Aliarvioivatko puolueet eläkeläisten älykkyyttä

Kuva Elina Pylkkäsestä valkoista taustaa vasten.

Elina Pylkkänen

Taloustieteilijä

27.10.2026

Tässä kolumnisarjassa voit kurkistaa yhden suomalaisen huippuasiantuntijan näkökulmiin Suomen talouteen liittyvistä ilmiöistä.

_______

Eduskuntavaalit lähestyvät ja valtaan pääsyä himoitsevat puolueet julkaisevat lähinnä leikkauslistojaan velkaantumisen taittamiseksi. Äänestäjiä vanhaan malliin kosiskelevat puolueet lähtevät ohjelmissaan kaikkein aktiivisimman äänestäjäjoukon miellyttämisestä. Ahkerimmat äänestäjät ovat eläkkeelle siirtyneitä, sisä- ja ulkopolitiikkaa kiinnostuksella seuraavat kansalaiset. Useimmat vanhemman polven edustajat ovat iskostuneen puolueuskollisia, eivätkä tee oharia vuosikymmeniä kannattamalleen puolueelle omalle kohdalle kohtuullisessa määrin osuvista leikkauksistakaan huolimatta.

Silti miltei jokainen puolue pelkää ja rakastaa eläkeläisiä. Vaikka hyvinvointipalveluihin on tehty jo suurehkoja leikkauksia, eläkkeisiin ei ole koskettu moneen hallituskauteen. Sen sijaan lapsilta, opiskelijoilta, työttömiltä, sairailta ja pienipalkkaisilta työssäkäyviltä on leikattu senkin edestä. Indeksijäädytyksiä ja leikkauksia näiden ryhmien tulonsiirtoihin on tehty neljänä vuonna peräkkäin, kun hintojen nousu syö tulonsiirtojen ostovoimaa sitä mukaa. Ja edelleen puolueiden vaaliohjelmat hellivät eläkeläisiä ainakin heidän tulojensa osalta. Eläkkeillä näyttää olevan immuniteettisuoja leikkauksia vastaan.

Eläkeläiset ovat tietenkin eläkkeensä ansainneet. Siitä ei ole epäselvää. Mutta, kun yhteisesti on sovittu lähes kymmenen miljardin sopeutuksesta joko menoleikkauksin tai veronkorotuksin, luulisi 1,6 miljoonan eläkeläisenkin joutuvan lohkaisemaan tuloistaan. Varmasti he myös itse ovat sen oivaltaneet.

Silti puolueet kohtelevat eläkeläisiä kuin omaa etuaan härkäpäisesti ja lyhytnäköisesti ajavaa samanmielistä joukkoa, joka suuttuessaan kostaa ja hävittää puolueet eduskunnasta. Taktikointi eläkeläisten äänistä näyttäytyy kuitenkin eläkeläisten älykkyyden aliarviointina. Sillä kansakuntamme vanhimmat, jos jotkut, tietävät miten Suomi nostettiin yhteisvoimin vaikeista olosuhteista kohti vaurasta pohjoismaista yhteiskuntaa. Nyt heitä nuoremmat puoluejohtajat pitävät eläkeläisiä itsekkäänä ja ymmärtämättömänä äänioikeutettujen joukkona.

Miltei jokainen puolue pelkää ja rakastaa eläkeläisiä.

Elina Pylkkänen

Varmasti eläkeläiset tajuavat sen, että työssäkäyvät maksavat suurimman osan heidän eläkkeistään, ja paljon pienempi siivu maksussa olevista eläkkeistä rahoitetaan eläkeyhtiöiden rahastojen tuotoilla. Mitä enemmän on työllisiä ja mitä korkeammat heidän ansiotulonsa ovat, sitä helpompi on selvitä eläkemenoista.

Eläkkeellä olevat ovat ymmärtäneet myös sen, että väestömme ikärakenne on vanheneva ja väkimäärä vähenevä. Syntyvyys on jo pitkään laskenut Euroopan toiseksi matalimmalle tasolle. Syntyvät sukupolvet ovat vähintään 30 000 yksilöä pienemmät kuin eläkkeelle jääneet. Mitä enemmän kurjistetaan työvoimaan tulevaa nuorta väestönosaa, sitä heikommat eväät Suomella on rahoittaa eläkkeitä ja palveluja tulevaisuudessa. Lapsiköyhyys ennustaa tutkimusten mukaan kohonnutta syrjäytymisriskiä, matalampaa koulutustasoa, katkonaista työuraa ja heikompaa tulokehitystä. Sekä alenevaa syntyvyyttä.

Siksi eläkeläiset osaavat ajatella tulevaisuutta poliitikkoja pidemmälle. Eikä kukaan isovanhempi halua lapsilleen eikä lapsen lapsilleen jakaa kurjuutta, ja ahnehtia heidän tulevaisuudestaan, kunhan vain lantit kilisevät omaan kukkaroon.

Puolustukseen löytyy aina rahat, mutta löytyykö rahaa puolustustahdon ylläpitämiseen? Köyhyydessä eläviä lapsia on nyt 150 000. Kiinnostaako kansakuntamme tulevaisuus aidosti ehdolle asettuvia puolueita?