Viking Linen maahenkilökunnan työehtosopimus hyväksytty 25.3.2025 AKT:n hallitus hyväksyi tänään 26.3.2025 Viking Linen maahenkilökuntaa koskevan työehtosopimuksen. Neuvotteluja käytiin 15.1.2025 alkaen ja aiempi työehtosopimuskausi päättyi 28.2.2025. Uusi sopimus on kolmivuotinen ja sisältää yleiskorotukset seuraavasti: Taulukkopalkkoja ja euromääräisiä lisiä korotetaan 1.6.2025 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,4 prosentin yleiskorotuksella. Vuonna 2026 taulukkopalkkoja ja euromääräisiä lisiä korotetaan 1.6.2026 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 3,0 prosentin yleiskorotuksella. Mikäli sopimusta ei ole irtisanottu päättymään, korotetaan taulukkopalkkoja ja euromääräisiä lisiä 1.6.2027 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,4 prosentilla. Työryhmät miettivät tekstikysymyksiä Päätettiin perustaa työryhmä, jonka tehtävänä on selkiyttää työaikamääräyksen tekstiä. Lisäksi perustetaan työryhmä, joka päivittää työehtosopimuksen ja palkkataulukkojen nimikkeet, mutta voi tarvittaessa käsitellä myös muita työehtosopimuksen kehittämiseen liittyviä asioita. Kolmas perustettava työryhmä tulee tarkastamaan työehtosopimuksen perhevapaaseen liittyviä määräyksiä sopimuskauden aikana. Seuraa neuvotteluja osoitteessa akt.fi/neuvottelut.
TES-neuvottelut jatkuvat tammikuussa 20.12.2024 AKT:n neuvotteluja on jatkettu viikolla 51. Tiistaina 17.12. neuvoteltiin PALTA ry:n kanssa Finnair Oyj:n matkustamohenkilöstöä koskevasta työehtosopimuksesta. Nämä neuvottelut jatkuvat 9.1.2025. Säiliöauto- ja öljytuotealojen neuvotteluja käytiin keskiviikkona 18.12. Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT ry:n ja Öljytuote ry:n sekä AKT:n kesken. Näitä neuvotteluja jatketaan 15.1.2025. Autoliikenteen työehtosopimuksista neuvoteltiin torstaina 19.12. Nämä neuvottelut käydään ALT:n ja AKT:n kesken ja ne jatkuvat 14.1.2025. Airpro Oy:n sopimusneuvottelut jatkuvat 28.1.2025. Heti loppiaisen jälkeen 8.1.2025 alkavat neuvottelut Satamaoperaattorit ry:n kanssa ahtausalan työehtosopimuksesta ja 10.1.2025 Paltan kanssa Liikenneopetusalan sopimuksesta.
Teollisuusliiton Riku Aalto: Palkankorotustavoitteemme on 10 prosenttia 13.11.2024 Kuva: Sini Silván Ammattiliitot neuvottelevat omista työehtosopimuksistaan ja palkankorotuksista työnantajaliittojensa kanssa tänä talvena ja ensi keväänä. Teollisuusliiton neuvottelut ovat jo alkaneet. – Työntekijöiden ostovoima on supistunut voimakkaasti. Syynä on nopea ja tuntuva hintojen nousu. Nyt palkalla saa vähemmän kuin ennen. Tämän pulman hoitaminen vaatii aiempaa suurempia palkankorotuksia, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo. Aallon mukaan inflaatio on viime aikoina hidastunut, mutta ostovoimakuoppa on yhä jäljellä. Ja hidastunutkin inflaatio vaikuttaa yhä ostovoiman kehitykseen. Aalto toteaa, että palkankorotustavoite huomioi sekä aiemmin syntyneen ostovoimakuopan että sopimuskauden aikaisen inflaation. Sekalinja tarpeen Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen jakaa huolen ostovoiman supistumisesta. Hänen mukaansa inflaatio on heikentänyt pienituloisten tilannetta. – Hintojen nousu ei kohtele kaikkia samalla tavalla. Arvioimme, että pienituloisille korotuksen täytyy kokoaikatyössä olla vähintään 150 euroa kuukaudessa ensimmäisenä ja 100 euroa kuukaudessa toisena vuonna. Tämä niin sanottu sekalinja tuo kaikille tarvittavan korotuksen ja huomioi pienituloisten työntekijöiden erityistilanteen, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström perustelee sekalinjaa myös Orpon hallituksen leikkausten vaikutuksilla jäsenistöön, erityisesti naisiin. – Hallituksen leikkaukset esimerkiksi asumistukeen ja soviteltuun työttömyysturvaan kohdistuvat rajuimmin pienipalkkaisiin työntekijöihin. Näiden leikkausten kompensoimiseksi on perusteltua, että palkankorotukset kohdistuvat hieman muita vahvemmin matalampiin palkkoihin. Sen takia sekalinjainen palkankorotustavoite on tarpeen, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström sanoo. Sekalinjaisen muodon takia palkankorotusten kustannusvaikutukset voivat vaihdella aloittain. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen mukaan aiempaa suuremmat palkankorotukset sopivat myös suhdannetilanteeseen. – Työntekijöillä, erityisesti pienituloisilla, palkankorotus menee suoraan kulutukseen. Se piristysruiske olisi Suomen taloudelle ja työllisyydelle tarpeen. Orpon hallitus on vaikuttanut kielteisesti kotimaiseen kysyntään lisäämällä toimillaan epävarmuutta työelämässä ja työttömyyttä. Yritysten on nyt kannettava vastuuta, jottei kotimainen kulutus romahda, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo. Värkeissä on varaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokon mukaan Suomen hintakilpailukyky on hyvällä tasolla eivätkä nämä kuuden ja neljän prosentin palkankorotukset sitä uhkaisi. – Hintakilpailukykymme on kunnossa ja olemme hyvissä asemissa, kun tämä talouden alakulo pian väistyy. Valtionvarainministeriö totesi tämän viimeksi syyskuussa. Myös duunareiden on saatava osansa talouskasvusta, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo. – Hallituksen työmarkkinaheikennykset ja työsuhdeturvan heikennykset ovat tuntuvia. Ne kasvattavat palkansaajien riskiä, ja sen kompensoimiseksi palkkojen pitää nousta. Näin markkinatalous toimii: kun riskiä siirretään työnantajilta palkansaajille, niin on oikeus ja kohtuus, että palkansaajien osuutta arvonlisästä kasvatetaan, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen sanoo. Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti muistuttaa Suomessa vuosia jatkuneesta palkkamaltista. – Suomessa palkankorotukset ovat olleet maltillisia. Euroopassa palkkaratkaisut ovat jo pitkään olleet selvästi isompia kuin Suomessa. Vuodesta 2021 vuoteen 2024 työvoimakustannukset nousivat euroalueella 15 prosenttia ja Suomessa alle 8 prosenttia. Värkeissä on varaa, Sähköliiton Sauli Väntti sanoo. Tes-kierroksen seuranta ja muuta tietoa neuvotteluista www.sak.fi/voitollatyöhön. Yhteystiedot Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto p. 0400 711 072 Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen p. 050 3780270 Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström p. 040 828 2865 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen p. 0400 611 882 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko p. 0407325375 Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen p. 050 466 4918 Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti p. 050 528 7044
AKT:lle voitto työtuomioistuimessa Finnairin hotellisopimusta koskevassa kanteessa 29.8.2023 Kuva: Lehtikuva Martti Kainulainen AKT nosti kanteen Palvelualan työnantajat Palta ry:tä sekä Finnair Oyj:tä vastaan työtuomioistuimessa, koska Finnair majoitti lentohenkilökuntaa työehtosopimukseen kuuluvan hotellisopimuksen vastaisesti Shanghaissa. Hotellisopimuksen tarkoitus on taata henkilöstölle turvallinen yöpyminen ja mahdollisuus riittävään lepoon lentojen välillä. Majoitukset hotellisopimuksen vastaisesti merkitsivät Shanghain tapauksessa merkittäviä turvallisuuspuutteita. Ääriesimerkki tilanteesta oli se, ettei hotelliin majoittunut lentohenkilökunta päässyt lähtemään lennolle hotellista, koska ulko-ovet olivat lukossa kettingillä. Lopulta ovet tultiin avaamaan ulkopuolelta ja henkilöstö pääsi matkaan. Tuomiossa todetaan: ” Yhtiö on taloudellisia seikkoja ja turvallisuusnäkökohtia punnittuaan päätynyt jatkamaan henkilöstön majoittamista Shanghaissa, vaikka se on näin menetellessään joutunut toimimaan hotellisopimuksen vastaisesti paikallisista viranomaismääräyksistä johtuvista syistä. Työtuomioistuimen näkemyksen mukaan karanteenitiloissa tiedossa olleet, edellä selostetut turvallisuuspuutteet ovat kuitenkin muodostaneet merkittävän riskin työntekijöiden turvallisuudelle ja olleet siinä määrin vakavia, että työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitettua erityistä syytä hyvityssakon tuomitsematta jättämiselle ei ole. Hyvityssakon määrää harkittaessa on edellä mainitun säännöksen mukaisesti otettu huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten syyllisyyden määrä ja yrityksen koko.” Finnair joutuu hyvityssakon lisäksi korvaamaan myös AKT:n oikeudenkäyntikulut.
AKT:lle käräjillä merkittävä voitto luottamusmiehen asemasta 31.3.2023 Helsingin käräjäoikeuden ratkaisu 31. maaliskuuta koski kannetta, jonka luottamusmieheksi valittu AKT:n jäsen nosti liiton tuella työnantajaansa vastaan. Järjestäytymätön työnantaja oli kieltäytynyt hyväksymästä työntekijöiden valitsemaa luottamusmiestä sekä maksamaan tälle luottamusmiessopimuksen mukaista luottamusmieskorvausta sekä koulutuskorvausta. Työnantaja katsoi, ettei sillä ollut velvollisuutta hyväksyä luottamusmiesvalintaa, eikä pitänyt luottamusmiehen valintaa yleissitovana työehtosopimusmääräyksenä. AKT:n luottamusmies voitti kuitenkin riidan kaikilta osin. Käräjäoikeus katsoi, että järjestäytyneillä työntekijöillä on järjestäytymisvapauteen kuuluva oikeus valita luottamusmies. Tämä tarkoittaa näille työntekijöille yhtä lailla velvoitetta valita luottamusmies kuin myös työnantajalle velvoitetta hyväksyä valinta ja luottamusmiehen asema. Sama pätee järjestäytymättömien työnantajien kohdalla. Käräjäoikeuden päätös nostaa esiin työehtosopimusten yleissitovuuden merkityksen. Yleissitovat työehtosopimukset koskevat myös järjestäytymättömiä työntekijöitä ja työantajia. Yhtä lailla ratkaisussa on kyse myös perustuslakiin kuuluvasta yhdistymisvapaudesta. Työnantajan ja työntekijän välisessä kirjallisessa työsopimuksessa oli sovittu, että yhtiö noudattaa kuorma-autoalan työehtosopimusta. Näin on noudatettava myös työehtosopimuksen määräyksiä luottamusmiehen valintaoikeudesta ja työntekijän oikeuksista luottamusmiehen asemassa. Oikeus perusteli ratkaisujaan korkeimman hallinto-oikeuden aiemmalla linjauksella, että työnantajan on noudatettava vähintään alan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisia palkka- ja muita ehtoja. Työehtosopimuksen yleissitovuudesta seuraa järjestäytymättömälle työnantajalle velvollisuus maksaa luottamusmiehelle luottamusmieskorvaus ja koulutuskorvaus. Näihin ei vaikuta se, että säännökset ovat työehtosopimuksen liitteinä. Toiseksi työsopimuslakiin lisätty oikeus valita luottamusvaltuutettu ei heikennä järjestäytyneiden työntekijöiden oikeutta valita luottamusmies, eikä työnantajan velvoitetta tunnustaa valinta ja luottamusmiehen asema. – Käräjäoikeuden tuomio on kaikin puolin hyvin perusteltu ja lopputulos on oikea. Tuomio on tärkeä työpaikkojen edunvalvonnalle, kommentoi AKT:n asiantuntijalakimies Jukka Siurua tuoreeltaan käräjäoikeuden päätöstä.