntöjä ja estämään mielivaltaista sääntelyä
  • Eurooppalaisia toimielimiä palauttamaan tasapuoliset toimintaedellytykset, varmistamaan reilun globaalin kilpailun ja kehittämään välineitä työpaikkojen suojelemiseksi kriisiaikoina

Lausunnon koko teksti löytyy täältä: https://www.etf-europe.org/wp-content/uploads/2026/04/ETF-aviation-statement-on-the-fuel-crisis-1.pdf.

ETF:n kirje komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille löytyy täältä: https://www.etf-europe.org/open-letter-to-president-ursula-von-der-leyen-europes-transport-system-is-unprepared-and-workers-are-paying-the-price/.

Työntekijöiden ja ammattiliittojen tukemiseksi ETF on kehittänyt ammattiliitoille ja työntekijöiden edustajille erityisen kriisivalmiustyökalupakin, jonka tarkoituksena on ennakoida häiriöitä samalla kun turvataan työllisyys ja työolot.

Lisätietoja työkalupakista ja saatavilla olevista kieliversioista löytyy täältä: https://www.etf-europe.org/ngb-trade-union-guide-a-new-tool-to-prepare-for-crisis/

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

Uutinen

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen

Uutinen

SAK haluaa Suomen kuilun partaalta takaisin osaksi Pohjoismaita

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

SAK ehdottaa suojaosien palauttamista sosiaaliturvaan, yhteisöveron alennuksen perumista ja rakentamisen vauhdittamista muun muassa ARA-korkotukivaltuuksia merkittävästi kasvattamalla.

Hallituksen työllisyyspolitiikka on osoittautunut toimimattomaksi, kun Suomen työttömyysaste on ensimmäistä kertaa historiassa noussut EU:n korkeimmalle tasolle.
SAK ehdottaa työttömyyden taltuttamiseksi suojaosien palauttamista sosiaaliturvaan ja palkkatuen käytön lisäämistä. Lisäksi työvoimakoulutukseen pitää panostaa vahvasti jäädyttämällä niiden ajalta kuntien työttömyysturvan sakkomaksut.

– Nämä olisivat toimivia keinoja työllisyyden tukemiseksi. Palkkatuki vahvistaa rekrytointia heikon kysynnän aikana ja työvoimakoulutus takaa, että yrityksillä on käytettävissään oikea-aikaisesti osaavaa työvoimaa talouden vahvistuessa, sanoo SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.

Hän tähdentää, että kasvun käynnistämiseksi tarvitaan työntekijöiden aseman vahvistamista ja luottamuksen palauttamista.

Nuorten työttömyys on kasvanut huomattavasti, eikä sitä ratkaista sanktioilla tai kapeilla tukikokeiluilla. Sen sijaan on panostettava koulutukseen, varhaiseen tukeen ja toimiviin palveluihin.

– Nuorisotakuu on turvattava sisällöllisesti, ei vain nimellisesti. Jokaiselle alle 30-vuotiaalle on osoitettava työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka. Lisäksi on vahvistettava lasten ja nuorten moniammatillista tukea ja lähipalveluja.

Suomi on jo joutunut EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Alijäämät ovat paisumassa kolmella miljardilla eurolla viime vuoden julkisen talouden suunnitelmaan nähden.

Epäonnistuneen talouspolitiikan vuoksi julkinen talous on vuodessa heikentynyt lähes yhtä paljon kuin Orpon hallituksen nettosopeutus on yhteensä.

– Yhteisöveron alennus on ehdottomasti peruttava, jotta sitoutuminen julkisen talouden vahvistamiseen voidaan jatkossa ottaa tosissaan. On kestämätöntä, että yhteisöveron alennus valuu pitkälti ulkomaisille osakkeenomistajille, eikä se tutkimusten valossa tuo edes kasvua.

Rakennusalan tukemiseksi tarvitaan konkreettisia toimia. ARA-korkotukivaltuuksia tulisi kasvattaa merkittävästi. Erityisryhmien investointiavustuksiin sekä remonttien ja perusparannuksien tukiin on perusteltua kohdentaa nykyistä enemmän rahoitusta. Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron tasokorotus ja jyrkempi porrastus edistäisi tonttitarjontaa.

Työttömyysvakuutusmaksujen määräytymisessä suhdannevaihteluiden kasvu on syytä huomioida paremmin.

– Työllisyysrahaston suhdannepuskuria on lisäksi kasvatettava, jotta vältetään suhdannepoliittisesti huonosti ajoitetut maksumuutokset.

Yrittäjien eläkejärjestelmään hallitus ei ole uskaltanut puuttua, vaikka veronmaksajat rahoittavat sitä jo noin 600 miljoonalla eurolla vuosittain ja summa kasvaa tulevaisuudessa.

– Yrittäjien eläkkeiden alivakuuttamiseen pitää vihdoin puuttua kehysriihessä. Yrittäjien eläkemaksujen täytyy jatkossa määräytyä paremmin todellisten tulojen mukaan, SAK:n Lainà painottaa.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Uutinen

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen

Uutinen

SAK haluaa Suomen kuilun partaalta takaisin osaksi Pohjoismaita

Avoin työpaikka: Suomen Merimies-Unioni hakee ITF-tarkastajaa

Suomen Merimies-Unioni SMU ry hakee ITF-tarkastajaa vakituiseen työsuhteeseen

SMU on merenkulkijoiden edunvalvoja, joka solmii jäseniään koskevia työehtosopimuksia, valvoo niiden noudattamista ja tukee jäseniään työelämän haasteissa. SMUn jäsenet työskentelevät muun muassa matkustaja-aluksilla, rahtialuksilla, uittohinaajilla ja losseilla. Edustamme yli 50 eri ammattinimikettä. SMU ajaa jäsentensä etuja myös kansainvälisen yhteistoiminnan avulla ja olemalla mukana ITF:n mukavuuslippukampanjassa.

ITF (The International Transport Workers’ Federation) edustaa lähes viittä miljoonaa kuljetusalan työntekijää. ITF ajaa työntekijöiden etua kansainvälisesti, kampanjoi työntekijöiden oikeuksien ja järjestäytymisen puolesta sekä organisoi solidaarisuustoimia.
Tehtävänkuvaus

ITF-tarkastajan tehtäviin kuuluu toteuttaa yhdessä muiden ITF-tarkastajien kanssa mukavuuslippulaivakampanjaa Suomessa. Kampanjassa valvotaan ja parannetaan kohdennetuin alustarkastuksin ja muilla tavoin Suomen satamiin saapuvien ulkomaalaisten alusten miehistöjen työ- ja elinolosuhteita. ITF-tarkastajan tehtäviin kuuluu myös osallistua neuvotteluihin, jotka tähtäävät ulkomaisten alusten miehistöjen työsuhteiden ehtoja määrittävien työehtosopimusten solmimiseen. Lisäksi ITF-tarkastaja avustaa muilla tavoin alusten miehistöjen jäseniä heidän etujensa ja oikeuksiensa toteuttamisessa.

Odotamme sinulta

  • merenkulun ja merellä työskentelyn tuntemusta
  • hyvää molempien kotimaisten kielten sekä englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Muu kielitaito katsotaan eduksi.
  • kokemusta tavanomaisten digitaalisten työkalujen ja järjestelmien käytöstä sekä kykyä omaksua uusien toimintaympäristöjen käyttö nopeasti ja sujuvasti
  • kykyä suunnitelmallisuuteen
  • ongelmanratkaisukykyä

Tuothan hakemuksessasi erityisesti esille, mikäli sinulla on neuvottelukokemusta tai kokemusta työskentelystä paineen alla tai jos sinulla on kokemusta työskentelystä monikielisessä työympäristössä.

ITF-tarkastajan tehtävän hoitaminen edellyttää sopeutumista epäsäännöllisiin työaikoihin sekä valmiutta matkustamiseen. Ajokortti ja oma auto ovat tehtävässä välttämättömiä.

Tarjoamme sinulle

Merkityksellisen työn merenkulkijoiden etujen hyväksi asiantuntevassa ja mukavassa työyhteisössä sekä näköalapaikan kansainvälisessä työympäristössä.

Tehtävästä maksettava palkka on noin 5 200–6 100 euroa kuukaudessa riippuen valittavan henkilön kokemuksesta. Lisäksi tarjoamme lounas-, työmatka-, puhelin ja liikunta-/kulttuuriedut. Työtehtävän ehdot ja palkkaus määräytyvät Ammattijärjestöjen Työnantajayhdistys ATY ry:n ja Ay-toimihenkilöt ry:n välisen työehtosopimuksen sekä SMU:n paikallisen sopimuksen mukaisesti.

ITF-tarkastajan työkuva sisältää paljon matkustamista pääasiassa Suomessa, mutta myös ulkomailla. Tehtävään valittavan ensisijaisena toimipaikkana on Merimies-Unionin toimisto Helsingissä. Osa tehtävään perehdytyksestä toteutetaan ulkomailla.

Työsuhde on vakituinen ja kokoaikainen. Toivomme, että voit aloittaa tehtävässä 1.9.2026.

Hakuprosessi

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi sähköpostitse osoitteeseen hakemukset@smu.fi 6.4.2026 mennessä. Hakemuksen liitteeksi tulee liittää ansioluettelo PDF-muodossa suomeksi ja englanniksi.

Ensimmäisen kierroksen haastattelut järjestetään viikoilla 16–18 SMU:n toimistolla Helsingissä. Haastattelut järjestetään suomen ja englannin kielellä.

Odotamme hakemustasi!

Lisätietoja tehtävästä antavat:

Heikki Karla, ,iittosihteeri, 050 435 6094, heikki.karla@smu.fi

Parhaiten tavoitettavissa:
25.03.2026 klo 13–16
27.03.2026 klo 13–16
30.03.2026 klo 12–15
01.04.2026 klo 12–15

Patrick Kuronen, ITF-koordinaattori, 040 178 7774, patrick.kuronen@smu.fi

Parhaiten tavoitettavissa:
24.-27.3.2026 klo 10-12
30.-31.3.2026 klo 10-12

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Uutinen

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

Uutinen

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen

Kuljetusliitot KL: Valmiuslain välineistä ei saa tulla normaalia kriisinhallintaa

Kuljetusliitot KL: Valmiuslain välineistä ei saa tulla normaalia kriisinhallintaa

Kuljetusliitot ovat huolissaan, että valmiuslakiin esitettävistä laajennuksista tulee lain uuden muotoilun myötä osa normaalia kriisinhallintaa ilman tapauskohtaista harkintaa perusoikeuksien rajoituskynnyksen ylittymisestä. Esimerkiksi työntekijöiden perusoikeuksien rajoituksen tulisi olla aina viimesijainen keino vakavassa poikkeustilanteessa.

Kuljetusliitot arvostelevat valmiuslakityöryhmän mietintöön antamassaan lausunnossa lakiesityksen epätasapainoa työntekijöiden ja työnantajien vastuiden välillä. Poikkeusoloissa esimerkiksi työaikaa, lepoa, vuosilomia, ylityön suostumuksellisuutta, sunnuntaityötä, yhteistoimintamenettelyjä sekä irtisanoutumisaikoja koskevasta sääntelystä voidaan poiketa.

”Kuljetusliitot ymmärtävät hyvin, että sääntelyä tehdään erittäin poikkeuksellisten kriisien oloihin ja toimenpiteet tulee arvioida tässä valossa. On kuitenkin kestämätöntä, jos lisävelvoitteet kohdistetaan lähes ainoastaan työntekijäpuoleen eikä työnantajien toimivaltuuksien väärinkäyttöä sanktioida. Tällä epätasapainolla on suoraan vaikutusta yhteiskunnan toimivuuteen poikkeusoloissa”, lausunnossa todetaan.

Väärinkäyttö tulee sanktioida

Kuljetusliitot tuovat esille, ettei valmiuslakisääntelystä löydy valvonta- tai seuraamusmenettelyä tilanteisiin, joissa työntekijän keskeisiä oikeuksia rajoitetaan poikkeusoloihin vedoten.

”Kuljetusliitot vaativat, että lakiehdotuksen 40 §:ssä säädetty poikkeaminen työ- ja virkaehtosopimusten työntekijälle lakia paremmista määräyksistä on mahdollista ainoastaan tilanteessa, jossa niiden syrjäyttäminen on välttämätöntä hengen, terveyden tai yhteiskunnan perustoimintojen turvaamiseksi. Nyt esitetty mahdollisuus poiketa kollektiivisesti sovituista työelämän pelisäännöistä ’yhteiskunnan toimivuuden’ nimissä on liian laaja ja epämääräinen.”

Kuljetusliitot huomauttavat lisäksi, ettei minkäänlaista velvollisuutta kokeilla lievempiä toimivaltuuksia olla säätämässä. Kuljetusliitot vaativat, että sääntelyyn otetaan mukaan selväsanaisesti pykälätasolle velvoite käyttää aina lievimpiä mahdollisia toimivaltuuksia.
”Nykyisellään esitys antaa väärinkäytöksille ja ylimitoitetuille toimenpiteille vapaat kädet.”

Etusija työ- ja virkaehtosopimusten poikkeusolosäännöksille

Kuljetusliitot vaativat, että nimenomaan poikkeusoloja varten sovitut työ- ja virkaehtosopimuksen määräykset saavat etusijan valmiuslaissa säädettyihin työnantajan toimintaoikeuksiin nähden.

”Työmarkkinaosapuolet ovat osoittaneet mm. koronapandemian aikana kykynsä sopia poikkeusoloihin sopivat toimintatavat ja työsuhteen ehdot. Kuljetusliitoissa on ilman poikkeusolojakin erittäin joustavasti sovittu alakohtaisia poikkeuksia mm. työaikalainsäädännöstä työehtosopimuksiin huomioiden niin työnantajapuolen kuin työntekijäpuolen näkemykset eli työntekijöiden suojelun ja elinkeinoelämän tarpeet.”

Huoltovarmuudesta pidettävä huolta myös normaalioloissa

Valmiuslaissa säädetään useasta Kuljetusliittojen toimialoihin kuuluvasta asiasta. Esimerkiksi ammattimaista kuljetusta harjoittaville säädetään velvollisuus suorittaa poikkeusolojen hallinnan kannalta välttämättömiä kuljetuksia ja postiyritykselle velvollisuus toimittaa viranomaisen lähettämiä kirjeitä. Kuljetusliitot toteavat, että poikkeusoloissa voidaan joutua käyttämään sellaisia menetelmiä, joita ei normaalioloissa enää käytetä. Erilaiset digitaaliset tai sähköiset palvelut voivat olla pois käytöstä.

”Kuljetusliitot katsovat, että valmiuslakiin tulisi lisätä työnantajille velvollisuus kouluttaa poikkeusolojen valmiussuunnitelman mukaiset toimintamuodot, ja poikkeusoloihin soveltuvat työnteon tavat työntekijöille jo ennakolta, jotta poikkeusoloissa kyettäisiin tarjoamaan kuljetukset tarvittavassa laajuudessa ja riittävällä tehokkuudella.”

”Kuljetusliitot haluavat korostaa, kuinka tärkeää on taata tiedonkulku myös poikkeusoloissa. Sähkönjakeluun tai tietoverkkoihin kohdistuvat häiriöt voivat tehdä mahdottomaksi sähköisen viestinnän. Tätä mahdollisuutta silmällä pitäen koko maan kattava paperipostin jakeluverkko ja postityöntekijöiden ammattitaito on pidettävä kunnossa poikkeusolojen ulkopuolella.”

Valmiuslakia koskeva mietintö siirtyy nyt jatkovalmisteluun. Lopullisesta valmiuslain sisällöstä päättää eduskunta.

Lue koko lausunto tästä (pdf).

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Uutinen

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

Uutinen

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen

AKT:n ilme uudistuu, uudet verkkosivut avattu

AKT:n uudistetut verkkosivut on nyt otettu käyttöön. Uusilla sivuilla palvellaan jäseniä entistä paremmin ja laajemmin.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto uudistaa ilmeensä. Nyt uusi graafinen ilme saadaan laajasti käyttöön samalla, kun uusitut verkkosivut otetaan käyttöön. Tässä vaiheessa käyttöön otetaan suomenkieliset verkkosivut. Seuraavaksi kehitämme sivuston englanninkielistä osuutta.

Ilmeen taustalla jäsenkysely

AKT:n ilmeuudistus aloitettiin jäsenkyselyllä. Jäsenet pääsivät osaltaan määrittelemään, millaisena haluavat liiton nähdä ja kokea. Kyselyn pohjalta jatkettiin kehitystyötä viestintätoimisto Red & Bluen, järjestö- ja viestintätiimin sekä AKT:n johdon kanssa.

Ilmeuudistusta seurasi uusien verkkosivujen suunnittelu ja toteutus. Päävastuu on ollut viestinnällä, mutta käytännössä koko henkilöstö on osallistunut osaltaan kehittämiseen.
Uusi on aina uutta, joten kehitystyö jatkuu vielä sivujen julkaisun jälkeen.

Sivusto antaa nyt entistä paremmin perustietoa työelämästä omana kokonaisuutenaan – ensimmäistä työsopimuksesta koko työuran ja jäsenyyden matkalle. Sivustolla kerrotaan liiton toiminnasta työpaikoilla sekä työsuojelu- ja työympäristökysymyksistä.

Sivustolta löytyy tärkeitä yhteystietoja jäsenpalveluihin ja työsuhdeneuvontaan. Oma AKT -kokonaisuudesta löytyvät sähköiset palvelut eli eAsiointi ja ohjeet mobiilisovelluksen käyttöönottoon. Ja paljon muuta.

Tessit luettavissa entistä helpommin

AKT:n suosituimpia verkkosivuja ovat olleet työehtosopimussivut. Nyt tessejä pääsee lukemaan ja tutkimaan entistä helpommin. Tekstit on avattu verkkosivuille ja työehtosopimuksen sisällysluetteloa klikkaamalla pääsee suoraan haluamaansa kohtaan. Silti sivustolta on edelleen ladattavissa myös työehtosopimusten pdf-tiedostot.

Jäsenkirjeet ja some uudistuvat

Jatkossa someilme muuttuu ja myös jäsenkirjeet tulevat yhdenmukaisesti AKT:n uudella graafisella ilmeellä. AKT:n jäsenkirjeitä lähetetään jäsenille noin kerran kuukaudessa. Kirjeissä kerrotaan liiton ajankohtaisista asioista ja esimerkiksi jäseneduista.

Osastot saavat omia kirjeitään tänä keväänä erityisen tiheästi, kun liitossa valmistaudutaan edustajakokouksiin. Omia uutiskirjeitä liitosta lähtee myös työsuojeluvaltuutetuille ja luottamusmiehille.

Verkkolehti tiiviimmin osaksi AKT.fi-sivustoa

Jatkossa AKT-lehden verkkoversio on yhdistetty samaan verkkosivustoon omaksi osiokseen. Näin verkkolehden jutut saadaan esille paremmin.

Uusi ilme myös osastoille

AKT:n osastot ovat jo kuumeisesti odottaneet, milloin on h-hetki uuden ilmeen käyttöönottoon myös osastoille. Uusien verkkosivujen käyttöönotto on lähtölaukaus osastoille. Yhdistysavaimesta löytyy apua siihen, miten uudet värit ja ilme voidaan ottaa käyttöön osastoissa.

Yhteyshenkilönä osastoille graafisten ohjeiden käytössä toimii viestintäkoordinaattori Anne-Maarit Valli anne-maarit.valli@akt.fi.

Otamme mielellämme vastaan palautetta uusista sivuista osoitteessa akt.palaute@akt.fi.
Sivuston kehittäminen jatkuu myös julkaisun jälkeen.

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Uutinen

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

Uutinen

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen

Kysely: Valtaosa palkansaajista pitää ostovoiman kasvua ammattiliittojen, ei hallituksen ansiona

Kysely: Valtaosa palkansaajista pitää ostovoiman kasvua ammattiliittojen, ei hallituksen ansiona

SAK:n Verianilla toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan 59 prosenttia palkansaajista on sitä mieltä, että ammattiliittojen neuvottelemilla palkankorotuksilla on suurempi vaikutus ostovoiman kasvuun kuin hallituksen toimenpiteillä.

Palkansaajista jopa 71 prosenttia pitää kokoomuksen ja perussuomalaisten väitteitä ansioistaan työntekijöiden ostovoiman kasvattamiseksi epäuskottavina.

– Kyselyn perusteella valtaosa tunnistaa hallituspuolueiden bluffin. Hallituksen tekemät veropäätökset eivät juurikaan vaikuta tavallisen, ammattiliittoon järjestäytyneen työntekijän vuosiansioihin. Vain ammattiliittojen neuvottelemat palkankorotukset realisoituvat ostovoiman kasvuna, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa.

Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan kokoaikaisten työntekijöiden palkat nousivat loka–joulukuussa 3,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös tänä vuonna palkkoja korotetaan ammattiliittojen neuvottelemien palkankorotusten ansiosta. Korotusten suuruus vaihtelee aloittain.

Orpon-Purran hallitus on vaikeuttanut merkittävästi ammattiliittojen neuvottelumahdollisuuksia, kun se on muuttanut suomalaista työmarkkinajärjestelmää yksipuolisesti työnantajapuolen hyväksi. Esimerkkeinä tästä ovat muun muassa työmarkkinaosapuolten sopimusvapautta heikentävä vientilaki ja työntekijöiden lakko-oikeuden rajoittaminen.

– Vastakkainasettelusyytösten sijaan hallituspuolueiden pitäisi katsoa peiliin. Jos ne olisivat aidosti huolissaan palkansaajien ostovoimasta, eivät ne olisi alun perinkään vaikeuttaneet ammattiliittojen mahdollisuuksia neuvotella työntekijöille kuuluvista palkankorotuksista. Kokoomuksen ja perussuomalaisten puheet eivät vastaa tekoja, vaan käsienpesu jatkuu, Jarkko Eloranta huomauttaa.

Verian toteutti kyselytutkimuksen SAK:n toimeksiannosta 18.–20.2.2026. Kyselyyn vastasi 1185 palkansaajaa. Tilastollinen virhemarginaali on aineiston tasolla noin 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa. Voit tutustua kyselyn tuloksiin tarkemmin täällä, mukana ovat tulokset myös koko väestön osalta.

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Uutinen

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

Uutinen

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen