AKT:n Ismo Kokko vappupuheessaan: Politiikka, jossa varakkaita kannustetaan veroalein ja pienituloissa lyödään kepillä, on kestämätöntä 1.5.2026 Puheenjohtaja Ismo Kokko vaati vappupuheessaan Kotkassa silmittömän leikkaamisen lopettamista. Suomeen tarvitaan talouskasvua ja tarvitaan päättäjiä, jotka pystyvät tarjoamaan positiivista tulevaisuutta – ei saksia, ei keppiä, eikä maalittamista. Kokko totesi Orpon-Purran hallituksen tehneen kolmen vuoden ajan päämäärätietoisesti työtä pienituloista suomalaista, järjestäytynyttä työntekijää ja työttömiä vastaan. Sopimusyhteiskuntaa on romutettu: -Sosiaaliturvaa on heikennetty, köyhimmiltä on leikattu, työsuhdeturvaa romutettu, mielipiteenvapautta rajoitettu ja isäntävaltaa työmarkkinoilla kasvatettu. Leikkausten vaikutusarviot ovat karut: sosiaaliturvaleikkaukset pudottavat noin 31 000 lasta köyhyysrajan alle. Talouskasvun rakentamisen sijaan hallitus on käyttänyt liikkumavaransa suurituloisten ja suuryritysten veronalennuksiin. 100 000 työpaikan sijaan saatiin 50 000 työtöntä ja koko Euroopan huonoin työllisyystilanne. -Politiikka, jossa varakkaita kannustetaan veroalein ja pienituloissa lyödään kepillä, on kestämätöntä. Silmitön leikkaaminen on lopetettava, nyt kun yhteisestä hyvinvoinnista on vielä jotain pelastettavissa. Suomen talouden tasapainottaminen vaatii ennen kaikkea talouskasvua sekä verotuksen säätämistä tarvittavalle tasolle. -Epätoivon, epäluulon ja riidan kylväminen on lopetettava. Suomeen on saatava päättäjiä, jotka pystyvät tarjoamaan positiivista tulevaisuutta. Ei saksia, ei keppiä, eikä maalittamista. Työmarkkinoille on pesiytynyt myös häpeällinen maan tapa: työntekijöiden hyväksikäyttö. Se pitää yksiselitteisesti lopettaa ja siihen on keinot: -Olemme esittäneet alipalkkauksen kriminalisointia. Olemme esittäneet ryhmäkanneoikeutta ammattiliitoille. Olemme esittäneet viranomaisresurssien ja toimivaltuuksien kasvattamista. Olemme esittäneet hankintalain täsmentämistä ja tilaajavastuun laajentamista. Kyse on poliittisesta tahdosta. Kyse on ihmisarvosta, reilusta kilpailusta ja oikeudenmukaisuudesta. Poliitikot, hoitakaa hommanne, niin meidän ei suomalaisina tarvitse enää hävetä, Kokko vaati. Lue Ismo Kokon vappupuhe tästä. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/aktn-ismo-kokko-vappupuheessaan-politiikka-jossa-varakkaita-kannustetaan-veroalein-ja-pienituloissa-lyodaan-kepilla-on-kestamatonta/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 01.06.2026 Uutinen SAK:n hallitus tyrmää elinkeinoelämän tavoitteet 01.06.2026 Uutinen AKT:n ammattialoilla palkankorotuksia 1.5. ja 1.6. alkaen 29.05.2026 Uutinen Palkansaajakeskusjärjestöt: Vaaratiedotetta noudattava työntekijä ei saa menettää palkkaansa
AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom vappupuheessaan: Suomi tarvitsee vahvoja työehtosopimuksia 1.5.2026 AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom arvioi vappupuheessaan Jyväskylässä, että Orpo-Purran oikeistohallitus ei ole vain lisännyt eriarvoisuutta, vaan eriarvoisuutta on sementoitu rakenteisiin. Kun työmarkkinoiden rakenteita rikotaan, vaarannetaan koko suomalainen sopimusyhteiskunta. Epävarmuus ei palvele edes pientä tai keskisuurta kotimaista yrittäjää. Päinvastoin se avaa ovia ulkomaiselle halpatyövoimalle ja toimijoille, jotka eivät välitä reiluista palkoista tai turvallisista työoloista. Suomi tarvitsee vahvoja ja sitovia työehtosopimuksia nyt enemmän kuin koskaan. Lue Niko Blomin vappupuhe tästä. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/aktn-2-varapuheenjohtaja-niko-blom-vappupuheessaan-suomi-tarvitsee-vahvoja-tyoehtosopimuksia/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 01.06.2026 Uutinen SAK:n hallitus tyrmää elinkeinoelämän tavoitteet 01.06.2026 Uutinen AKT:n ammattialoilla palkankorotuksia 1.5. ja 1.6. alkaen 29.05.2026 Uutinen Palkansaajakeskusjärjestöt: Vaaratiedotetta noudattava työntekijä ei saa menettää palkkaansa
Satamien kannanotto edustajakokouksen puheenjohtajavalintoihin 28.4.2026 Satamien ammattiosastot kannattavat puheenjohtaja Ismo Kokon uudelleenvalintaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n johtoon kaudelle 2026-2030. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi osastot kannattavat AKT:n sopimusalavastaava Juha Anttilaa. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry valmistautuu parhaillaan Tampereella kesäkuussa 2026 järjestettävään XIX edustajakokoukseen. Kokouksessa tehdään sääntöjen mukaiset henkilövalinnat sekä linjaukset liiton toiminnasta seuraavalle nelivuotiskaudelle. Satamien osastot ovat tyytyväisiä edellisellä kaudella puheenjohtajana toimineen Ismo Kokon toimintaan ja kannattavat hänen uudelleenvalintaansa. AKT:n 1. varapuheenjohtaja Jarkko Arpula on ilmoittanut, ettei henkilökohtaisista syistä ole ehdolla toiselle kaudelle. Osastot haluavat kiittää Jarkko Arpulaa yhteistyöstä kuluneen edustajakokouskauden aikana. Arpulan työhön on oltu erittäin tyytyväisiä. Yhteistyön halutaan jatkuvan hänen kanssaan edelleen. Arpulan väistyessä satamien osastot kannattavat 1. varapuheenjohtajaksi sopimusalavastaava Juha Anttilaa. Kuluvalla hallituskaudella Suomessa on valtiovallan toimesta käynnistetty ennen näkemättömän röyhkeä hyökkäys työmarkkinasopimusjärjestelmää vastaan. Tasavallan hallitus toteuttaa elinkeinoelämän pitkäaikaisia toiveita lainsäädännön kautta, samalla syyllistäen palkansaajat sekä heitä edustavat ammattiliitot. Tämän myllerryksen keskellä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n sopimusaloilla on saavutettu neuvottelutulokset, jotka kestävät yleisen vertailun. Sopimustoiminta on ammattiliiton tärkein tehtävä ja sen keskiössä ovat liittomme puheenjohtajat sekä sopimusalojen neuvottelukunnat. Tästä syystä satamien osastot haluavat kannattaa Ismo Kokon uudelleenvalintaa, sekä valita kokeneen Juha Anttilan valintaa 1. varapuheenjohtajaksi. os. 131 Helsingin Ahtaustyöntekijät ryos. 135 Loviisan ja Valkon Ahtaajat ryos. 136 Haminan Ahtaustyöntekijät ryos. 137 Kotkan Ahtaustyöntekijät ryos. 138 Inkoon Ahtaajat – Ingå Stuvare ryos. 139 Turun Sataman Ahtaajat ryos. 141 Kemin Ahtaajat ryos. 142 Oulun Satamatyöntekijät ryos. 148 Hangö Hamnarbetare – Hangon Satamatyöntekijät ryos. 156 Larsmon Ahtaustyöntekijät – Larsmo Stuveriarbetare ryos. 159 Rahjankylän Ahtaajat ryos. 165 Röyttän Satamatyöläiset ryos. 166 Kokkolan Ahtaajat – Gamlakarleby Stuvare ryos. 167 Vaasan Sataman Työntekijät ryos. 168 Kaskisten Sataman Ahtaajat – Kaskö Hamns Stuvare ry Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/satamien-kannanotto-edustajakokouksen-puheenjohtajavalintoihin/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 01.06.2026 Uutinen SAK:n hallitus tyrmää elinkeinoelämän tavoitteet 01.06.2026 Uutinen AKT:n ammattialoilla palkankorotuksia 1.5. ja 1.6. alkaen 29.05.2026 Uutinen Palkansaajakeskusjärjestöt: Vaaratiedotetta noudattava työntekijä ei saa menettää palkkaansa
AKT:n Ismo Kokko ETF:n varapuheenjohtajaksi 28.4.2026 Euroopan Kuljetustyöntekijöiden Liitto ETF valitsi 27. huhtikuuta hallituksen kokouksessaan varapuheenjohtajaksi AKT:n Ismo Kokon. Edellinen varapuheenjohtaja, Tanskan 3F:n Jan Villadsen, eläköityi viime syksynä ja näin puheenjohtajistoa täydennettiin uudella valinnalla. Varapuheenjohtajuus kestää tämän kongressikauden loppuun, lokakuuhun 2027. – ETF on pohjoismaisille ammattiliitoille yksi merkittävimmistä instituutioista kansainvälisessä edunvalvonnassa. ETF tekee erinomaista työtä vaikuttaessaan eurooppalaiseen päätöksentekoon kuljetustyöntekijöiden osalta. Olen erittäin ylpeä saadessani luottamuksen tähän tehtävään ja ollessani osa eurooppalaista kuljetustyöntekijöiden joukkuetta tässä uudessa roolissa. Brysselin päätökset vaikuttavat meihin kaikkiin, joten niihin on pyrittävä vaikuttamaan työntekijöiden eduksi, sanoo Kokko. Euroopan kuljetustyöntekijöiden liitto ETF on yleiseurooppalainen ammattiliitto, joka kattaa Euroopan unionin, Euroopan talousalueen sekä Keski- ja Itä-Euroopan maiden kuljetusalan ammattiliitot. Nykyään ETF edustaa yli 5 miljoonaa kuljetusalan työntekijää yli 200 kuljetusalan liitosta ja 38 Euroopan maasta. Näitä työntekijöitä on kaikilla kuljetusalan osa-alueilla, maalla, merellä ja ilmassa. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/aktn-ismo-kokko-etfn-varapuheenjohtajaksi/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 01.06.2026 Uutinen SAK:n hallitus tyrmää elinkeinoelämän tavoitteet 01.06.2026 Uutinen AKT:n ammattialoilla palkankorotuksia 1.5. ja 1.6. alkaen 29.05.2026 Uutinen Palkansaajakeskusjärjestöt: Vaaratiedotetta noudattava työntekijä ei saa menettää palkkaansa
Ismo Kokko of the Finnish AKT elected as ETF Vice-President 28.4.2026 The European Transport Workers’ Federation ETF elected Ismo Kokko of the Finnish AKT as Vice-President at its Executive Committee meeting on 27 April. The previous Vice-President, Jan Villadsen of Denmark’s 3F, retired last autumn and thus the presidency was supplemented with a new election. The Vice-Presidentship will last until the end of this congress term, October 2027. The European Transport Workers’ Federation ETF is one of the most important institutions in international advocacy for the Nordic trade unions. ETF does an excellent job in influencing European decision-making for transport workers. I am very proud to be trusted with this position and to be part of the European transport workers’ team in my new role. The decisions made in Brussels affect us all, so we must strive to influence them for the best of transport workers, says Ismo Kokko. The European Transport Workers’ Federation (ETF) is a pan-European trade union federation covering transport unions in the European Union, the European Economic Area and the countries of Central and Eastern Europe. Today, ETF represents over 5 million transport workers from over 200 transport unions and 38 European countries. These workers work in all sectors of transport, on land, at sea and in the air. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/ismo-kokko-of-the-finnish-akt-elected-as-etf-vice-president/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 01.06.2026 Uutinen SAK:n hallitus tyrmää elinkeinoelämän tavoitteet 01.06.2026 Uutinen AKT:n ammattialoilla palkankorotuksia 1.5. ja 1.6. alkaen 29.05.2026 Uutinen Palkansaajakeskusjärjestöt: Vaaratiedotetta noudattava työntekijä ei saa menettää palkkaansa
Alipalkkauksen kriminalisointiin ei ole Suomessa esteitä 23.4.2026 Professori emeritus Niklas Bruunin SAK:n pyynnöstä tekemän lausunnon mukaan alipalkkauksen kriminalisointi on mahdollista Suomessa ilman vähimmäispalkkalakiakin. Näin on esimerkiksi Norjassa. Suomessa on tällä hetkellä tilanne, että jos työntekijä varastaa työnantajalta, se on rangaistava teko. Jos työnantaja varastaa työntekijältä eli jättää palkan tai palkanosan maksamatta, pahin seuraus on, että työnantaja joutuu maksamaan saatavat jälkikäteen.Yksi selkeä keino korjata tämä epäkohta olisi alipalkkauksen kriminalisointi. Se antaisi paremmat mahdollisuudet puuttua jälkikäteen työperäiseen hyväksikäyttöön. Taloudelliseen menetyksen riski aiheuttaisi myös tehokkaan pelotevaikutuksen eli ennaltaehkäisi työperäistä hyväksikäyttöä. Työnantajapuoli on esittänyt huolia sääntelyn lisääntymisestä, ja ministeriöt sekä tutkijakenttä ovat pitäneet kysymystä oikeudellisesti haastavana. Keskeisenä ongelmana on esitetty, että vähimmäispalkasta ei ole Suomessa säädetty lailla, mitä alipalkkauksen rikosoikeudellinen laillisuusperiaate vaatisi. SAK tilaamassa asiantuntijanlausunnossa Niklas Bruun tulee lopputulokseen, ettei alipalkkauksen kriminalisoinnille ole Suomessa estettä. – Olemme iloisia, että Bruun otti asiaan tämän kannan. Hyväksikäytettyjen työntekijöiden lisäksi ilmiön kitkemisestä hyötyvät myös rehelliset työnantajat sekä koko Suomen kansantalous, SAK:n juristi Paula Ilveskivi toteaa. Bruun vertaa selvityksessä Suomen tilannetta Norjaan, jossa lähtökohdat ja ympäristö ovat hyvin samanlaisia. Siellä palkkavarkaus on kriminalisoitu. Myös Norjassa palkat määritellään ensisijaisesti työehtosopimuksissa. – Norja on oikeusvaltio siinä missä Suomikin. Sen oikeusjärjestelmä perustuu samoihin keskeisiin periaatteisiin: laillisuusperiaatteeseen, rikosoikeudelliseen täsmällisyyteen ja oikeusturvan vaatimuksiin. Jos ratkaisu on ollut mahdollinen Norjassa, ei ole uskottavaa väittää, että se olisi periaatteellisesti mahdoton Suomessa, Ilveskivi sanoo. Bruun päätyykin selvityksessään toteamaan, että asiaa olisi lähdettävä edistämään mahdollisimman pian, koska alipalkkauksen käsittely varkautena toisi paremman tasapainon työntekijän ja työnantajan välille ja sille olisi työoikeudellisia ja sosiaalipoliittisia perusteita. – Kyse on viime kädessä siitä, millaisen viestin yhteiskunta haluaa antaa: hyväksymmekö sen, että työntekijän palkasta voidaan leikata lainvastaisesti ilman rikosoikeudellisia seuraamuksia, vai pidämmekö työntekijän palkkaa niin suojattuna oikeutena, että sen tahallinen riistäminen on rikos, Paula Ilveskivi kysyy. Alipalkkauksen kriminalisoinnilla on vahva tuki. SAK:n lokakuussa 2025 Verianilla teettämän kyselyn mukaan 87 prosenttia suomalaisista palkansaajista kannattaa alipalkkauksen kriminalisointia. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/alipalkkauksen-kriminalisointiin-ei-ole-suomessa-esteita/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 01.06.2026 Uutinen SAK:n hallitus tyrmää elinkeinoelämän tavoitteet 01.06.2026 Uutinen AKT:n ammattialoilla palkankorotuksia 1.5. ja 1.6. alkaen 29.05.2026 Uutinen Palkansaajakeskusjärjestöt: Vaaratiedotetta noudattava työntekijä ei saa menettää palkkaansa
SAK: Kehysriihi on paikka puuttua työperäiseen hyväksikäyttöön 17.4.2026 SAK muistuttaa työministeriä sanoistaan ja vaatii hallituksen tekevän kehysriihessä todellisia toimia, jotka kitkevät Suomeen pesiytyneen ”maan tavan” käyttää hyväksi nuoria ja ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Helsingin Sanomat paljasti tänään, että Turun telakalla työntekijöitä kyykyttäneet virolaiset yrittäjät ovat palanneet takaisin toisen yrityksen nimissä. Hyväksikäyttöä on siis yritetty jatkaa. Telakka alkaa olla voimaton, jos lainsäädäntöä ei muuteta ja sanktioita tiukenneta. Hyväksikäyttö ilmiönä on edelleen todellinen. Kun tähän lisää vielä Palvelualojen ammattiliitto PAMin keskiviikkona julkaiseman kyselyn Lapin kausityöläisten kohtelusta, voidaan puhua jo merkittävästä ongelmasta. PAMin kyselyssä 27 prosenttia vastanneista oli törmännyt kohteluun, joka täyttää työperäisen hyväksikäytön tunnusmerkistön. Ongelmia on ollut varsinkin ulkomaalaisilla työntekijöillä, joista hyväksikäyttöä oli kohdannut peräti 40 prosenttia. Tulevassa kehysriihessä hallituksella olisi hyvä paikka osoittaa, että se ottaa työntekijöiden hyväksikäytön tosissaan ja haluaa tehdä sille jotain. Pelkkä kiskontalainsäädännön täsmentäminen on yksinään riittämätön toimenpide. – Työministeri Marttinen ilmoitti jo syyskuussa 2025, että suomalaisia työehtoja rikkoville alihankintayrityksille ei ole tilaa. Nyt on viimeiset hetket tällä hallituskaudella lopettaa käsien päällä istuminen ja tehdä asialle jotain. Tämä ilmiö ei lopu toivomalla ja tyhjillä juhlapuheilla, vaan näkyvillä teoilla ja kunnon sanktioilla, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vaatii. SAK on julkaissut jo aiemmin 12 kohdan listan, jolla ilmiö saadaan kuriin. Tehokkaita ja valtiolle edullisia keinoja olisivat muun muassa alipalkkauksen kriminalisointi. Esimerkiksi Norjassa palkan tai sen osien maksamatta jättäminen on rikos. Suomessa todetun alipalkkauksen ”rangaistus” on, että siihen syyllistynyt työnantaja joutuu maksamaan maksamatta jääneet palkat työntekijälle. – Työperäinen hyväksikäyttö on häpeäpilkku suomalaisessa työelämässä ja tahra maineessamme maailmalla. Ilmiön kitkeminen vaatii poliittista tahtoa. Mikäli tämä hallitus ei asiaan puutu, se kertoo paljon hallituspuolueiden arvomaailmasta, Eloranta muistuttaa.Reipas enemmistö suomalaisista palkansaajista kannattaa SAK:n tavoitteita ilmiön kitkemiseksi. Lokakuussa 2025 Verianilla teetetyn kyselyn mukaan 87 % palkansaajista kannattaa alipalkkauksen kriminalisointia. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/sak-kehysriihi-on-paikka-puuttua-tyoperaiseen-hyvaksikayttoon/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 01.06.2026 Uutinen SAK:n hallitus tyrmää elinkeinoelämän tavoitteet 01.06.2026 Uutinen AKT:n ammattialoilla palkankorotuksia 1.5. ja 1.6. alkaen 29.05.2026 Uutinen Palkansaajakeskusjärjestöt: Vaaratiedotetta noudattava työntekijä ei saa menettää palkkaansa
Kuljetusliitot: Yhteistoiminta-asiamies tärkeä sekä työntekijöille että työnantajille 17.4.2026 Orpo-Purran hallitus haluaa lakkauttaa yhteistoiminta-asiamiehen viran ja siirtää tehtävät työsuojeluviranomaiselle sekä Patentti- ja rekisterihallitukselle. Kuljetusliittojen mielestä lakkauttaminen tarkoittaisi käytännössä asiamiehen tehtävistä luopumista. Yhteistoiminta-asiamies on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva riippumaton valvontaviranomainen, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa yhteistoimintalain noudattamisen valvominen ja lain soveltamisessa neuvominen. Yhteistoiminta-asiamies myös edistää ja parantaa työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa sekä muiden henkilöstön osallistumisjärjestelmien toteutumista. Lainvastaisesta toiminnasta on mahdollista tehdä asiamiehelle valvontailmoitus, joka antaa toiminnasta lausunnon. Kuljetusliitot vastustavat yhteistoiminta-asiamiehen viran lakkauttamista. Viran lakkauttaminen merkitsisi käytännössä yhteistoiminta-asiamiehen tehtävistä luopumista, sillä hallituksen esittämät korvaavat toimet eivät ole riittäviä. Työsuojeluviranomaisten resurssit eivät nykyiselläänkään riitä olemassa olevien tehtävien hoitamiseen, eikä esityksessä ole varattu riittäviä lisäresursseja yhteistoimintalain valvontaan. Yhteistoiminta-asiamies turvaa ennakoivalla neuvonnalla työntekijöiden oikeudet ja ehkäisee työpaikkariitoja Yhteistoiminta-asiamiehen tehtäviin kuuluu neuvonta sekä ennakoiva ja jälkikäteinen valvonta. Toiminnan painopiste on ollut ennakoivassa, matalan kynnyksen valvonnassa. Yhteistoiminta-asiamies on opastanut työnantajia yhteistoimintalain asianmukaisessa soveltamisessa muutosneuvotteluiden aikana sekä neuvonut työntekijöitä näiden oikeuksista. Erimielisyystilanteissa yhteistoiminta-asiamies on viranomaisena voinut antaa puolueettoman tulkintansa lain soveltamisesta ja siten ehkäistä lainvastaista toimintaa ja työpaikkariitoja. ”Etenkin käytännöllinen ohjeistus muutosneuvotteluiden läpiviemiseen työpaikoilla on äärimmäisen tärkeä neuvonnan muoto nykypäivän työmarkkinoilla, joissa työnantajien työoikeudellinen osaaminen vaihtelee. Viran lakkauttaminen siirtäisi valvonnan painopisteen jälkikäteiseen valvontaan, mikä heikentäisi yhteistoiminnan laatua ja etenkin työntekijöiden oikeuksien toteutumista. Lakkauttaminen johtaisi myös yt-lakiin liittyvien riitojen lisääntymiseen ja kasvattaisi painetta tuomioistuimissa”, Kuljetusliittojen lausunnossa todetaan. Hallituksen työelämälinjaukset lisäävät eriarvoisuutta – säästöt näennäisiä Orpo–Purran hallitus on jo useilla lakimuutoksilla ja leikkauksilla heikentänyt työntekijöiden asemaa ja horjuttanut työmarkkinoiden vakautta. Myös yhteistoimintalakia on vesitetty kaventamalla sen soveltamisalaa ja lyhentämällä neuvotteluaikoja. Työpaikoilla tämä näkyy yhteistoiminnan heikentymisenä, kun neuvottelujen sisältö jää yhä useammin toissijaiseksi ja keskitytään lain vähimmäisaikojen täyttämiseen. Työntekijöiden eriarvoisuus työmarkkinoilla on kasvanut, kun yhteistoiminnan laatu on yhä vahvemmin sidoksissa työnantajan kokoon. ”Riippumattoman ja ennakoivan neuvonnan lakkauttaminen osuu erityisesti pienempiin työpaikkoihin, joissa työlainsäädännön osaaminen on jo valmiiksi usein heikompaa ja tarve viranomaisavulle lain noudattamisessa on suurin. Yhteistoiminta-asiamiehen olemassaolo on sekä työntekijöiden että työnantajien etu”, Kuljetusliitot toteavat. Kuljetusliitot kritisoivat muiden palkansaajajärjestöjen tavoin viran lakkauttamisesta haettavia säästöjä. Arvioitu 80 000–150 000 euron vuotuinen säästö on niin vähäinen, että pienikin virhe siirtymävaiheen kustannusarvioissa voi syödä säästön kokonaan. Kun lisäksi huomioidaan lisääntyvien oikeusriitojen aiheuttama kustannuspaine oikeuslaitokselle, viran lakkauttaminen ei tosiasiallisesti tuo säästöjä valtiontalouteen. Lausuntokierros hallituksen esityksen luonnoksesta koskien yhteistoiminta-asiamiehen viran lakkauttamista päättyi tällä viikolla. Kuljetusliitot antoivat lausuntonsa esitysluonnokseen. Esitysluonnos siirtyy nyt jatkovalmisteluun ja varsinainen esitys tulee myöhemmin eduskunnan käsiteltäväksi. Lue Kuljetusliittojen lausunto täältä. Kaikki annetut lausunnot löydät täältä. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/kuljetusliitot-yhteistoiminta-asiamies-tarkea-seka-tyontekijoille-etta-tyonantajille/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 01.06.2026 Uutinen SAK:n hallitus tyrmää elinkeinoelämän tavoitteet 01.06.2026 Uutinen AKT:n ammattialoilla palkankorotuksia 1.5. ja 1.6. alkaen 29.05.2026 Uutinen Palkansaajakeskusjärjestöt: Vaaratiedotetta noudattava työntekijä ei saa menettää palkkaansa
ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre 10.4.2026 Bryssel, 9. huhtikuuta – Euroopan kuljetustyöntekijöiden liitto (ETF) kehottaa lentoyhtiöitä, hallituksia ja eurooppalaisia toimielimiä lopettamaan kriisiaikoina toistuvan ja vahingollisen kaavan: lyhytaikaisten ratkaisujen priorisoinnin työntekijöiden, selviytymiskyvyn ja alan pitkän aikavälin elpymisen kustannuksella. Kun eurooppalainen ilmailu kohtaa uutta painetta nousevien polttoaineiden hintojen ja ilmatilan häiriöiden vuoksi, ETF varoittaa, että ala on vaarassa palata tuttuihin tapoihin: lentokoneiden maadoittamiseen, kapasiteetin vähentämiseen ja työvoimakustannusten leikkaamiseen. Vaikka tällaiset toimenpiteet voivat tarjota tilapäistä helpotusta, kokemus osoittaa, että ne lopulta heikentävät alaa ajamalla pois ammattitaitoisia ammattilaisia, pahentamalla työoloja ja viivästyttämällä elpymistä. ”Ilmailuala on osoittanut kerta toisensa jälkeen, että se voi toipua kriiseistä, 11. syyskuuta tehdyistä iskuista COVID-19-pandemiaan”, sanoi Josef Maurer, ETF:n ilmailujohtaja. ”Mutta se, mikä edelleen jarruttaa alaa, ei ole itse kriisit – vaan se, miten reagoimme niihin.” Työvoiman vähennykset ja palkkaamisen jäädyttämiset aiempien häiriöiden aikana ovat suoraan vaikuttaneet nykyiseen henkilöstöpulaan, erityisesti lentohenkilöstön ja lennonjohdon keskuudessa. Koska jotkut lentoyhtiöt harkitsevat jo uusia kapasiteetin leikkauksia, ETF varoittaa, että ilmailualan ammattilaiset ovat jälleen vaarassa kantaa vastatoimien taakan. Samaan aikaan syvemmät rakenteelliset haasteet heikentävät oikeudenmukaisuutta ja kestävyyttä Euroopan ilmailussa. Näitä ovat sääntely- ja työvoiman ”työehtoshoppailu” EU:n sisämarkkinoilla, epätasainen globaali kilpailu ja Venäjän-Ukrainan sotaan liittyvien geopoliittisten toimenpiteiden jatkuva vaikutus, jotka edelleen haittaavat eurooppalaisia lentoyhtiöitä. Nämä kriisit eivät tapahdu eristyksissä, ja niihin on puututtava koordinoidusti pitkän aikavälin toimilla. ETF kehottaa siksi: Lentoyhtiöitä asettamaan etusijalle vakaan työllisyyden, investoimaan työvoiman säilyttämiseen ja osaamiseen sekä varmistamaan oikeudenmukaiset kriisinhallintatoimenpiteet Kansallisia hallituksia vahvistamaan työsuojelua, panemaan täytäntöön olemassa olevia sääntöjä ja estämään mielivaltaista sääntelyä Eurooppalaisia toimielimiä palauttamaan tasapuoliset toimintaedellytykset, varmistamaan reilun globaalin kilpailun ja kehittämään välineitä työpaikkojen suojelemiseksi kriisiaikoina Lausunnon koko teksti löytyy täältä: https://www.etf-europe.org/wp-content/uploads/2026/04/ETF-aviation-statement-on-the-fuel-crisis-1.pdf. ETF:n kirje komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille löytyy täältä: https://www.etf-europe.org/open-letter-to-president-ursula-von-der-leyen-europes-transport-system-is-unprepared-and-workers-are-paying-the-price/. Työntekijöiden ja ammattiliittojen tukemiseksi ETF on kehittänyt ammattiliitoille ja työntekijöiden edustajille erityisen kriisivalmiustyökalupakin, jonka tarkoituksena on ennakoida häiriöitä samalla kun turvataan työllisyys ja työolot. Lisätietoja työkalupakista ja saatavilla olevista kieliversioista löytyy täältä: https://www.etf-europe.org/ngb-trade-union-guide-a-new-tool-to-prepare-for-crisis/ Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/etf-ei-enaa-kriisinhallintaa-tyontekijoiden-kustannuksella-euroopan-ilmailun-on-katkaistava-kierre/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 01.06.2026 Uutinen SAK:n hallitus tyrmää elinkeinoelämän tavoitteet 01.06.2026 Uutinen AKT:n ammattialoilla palkankorotuksia 1.5. ja 1.6. alkaen 29.05.2026 Uutinen Palkansaajakeskusjärjestöt: Vaaratiedotetta noudattava työntekijä ei saa menettää palkkaansa
SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi 10.4.2026 SAK ehdottaa suojaosien palauttamista sosiaaliturvaan, yhteisöveron alennuksen perumista ja rakentamisen vauhdittamista muun muassa ARA-korkotukivaltuuksia merkittävästi kasvattamalla. Hallituksen työllisyyspolitiikka on osoittautunut toimimattomaksi, kun Suomen työttömyysaste on ensimmäistä kertaa historiassa noussut EU:n korkeimmalle tasolle.SAK ehdottaa työttömyyden taltuttamiseksi suojaosien palauttamista sosiaaliturvaan ja palkkatuen käytön lisäämistä. Lisäksi työvoimakoulutukseen pitää panostaa vahvasti jäädyttämällä niiden ajalta kuntien työttömyysturvan sakkomaksut. – Nämä olisivat toimivia keinoja työllisyyden tukemiseksi. Palkkatuki vahvistaa rekrytointia heikon kysynnän aikana ja työvoimakoulutus takaa, että yrityksillä on käytettävissään oikea-aikaisesti osaavaa työvoimaa talouden vahvistuessa, sanoo SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Hän tähdentää, että kasvun käynnistämiseksi tarvitaan työntekijöiden aseman vahvistamista ja luottamuksen palauttamista. Nuorten työttömyys on kasvanut huomattavasti, eikä sitä ratkaista sanktioilla tai kapeilla tukikokeiluilla. Sen sijaan on panostettava koulutukseen, varhaiseen tukeen ja toimiviin palveluihin. – Nuorisotakuu on turvattava sisällöllisesti, ei vain nimellisesti. Jokaiselle alle 30-vuotiaalle on osoitettava työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka. Lisäksi on vahvistettava lasten ja nuorten moniammatillista tukea ja lähipalveluja. Suomi on jo joutunut EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Alijäämät ovat paisumassa kolmella miljardilla eurolla viime vuoden julkisen talouden suunnitelmaan nähden. Epäonnistuneen talouspolitiikan vuoksi julkinen talous on vuodessa heikentynyt lähes yhtä paljon kuin Orpon hallituksen nettosopeutus on yhteensä. – Yhteisöveron alennus on ehdottomasti peruttava, jotta sitoutuminen julkisen talouden vahvistamiseen voidaan jatkossa ottaa tosissaan. On kestämätöntä, että yhteisöveron alennus valuu pitkälti ulkomaisille osakkeenomistajille, eikä se tutkimusten valossa tuo edes kasvua. Rakennusalan tukemiseksi tarvitaan konkreettisia toimia. ARA-korkotukivaltuuksia tulisi kasvattaa merkittävästi. Erityisryhmien investointiavustuksiin sekä remonttien ja perusparannuksien tukiin on perusteltua kohdentaa nykyistä enemmän rahoitusta. Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron tasokorotus ja jyrkempi porrastus edistäisi tonttitarjontaa. Työttömyysvakuutusmaksujen määräytymisessä suhdannevaihteluiden kasvu on syytä huomioida paremmin. – Työllisyysrahaston suhdannepuskuria on lisäksi kasvatettava, jotta vältetään suhdannepoliittisesti huonosti ajoitetut maksumuutokset. Yrittäjien eläkejärjestelmään hallitus ei ole uskaltanut puuttua, vaikka veronmaksajat rahoittavat sitä jo noin 600 miljoonalla eurolla vuosittain ja summa kasvaa tulevaisuudessa. – Yrittäjien eläkkeiden alivakuuttamiseen pitää vihdoin puuttua kehysriihessä. Yrittäjien eläkemaksujen täytyy jatkossa määräytyä paremmin todellisten tulojen mukaan, SAK:n Lainà painottaa. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/sak-odottaa-hallitukselta-kehysriihessa-maaratietoisia-toimia-tyottomyyskriisin-selattamiseksi/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös Katso kaikki ajankohtaiset 01.06.2026 Uutinen SAK:n hallitus tyrmää elinkeinoelämän tavoitteet 01.06.2026 Uutinen AKT:n ammattialoilla palkankorotuksia 1.5. ja 1.6. alkaen 29.05.2026 Uutinen Palkansaajakeskusjärjestöt: Vaaratiedotetta noudattava työntekijä ei saa menettää palkkaansa