Hallitusneuvotteluissa romutetaan työntekijän asemaa 10.6.2023 Lakot ovat ammattiliitoille viimeinen keino toimia, kun neuvotteluteitse ei ole edetty. – Lakko-oikeudet ovat perusoikeuksia, joihin ei tule puuttua, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo. Kaikki työmarkkinajärjestelmän elementit kietoutuvat toisiinsa. Työrauhasta sovitaan solmimalla työehtosopimukset. Myös tukilakot ovat laillisia lakkoja, kun niistä ilmoitetaan sovittujen käytäntöjen mukaan. Jo nyt lakkoja on mahdollisuus rajata, kun ne uhkaavat terveyttä, turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Lakkoja on sovittelujärjestelmän avulla mahdollisuutta myös siirtää. On huomattava, että lakkoja edeltävissä neuvottelutilanteissa on aina kaksi osapuolta, joista molemmilla on vastuunsa. Hallitusneuvotteluissa halutaan edistää paikallista sopimista ja käytännössä sillä murtaa koko työehtosopimusjärjestelmä. Työnantajajärjestöt haluavat paikallista sopimista myös niihin yrityksiin, jotka eivät ole järjestäytyneitä. – Villi yritys voisi sopia työehtosopimuksista piittaamatta niin palkoista, lomista kuin työajoista. Näin Suomi voi pian olla täynnä järjestäytymättömiä yrityksiä, joissa työntekijöillä ei ole oikeuksia. Onko tämä todella hallitusneuvottelijoiden tahtotila, ymmärretäänkö järjestelmän kokonaisuus? Mikäli järjestelmää muutetaan yhdeltä osalta, tarvitaan paljon muuta uutta lainsäädäntöä turvaamaan työntekijän asemaa. Työehtosopimusten yleissitovuus on ollut suomalaisen turvallisen ja tasapainoisen työmarkkinajärjestelmän perusta. Nyt oikeistopuolueiden hallitusneuvottelijoiden tavoite on toimia Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Suomen Yrittäjien talutusnuorassa, romuttaa yleissitovuutta, purkaa työehtosopimuksien suojaa työntekijöille ja rajata kaupan päälle lakko-oikeutta. Torilla tavataan, mutta ei juhlan merkeissä. – Nyt täytyy nähdä, että muutoksissa ei ole kysymys yksittäisen ammattiliiton, kuten AKT:n asemasta, vaan ideologisesta halusta antaa lisää valtaa yrityksille työntekijöiden oikeuksista piittaamatta.
AKT: Kääntävätkö Perussuomalaiset takkinsa myös työehtosopimusten yleissitovuudessa? 1.4.2023 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT jakoi muiden SAK:n liittojen tapaan tietoa Vaalistaja-kampanjasta ja puolueiden linjauksista keskeisissä työmarkkinakysymyksissä. Vasta kun ennakkoäänet oli annettu ja 1,7 miljoonaa äänioikeutettua ehti vaaliuurnille, Perussuomalaiset muutti kiky-kantansa. Perussuomalaiset ovat peukuttaneet SAK:n kyselyssä myös työehtosopimusten yleissitovuuden puolesta. Perustuuko tämäkin vain väärinkäsitykseen, vai ovatko perussuomalaiset tässäkin lähdössä Kokoomuksen kelkkaan? Kokoomus on kertonut pitkään, että se haluaa romuttaa työsopimusten yleissitovuuden. – Riikka Purra, ovatko Perussuomalaiset sanojensa mittaisia vai ovatko he yhdessä Kokoomuksen kanssa ajamassa yleissitovuutta alas? kysyy AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko. Yleissitovuuden alasajo tarkoittaisi tavallisille työntekijöille sekä työehtojen että toimeentulon merkittävää heikkenemistä. AKT:n jäseniä on paljon pienissä työpaikoissa esimerkiksi kuorma-autoalalla. Yleissitovuus on sekä työntekijöille että työnantajille ensiarvoisen tärkeä. Se luo raamit sille, millä ehdoilla alalla tehdään työtä ja miten alalla kilpaillaan. Yleissitovuudella on aivan keskeinen merkitys työlainsäädännön täydentäjänä. Siitä luopuminen tarkoittaisi myös yleisistä palkankorotuksista luopumista. Yleissitovuuden myötä kaikilla pienilläkin työpaikoilla palkat ja työehdot paranevat sekä parantavat ostovoimaa. Myös aluehallintoviranomaisten mahdollisuus valvoa palkkausta ja työehtoja perustuu työehtosopimusten yleissitovuuteen. Ilman yleissitovia sopimuksia ei ole mahdollista esimerkiksi toteuttaa kesäkuun alussa voimaan astuvaa valvontalain muutosta, jossa juuri parannettiin keinoja valvoa alipalkkausta. – Pitäisikö yleissitovuutta nyt heikentämisen sijaan vahvistaa? Työntekijöitä ja myös yrittäjien kilpailukykyä turvaisi, mikäli suurin työehtosopimus olisi aina yleissitova.