Liitto
Teksti Hannele Hanhikorpi
Kuvat Anne-Maarit Valli
25.07.2026
Työväen Musiikkitapahtumassa pohdittiin nykyhallituksen tekemiä työmarkkinauudistuksia. AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom totesi, että menneisyyteen ei voi palata, mutta osa heikennyksistä on silti peruttava. Iso ongelma hänen mielestään on se, että nykyhallitus on vienyt nuorilta tulevaisuudenuskon ja se on palautettava.
Orpon hallituksen työelämämuutokset ovat nyt nähty. Kuluvan hallituskauden aikana työmarkkinajärjestelmää on pyritty muuttamaan ennennäkemättömällä tavalla. Järjestelmätason uudistusten lisäksi hallitus on toteuttanut suoraan työntekijöihin yksilötasolla kohdistuvia heikennyksiä.
Valkeakoskella Työväen Musiikkitapahtuman paneelissa keskusteltiin hallituksen toimien aiheuttamista ongelmista sekä siitä, ovatko ensi kevään eduskuntavaalit työmarkkinavaalit. Paneeli käytiin kahdessa osassa, joista ensimmäisessä keskusteltiin lisäksi kasvun eväistä. Toisessa osiossa haettiin ratkaisuja, mitä tulisi tehdä, jotta tilanne saataisiin korjattua.
Maan hallitusten pitäisi pysyä poissa työmarkkinapöydistä. Kansanedustaja Lauri Lyly (sd.) kiteytti asian toteamalla, että aina kun hallitus puuttuu työmarkkina-asioihin, syntyy sutta ja sekundaa.
Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Henrik Haapajärvi muistutti, että kaikki hallituksen tekemät ”uudistukset” on mahdollista peruuttaa.
-Uudistukset ovat olleet sen verran huonoja, että ne on syytä peruuttaa. Jos ei kaikkia heti seuraavalla, niin tulevilla vaalikausilla, Haapajärvi totesi.
Ay-liikkeen tehtävä olisi tehdä töitä sen eteen, että työntekijöiden oikeudet saadaan vielä entistäkin paremmiksi ja työelämää aidosti kehitettyä.
Nykyinen hallitus ei panelistien mukaan ole tehnyt mitään kasvun aikaansaamiseksi. Kasvuohjelmia on tehty mutta niitä ei ole pantu käytäntöön.
Kasvun vahvoja eväitä ovat koulutus ja etenkin sen laatuun panostaminen. Sekä lisäksi tärkeää on tulevaisuudenuskon rakentaminen nuorille, joilta tämä hallitus on ehkä eniten leikannut.
Paneelin toisessa keskustelussa pohdittiin sitä, millä tavoin työelämä on vaalikauden aikana muuttunut ja muuttuuko se seuraavalla kaudella.
Panelistien mukaan osa tehdyistä heikennyksistä tulisi perua. Erittäin tärkeää olisi myös tehdä uusia työntekijöiden asemaa vahvistavia ratkaisuja. Tällä hetkellä työelämän tasapaino on kallistunut liikaa työnantajien eduksi. Tulevaisuuden työelämästä tarvitaan selkeä visio, jossa huomioidaan esimerkiksi tekoälyn vaikutukset, työelämän laatu sekä se, että työ tarjoaa riittävän toimeentulon.
Tehdyt muutokset ovat jo rapauttaneet työntekijöiden oikeuksia ja lisänneet eriarvoisuutta työmarkkinoilla.
AKT:n 2 varapuheenjohtaja Niko Blom totesi, että menneisyys on mukava paikka, mutta sinne ei voi palata.
-Työlainsäädännön tulee jatkossakin taata perusturva, esimerkiksi irtisanomissuoja ja muun muassa siihen tehdyt heikennykset pitää peruuttaa. Suojaa pitää pikemminkin vahvistaa. Neuvotteluasema työntekijöiden ja työnantajien välillä on kääntynyt liikaa työnantajien hyväksi, toteaa Blom.
AKT:n kannalta tärkeintä on neuvottelutasapainon palauttaminen ja tähän liittyy myös heikennysten poistaminen tältä osin, esimerkiksi lakko-oikeuden palauttaminen ennalleen.
– AKT on aina osallistunut niin sanottuihin tukilakkoihin. Se on ollut AKT:lle tärkeä osoitus solidaarisuudesta. Kun muilla aloilla työehtoja yritetään heikentää ja sen takia syntyy työtaistelu, on AKT ollut puolustamassa työehtoja tarvittaessa tukilakon kautta, tiivistää Niko Blom.
Alustataloustyöntekijöiden määrä kasvaa. Yhä suurempi osa alustatyöntekijöistä jää työelämäsäätelyn ulkopuolelle. Niko Blom on huolissaan siitä, että heidän sosiaali- ja eläketurvansa jäävät hoitamatta. Vieläkin suurempi kysymys on palauttaa nuorten tulevaisuudenusko.
-Toinen nopeasti tehtävä asia olisi palauttaa nuorille tulevaisuususko. Nyt on tarjolla erilaista silpputyötä mutta nuoret haaveilevat vakituisesta toimeentulosta. Nuorilla oltava tulevaisuudenuskoa ja se on heille tavalla tai toisella järjestettävä, sanoo Blom.
Miten se onnistuu, miten nuorille saadaan toivoa?
Nuorten työelämäuskolle tärkeää on se, että koulutus valmistaa aloille, missä töitä on.
–AKT:läisillä aloilla nuorille löytyy töitä ja työehtosopimukset varmistavat kohtuulliset alkupalkat, joilla tulee toimeen. Pätkä- ja silpputyö on monella alalla mahdollistettu ja se pitäisi nyt lainsäädännöstä ja työehtosopimuksista poistaa, toivoo Blom.
-Kyllähän meidän jokaisen työmarkkina-asema on verrannollinen muihin. Tarkoitan sitä, että mitä paremmin menee heikommassa työmarkkina-asemassa olevilla, sitä paremmin meillä kaikilla menee. Meidän pitää huolehtia kaikista solidaarisesti, sanoo Blom.
Paneelin ensimmäiseen keskusteluun osallistuivat varapuheenjohtaja Turja Lehtonen, Teollisuusliitto; kansanedustaja Pia Lohikoski (vas,), kansanedustaja Lauri Lyly (sd.) sekä yhteiskuntasuhdejohtaja Henrik Haapajärvi, Ammattiliitto Pro. Toisessa keskustelussa olivat mukana Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton 2. varapuheenjohtaja Niko Blom, kansanedustaja Bella Forsgren (vihr.). kansanedustaja Pinja Perholehto (sd.) ja Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo. Paneelin juonsi toimittaja Jari Korkki.
24.06.2026
21.07.2026 Tiedote
24.06.2026 Uutinen
23.06.2026 Uutinen