Haku
Liity jäseneksi

SAK: Vero-oikeuden näkökulmat puoltavat työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden säilyttämistä

Lausunnossa todetaan, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat valtaosaltaan sekä työntekijöille että työnantajille tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvia menoja eli niin sanottuja luonnollisia vähennyksiä. Timo Viherkentän laatimassa lausunnossa todetaan lisäksi, että olisi hyvin poikkeuksellista säätää tulonhankkimismenoja vähennyskelvottomiksi. Tämä edellyttäisi erityisiä syitä, jollaisina ei voida perustellusti pitää pelkästään valtiontalouden tarpeita. Verotuksen keskeisten periaatteiden vastaiseen ratkaisuun voi tällöin olla syynä joko hallinnollinen tarkoituksenmukaisuus tai pyrkimys vähentää jonkin asian houkuttavuutta.

– Työmarkkinatoiminnan ydin eli palkkaukseen vaikuttaminen, järjestöjen tarjoama neuvonta, koulutus ja muu vastaava toiminta liittyvät jäsenten tulon hankkimiseen ja säilyttämiseen. On aihetta kysyä, miksi juuri työmarkkinajärjestön jäsenmaksu ei olisi vähennyskelpoinen tilanteessa, jossa mahdollisesti muut verovelvollisen tulonmuodostusta tukevat jäsenmaksut pysyisivät vähennyskelpoisina, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

– Mahdollinen lakimuutos olisi hyvin räikeässä ristiriidassa tuloverotuksen keskeisten periaatteiden kanssa ja henkilöverotuksessa ennennäkemätön verosanktio. Poistamiseen liittyisi useita käytännön ongelmia ennen muuta määrittelyssä, mitä maksuja vähennyskelvottomuus koskisi. Jatkossa ilmeisesti ne yritykset, joiden työehtosopimuksia ei tehdä järjestöjen kautta vaan yrityskohtaisesti, voisivat vähentää tähän liittyvät kulut muun muassa oikeudellisista palveluista. Tämä vie työmarkkinatoimintaa hyvin erikoiseen suuntaan, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren toteaa.

– Hallitus on tekemässä työmarkkinatoiminnan toteuttamisesta yhä hankalampaa. Valtion pitäisi Kansainvälisen työjärjestö ILOnkin sitoumuksien mukaisesti edistää työmarkkinatoimintaa eikä päätöksillään haitata sitä. Säädettäessä poikkeuksia verojärjestelmän yleiseen logiikkaan rajanveto muodostuu hyvin keinotekoiseksi ja tulkinnanvaraiseksi. Tämä ei ole kenenkään etu ja tämä ideologinen hanke tulisi unohtaa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

Hallitus kertoi kevään puoliväliriihen yhteydessä poistavansa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden vuodesta 2026 alkaen. Tämä koskisi sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen jäsenmaksuja. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat toimittaneet Timo Viherkentän laatiman lausunnon pääministeri Petteri Orpolle ja maan hallituksen käytettäväksi. Lainsäädäntömuutos on parhaillaan lausuntokierroksella.

Koko lausunto luettavissa tästä

SAK:n Jarkko Eloranta: Jälleen hallitus lyö duunaria

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tuomitsee Orpon-Purran hallituksen kehysriihestä julkisuuteen vuotaneen suunnitelman ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamisesta.

– Jälleen hallitus lyö suomalaista duunaria. Työntekijäammateissa ansiot nousevat pääosin ammattiliittojen neuvottelemien palkankorotusten vuoksi. On sula mahdottomuus, että hallitus voisi kompensoida tuloveron alennuksella kunnon palkankorotukset. Tänä vuonna monilla SAK:laisilla aloilla palkat nousevat 2,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,9 prosenttia, Jarkko Eloranta sanoo.

Elorannan mukaan ay-jäsenmaksun verovähennyskelpoisuus niin sanottuna tulonhankkimismenona on yhä ajankohtainen ja totta.

– Myös pidemmällä aikavälillä duunari kärsisi. Vähennysoikeuden poistaminen voi heikentää järjestäytymisastetta. Sitä kautta heikkenisivät ammattiliittojen mahdollisuudet neuvotella työntekijöille palkankorotuksia ja muita parannuksia jäsenten työehtoihin.

Jarkko Eloranta pitää selvänä, että suunnitelman toteuttaminen murentaisi ihmisten ja työnantajien kannusteen järjestäytyä. Seurauksena koko sopimusyhteiskunta ja järjestäytyneet työmarkkinat rapautuisivat.

Pahaa tahtoa vai osaamattomuutta?

– Hallitus on koko kautensa ajan hyökännyt työmarkkinajärjestelmää ja erityisesti ammattiyhdistysliikettä vastaan. Julkisuuteen se kertoo työmarkkinauudistuksiensa pohjautuvan järjestäytyneisiin työmarkkinoihin ja työehtosopimusten yleissitovuuteen, mutta käytännön toimet ovat päinvastaisia. Joko hallituksessa ei ymmärretä työmarkkinoiden toimintaa tai sitten he tarkoituksellisesti vääristelevät ja peittelevät lopullista tavoitettaan, Eloranta sanoo.

Jarkko Eloranta ihmettelee hallituksen kiimaa hakata suomalaista työntekijää. Hänelle on jäänyt epäselväksi, mihin Orpon-Purran hallitus oikein pyrkii.

– Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimusten mukaan Suomen on edistettävä työmarkkinaosapuolten edustavuutta ja keskinäistä neuvottelutoimintaa. Sopimusyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten järjestäytymisen heikentäminen sotii myös EU:n vähimmäispalkkadirektiivin tarkoitusta vastaan. Direktiivin yhtenä tavoitteena on työehtosopimusten kattavuuden ylläpitäminen ja lisääminen. Hallitus viittaa kintaalla näille tavoitteille. Mitä hallituksella on suomalaista työntekijää vastaan?

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on huolissaan myös Suomen talouskasvun puolesta.

– Jos kasvua, tuottavuutta ja kilpailukykyä halutaan kasvattaa, niin työmarkkinajärjestelmän toimivuus on keskeinen osa sitä. Silloin puhutaan mm. vihreän siirtymän ja uuden teknologian hyödyntämisestä sosiaalisesti kestävällä tavalla. Maailmantalousfoorumissa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä on todettu, että onnistumiseen vaaditaan työmarkkinaosapuolten keskinäistä sopimus- ja neuvottelutoimintaa. Suomessa Orpon-Purran hallitus kulkee täysin päinvastaiseen suuntaan omassa todellisuudessaan.

Teollisuusliiton Riku Aalto: Palkankorotustavoitteemme on 10 prosenttia

Kuva: Sini Silván

Ammattiliitot neuvottelevat omista työehtosopimuksistaan ja palkankorotuksista työnantajaliittojensa kanssa tänä talvena ja ensi keväänä. Teollisuusliiton neuvottelut ovat jo alkaneet.

– Työntekijöiden ostovoima on supistunut voimakkaasti. Syynä on nopea ja tuntuva hintojen nousu. Nyt palkalla saa vähemmän kuin ennen. Tämän pulman hoitaminen vaatii aiempaa suurempia palkankorotuksia, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.

Aallon mukaan inflaatio on viime aikoina hidastunut, mutta ostovoimakuoppa on yhä jäljellä. Ja hidastunutkin inflaatio vaikuttaa yhä ostovoiman kehitykseen. Aalto toteaa, että palkankorotustavoite huomioi sekä aiemmin syntyneen ostovoimakuopan että sopimuskauden aikaisen inflaation. 

Sekalinja tarpeen

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen jakaa huolen ostovoiman supistumisesta. Hänen mukaansa inflaatio on heikentänyt pienituloisten tilannetta.

– Hintojen nousu ei kohtele kaikkia samalla tavalla. Arvioimme, että pienituloisille korotuksen täytyy kokoaikatyössä olla vähintään 150 euroa kuukaudessa ensimmäisenä ja 100 euroa kuukaudessa toisena vuonna.  Tämä niin sanottu sekalinja tuo kaikille tarvittavan korotuksen ja huomioi pienituloisten työntekijöiden erityistilanteen, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.

Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström perustelee sekalinjaa myös Orpon hallituksen leikkausten vaikutuksilla jäsenistöön, erityisesti naisiin. 

– Hallituksen leikkaukset esimerkiksi asumistukeen ja soviteltuun työttömyysturvaan kohdistuvat rajuimmin pienipalkkaisiin työntekijöihin. Näiden leikkausten kompensoimiseksi on perusteltua, että palkankorotukset kohdistuvat hieman muita vahvemmin matalampiin palkkoihin. Sen takia sekalinjainen palkankorotustavoite on tarpeen, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström sanoo. 

Sekalinjaisen muodon takia palkankorotusten kustannusvaikutukset voivat vaihdella aloittain.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen mukaan aiempaa suuremmat palkankorotukset sopivat myös suhdannetilanteeseen.

– Työntekijöillä, erityisesti pienituloisilla, palkankorotus menee suoraan kulutukseen. Se piristysruiske olisi Suomen taloudelle ja työllisyydelle tarpeen. Orpon hallitus on vaikuttanut kielteisesti kotimaiseen kysyntään lisäämällä toimillaan epävarmuutta työelämässä ja työttömyyttä. Yritysten on nyt kannettava vastuuta, jottei kotimainen kulutus romahda, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo.

Värkeissä on varaa

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokon mukaan Suomen hintakilpailukyky on hyvällä tasolla eivätkä nämä kuuden ja neljän prosentin palkankorotukset sitä uhkaisi.

– Hintakilpailukykymme on kunnossa ja olemme hyvissä asemissa, kun tämä talouden alakulo pian väistyy. Valtionvarainministeriö totesi tämän viimeksi syyskuussa. Myös duunareiden on saatava osansa talouskasvusta, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

– Hallituksen työmarkkinaheikennykset ja työsuhdeturvan heikennykset ovat tuntuvia. Ne kasvattavat palkansaajien riskiä, ja sen kompensoimiseksi palkkojen pitää nousta. Näin markkinatalous toimii: kun riskiä siirretään työnantajilta palkansaajille, niin on oikeus ja kohtuus, että palkansaajien osuutta arvonlisästä kasvatetaan, Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen sanoo.

Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti muistuttaa Suomessa vuosia jatkuneesta palkkamaltista.

– Suomessa palkankorotukset ovat olleet maltillisia. Euroopassa palkkaratkaisut ovat jo pitkään olleet selvästi isompia kuin Suomessa. Vuodesta 2021 vuoteen 2024 työvoimakustannukset nousivat euroalueella 15 prosenttia ja Suomessa alle 8 prosenttia. Värkeissä on varaa, Sähköliiton Sauli Väntti sanoo.

Tes-kierroksen seuranta ja muuta tietoa neuvotteluista www.sak.fi/voitollatyöhön.

Yhteystiedot

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto p. 0400 711 072

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen p. 050 3780270

Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström p. 040 828 2865

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen p. 0400 611 882

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko p. 0407325375

Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen p. 050 466 4918

 Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti p. 050 528 7044

SAK: Valtakunnansovittelija ei näe metsää puilta

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara arvostelee tänään Helsingin Sanomien haastattelussa SAK:ta siitä, että Suomeen ollaan säätämässä lakia, jolla lukitaan kaikkien palkansaajien palkankorotusten taso vientialojen työehtoratkaisuihin.

– Yhden järjestön syyllistäminen on asiatonta eikä tämäntyyppinen arvostelu lisää luottamusta valtakunnansovittelijan toimintaan, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. 

Jos valtakunnansovittelija pitää palkkamallilakia hankalana, niin siitä vastuun kantaa vain ja ainoastaan maan hallitus, Eloranta huomauttaa. 

– Hallituksella on kaikki valta ja mahdollisuus vetää epäonnistunut, ongelmallinen ja työmarkkinoiden toimintaa rampauttava lakihanke pois. 

Palkansaajajärjestöt ovat voimakkaasti arvostelleet hallituksen lakihanketta pitkin matkaa. Se sementoisi palkkaerot, vähentäisi alakohtaista joustavuutta sekä estäisi työehtojen kehittymisen sellaisilla aloilla, joissa tällä hetkellä työehdot ovat heikot.   

Jarkko Elorannan mielestä Sajavaara unohtaa kokonaan Orpon-Purran hallituksen ajaman työmarkkinaheikennysten kokonaisuuden, jolla palkansaajien ja heitä edustavien ammattiliittojen neuvotteluasemaa heikennetään rajusti. 

– Valtakunnansovittelijan pitäisi olla puolueeton, riippumaton toimija, joka rakentaa luottamusta osapuolten kesken. Nyt Sajavaara osoittaa sormella SAK:ta palkkamallin kaatamisesta ja unohtaa kokonaisuuden ja olosuhteet, jossa asiat tapahtuvat.  

Hallitus on jo rajoittanut lakko-oikeutta esimerkiksi tukilakkojen osalta. Tämä heikentää merkittävästi palkansaajien asemaa työehtoneuvotteluissa. Hallitus on myös muuttamassa paikallisen sopimisen pelisääntöjä työnantajapuolen toiveiden mukaisesti, mikä heikentää ammattiliittojen ja luottamusmiesten asemaa paikallisessa sopimisessa.  

– Paikallisen sopimisen pelisäännöt heikentävät tulevaisuudessa työehtosopimusten yleissitovuutta, jolla on taattu työehtojen ja palkkojen minimitaso palkansaajille. Hallitus ei ollut keväällä valmis tarkastelemaan yleissitovuuden turvaamista, vaikka SAK sitä vaati. 

Hallitus on kertonut säätävänsä lain palkkamallista joka tapauksessa, jos työmarkkinaosapuolet eivät asiasta pääse sopuun, ja se säätää sen työnantajan toiveiden mukaisesti.  

– Orpon-Purran hallitus on työantajien hallitus, se ei ole ohjelmassaan eikä toiminnassaan missään vaiheessa huomioinut palkansaajien näkemyksiä ja huolia, vaan toiminut yksipuolisesti työnantajien asianajajana. SAK:ssa ei ole minkäänlaista luottamusta siihen, että se olisi palkkamalliasiassa toiminut toisella tavalla, Jarkko Eloranta sanoo.

Euroopan kuljetustyöntekijöiden järjestö ETF:ltä kannanotto tuesta AKT:lle sekä SAK:n ammattiliitoille

ETF katsoo julkilausumassaan, että Suomessa Orpo-Purran eli kokoomuksen, ruotsalaisen kansanpuolueen, kristillisdemokraattien sekä perussuomalaisten yhteinen hallitus on rakentanut Suomeen hallitusohjelman, joka heikentää työntekijöiden oikeuksia laaja-alaisesti. Hallitusohjelmassa on merkittäviä muutoksia työntekijöiden asemaan. Näitä muutoksia ovat esimerkiksi lakko-oikeuteen puuttuminen, työelämän ehtojen heikentäminen sekä mittava määrä sosiaaliturvan heikennyksiä.

Sekä kuljetusalan työntekijät että kansainvälinen ammattiyhdistystoiminta ovat suoran hyökkäyksen kohteena. Tukilakko-oikeus halutaan ratkaista työtuomioistuimissa ja työntekijöille määrätä 200 euron henkilökohtaiset sakkorangaistukset, mikäli lakko todetaan laittomaksi. ETF katsoo julkilausumassaan, että tämä rajoittaa voimakkaasti työntekijöiden ja heidän ammattiliittojensa mahdollisuuksia käyttää työtaistelua voimakeinona. Näin se myös asettaa työntekijät uhatuiksi, kun he haluavat osallistua kansainvälisiin poliittisiin työtaisteluihin.

Suomen hallitus perustelee esittämiään muutoksia kansainvälisillä vertailuilla, mutta todellisuudessa se käyttää esimerkkejä vain silloin, kun se sopii hallituksen agendaan. Tämä edellyttää, että kansainväliset ammattiliitot vastustavat Suomen hallituksen hyökkäyksiä, koska ne eivät ole eurooppalaisten arvojen ja sosiaalisten oikeuksien mukaisia.

ETF tukee AKT:n, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n ja kaikkien suomalaisten ammattiliittojen vaatimuksia. Järjestö osoittaa sitoutumisensa tukemalla niin AKT:n kuin SAK:n liittojen lähikuukausille suunnittelemia mielenilmauksia.

ETF Executive Committee Statement of Support for the Finnish Transport Workers’ Union AKT and Finnish Trade Unions
 
In light of the recent attacks on the fundamental rights of workers and trade unions in Finland, the European Transport Workers’ Federation (ETF), represented by its highest inter-Congress decision-making body, commits itself to support the workers of the Finnish Transport Workers’ Union AKT and all trade unions in Finland.

The recently formed Orpo-Purra coalition government, led by the National Coalition Party and supported by Swedish People’s Party, the Christian Democrats and the far-right nationalist Finns Party, have developed a comprehensive programme attacking workers’ rights in Finland. These include significant changes in labour law, the right to strike, and the erosion of working conditions as well as a wide range of social welfare reductions.

Transport workers and international trade union activism are directly under attack! Solidarity actions will be made lawful only on the decision of an arbiter appointed by the government, with punishments of €200 for strikers when it is found to be illegal. This will severely limit the ability of workers and their trade unions to utilise their main source of power, as well as putting workers under threat when attempting to engage in broader international political actions.

The Finnish government is using international comparisons to push through these changes, but in reality, uses examples only when it suits its agenda. This demands that international trade unions exhibit their opposition to these attacks and that these are not in accordance with European values and social rights.

The ETF support the demands of the Finnish Transport Workers’ Union AKT, the Central Organisation of Finnish Trade Unions SAK, and all Finnish unions and will show its commitment to this support by supporting the demonstrations planned by these unions over the coming months.

 

SAK on valmis edistämään kilpailukyvyn ja ostovoiman turvaavaa työmarkkinamallia

– Suomi tarvitsee työehtokoordinaatiota, jossa kilpailukyvyn ja ostovoiman turvaavat työehtoratkaisut näyttävät suuntaa kaikkien alojen neuvotteluille. Työnantajien yksipuolisilla päätöksillä tai pakottavalla lainsäädännöllä ei saada aikaan toimivaa koordinaatiota, vaan se edellyttää kaikkien osapuolten tarpeita huomioivaa kompromissia, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

SAK:n mielestä uuden työmarkkinamallin on oltava riittävän joustava, jotta se vastaa toimialojen erityistilanteisiin. Mallin on edistettävä samapalkkaisuutta ja vähennettävä matalapalkkaisuutta.

Toimivan koordinaation edellytyksenä on, että sopijaosapuolet ovat korkeasti järjestäytyneitä ja työehtosopimusten sopimuskaudet yhtenäisiä, jotta alakohtaiset työehtoneuvottelut voidaan käydä yhtäläisessä talous- ja toimintaympäristössä.

– Työehtosopimusten kattavuutta on lisättävä ja ilman työehtosopimusta olevien alojen määrää vähennettävä. Uuden työmarkkinamallin pitää myös edistää työehtojen laadun parantamista ja heikkojen työehtojen kitkentää, Eloranta toteaa.

SAK edellyttää, että Orpo-Purran hallitus keskeyttää hankkeen lakisääteisen katon asettamiseksi sovittelun kautta syntyville palkkaratkaisuille.

– Koordinaatio ei voi perustua pakottavaan lainsäädäntöön, joka rajoittaa valtakunnansovittelijan toimintamahdollisuuksia. Valtakunnansovittelijan toimiston roolia voitaisiin jopa vahvistaa niin, että se olisi mukana talous- ja toimialatilannetta koskevan yhteisen tietopohjan laatimisessa työehtoneuvottelujen osapuolten käyttöön, puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

SAK esittää myös, että luottamusmiesten asemaa ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työpaikoilla vahvistetaan, jotta paikallisen sopimisen tasapuolisuus lisääntyy. Henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa on lisättävä ja yhteistoimintalain soveltamisrajaa alennettava eikä korotettava, kuten hallitus esittää.
Työministeri Arto Satonen on kutsunut työmarkkinaosapuolet koolle seminaariin keskiviikkona 8.11. Tarkoituksena on keskustella työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän kehittämisestä.

SAK:n hallituksen hyväksymät työmarkkinamallin keskeiset periaatteet

 

SAK budjettiriihestä: Hallituksen politiikka syventää pienituloisten ahdinkoa

– Muste ei ole ehtinyt edes kuivua hallituksen budjetista, kun on jo alettu puhua uusista leikkauslistoista. Tämä on kohtuutonta, kun hallitusohjelman leikkauspäätösten vaikutuksia ei edes tunneta, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen arvioi.

Pääministeri Orpon lupaukset, joiden mukaan sopeutustoimet eivät muodostuisi kenellekään kohtuuttomiksi, ovat tyhjiä. Talouden synkistä signaaleista huolimatta hallitus ei peräänny työttömyysturvan leikkauksista, työttömyysturvan lapsikorotusten poistosta, asumistuen leikkauksista tai sosiaalietuuksien indeksijäädytyksistä. Hallitus leikkaa pienituloisilta lapsiperheiltä jopa 500 euroa kuukaudessa.

– Työntekijän toimeentuloa kurjistetaan nyt monelta rintamalta. Kyseessä on arvovalinta, joka osoittaa hallituksen välittävän enemmän suurituloisten ja elinkeinoelämän eduista kuin pienituloisista.

Budjetin pitäisi sisältää myös oikeudenmukaisia veroratkaisuja. Tässä hallituksen budjetissa esimerkiksi verotus kevenee eniten yli 10 000 euroa kuukaudessa tienaavilla.

Palkanmaksun yhteydessä kerättävien työttömyysvakuutusmaksujen alentaminen ensi vuodelle hyödyttää sekä palkansaajia että työnantajia.

– Ongelmana on, että hallitus budjettipäätöksillään vie työntekijältä osan tästä hyödystä verotuksen kautta, mutta ei työnantajalta. Tämä on korjattava ja kompensoitava jatkossa.

Hallitus on myös toistanut edustavansa “työlinjaa”, joka väitetysti edistää työllisyyttä ja tekee työnteosta kannattavampaa. Valitettavasti hallituksen esittämät toimenpiteet vievät Suomea kuitenkin päinvastaiseen suuntaan vaikeuttamalla muun muassa osa-aikatyötä tai lyhytaikaisten keikkatöiden tekemistä.

– Orpon-Purran hallitukselle kaikki työ ei selvästikään ole arvokasta, Syvärinen toteaa.

SAK olisi toivonut konkreettisempaa tukea rakennusalan erittäin synkkään tilanteeseen esimerkiksi lisäämällä ARA-tuettua tuotantoa.

Hallitus vahvistaa peruskoulujen rahoituksen tasoa pysyvästi vaalikauden aikana 200 miljoonalla eurolla ja vuonna 2024 peruskoulutuksen rahoitusta nostetaan 50 miljoonalla eurolla. Lisäksi toisen asteen koulutukseen ollaan suuntaamassa 10 miljoonan euron lisärahoitus.

– Opiskelijoiden tuen tarve on toisella asteella kasvanut ja lisäpanostus tulee tältä osin tarpeeseen. Sen sijaan opiskelijoiden toimeentuloon tehtävät leikkaukset vievät pohjaa tavoitteelta nostaa suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa, Katja Syvärinen sanoo.

Vapaa sivistystyö joutuu kohtuuttomien leikkausten kohteeksi. Leikkaukset näyttävät kohdistuvan etenkin opintokeskuksiin ja odotettavissa on irtisanomisia ja jo sovittujen kurssien peruuntumisia. Aikuiskoulutustuen käsittämättömästä lakkauttamispäätöksestä hallitus pitää härkäpäisesti kiinni. Päätös vähentää radikaalisti aikuisten osaamistasoa ja vaikeuttaa työvoimapulaa sekä heikentää työssä jaksamista.

Lähde: SAK uutiset

SAK:n hallitus: Aloitamme järjestöllisen valmiuden kohottamisen

SAK:n hallitus kritisoi pääministeri Orpon hallitusohjelmaa, joka näyttää olevan rakennettu suoraan työnantajajärjestöjen tavoitteista.  

– Hyvälläkään tahdolla luettuna siellä ei kuulu työntekijöiden ääni. Tavoitteissa korostuu enemmän työnantajan vallan kasvattaminen sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien ja edunvalvonnan heikentäminen kuin työllisyyden, työhyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta lataa.  

Eloranta huomauttaa, että hallituksen kielenkäytössä hämärretään tahallaan sanojen todellista merkitystä. On suorastaan irvokasta puhua ihmisten auttamisesta takaisin työelämään, kun todellisuudessa työntekijän asemaa heikennetään ja sosiaaliturvaa leikataan rajusti.  

– On myös vaikea ymmärtää, miksi tavoitteet ja keinot vievät vastakkaisiin suuntiin. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistaminen heikentävät työllisyyttä, vähentävät työnteon kannusteita ja rankaisevat osa-aikaisen työn vastaanottamisesta. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on onneton teko aikana, jolloin ihmisten osaamiseen on panostettava täysillä.

Leikkaukset ja heikennykset on kirjoitettu suoraan hallitusohjelmaan ja tahti niiden toteutukselle on nopea. Aito ja huolellinen kolmikantainen valmistelu on näissä aikataulu- ja lopputulosraameissa käytännössä mahdotonta.

– Hallitus sanelee lopputuloksen työnantajien suosiollisella siunauksella. Lopputuloksena vastakkainasettelu lisääntyy, jännitteet työmarkkinoilla kasvavat ja luottamus osapuolten välillä heikkenee. Vaikea nähdä, että tämä olisi koko suomalaisen yhteiskunnan etu.

SAK:n hallitus paheksuu, että ensi töikseen maan hallitus pyrkii rajoittamaan lakko-oikeutta. Vaativan ja syvällisesti perusoikeuksiin kajoavan uudistuksen tekemiseen on aikaa pari kuukautta. Elorannan mielestä nopealla ja ylimalkaisella valmistelulla pyritään rajoittamaan lakko-oikeutta, jonka jälkeen käydään muiden oikeuksien ja etujen kimppuun.

Kolmikantaisen valmistelun ollessa näennäistä on palkansaajaliikkeen valmistauduttava esittämään näkemyksensä muilla tavoin. SAK:n hallitus päättikin kokouksessaan aloittaa järjestöllisen toimintavalmiuden kohottamisen.  

– Jäsenistön tiedon tarve tulevista uudistuksista on suurta, ja ne ovat herättäneet paljon huolta ammattiliittojen jäsenten keskuudessa. Tarvetta yhteisen keskustelun ja tilannearvion tekemiselle on paljon.

Perussuomalaiset pettivät lupauksensa työntekijöille

iky-maksujen eli palkan sivukulujen siirto takaisin työnantajalle on ollut Vaalistaja-kampanjan pääteemoja, sillä se vaikuttaa suoraan palkansaajan palkkapussin paksuuteen. SAK:n Kantar Publicilla syksyllä 2022 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia työväestöön kuuluvista pitää kiky-maksujen siirtoa merkittävänä asiana äänestyspäätöstä tehtäessä.
– Tätä voisi luonnehtia vaalipetokseksi. Olemme kertoneet eri yhteyksissä sadoille tuhansille äänestäjille, mitkä puolueet kannattavat ja mitkä eivät kannata kiky-maksujen siirtoa. Monelle tämä on varmasti ollut merkittävä seikka heidän valitessaan puoluetta. Heitä on selkeästi johdettu harhaan, SAK:n johtaja Jyrki Konola sanoo.
SAK:n jäsenliitoilla on yli 800 000 jäsentä. He edustavat noin kahtakymmentä prosenttia äänestäjistä. Vaalistaja-kampanjan ja liittojen omien kampanjatoimien kautta on tavoitettu arviolta 200 000 jäsentä.
SAK:n ja sen ammattiliitot ovat pitäneet kiky-maksujen siirtämistä takaisin työnantajalle tärkeänä, koska sen kautta työntekijöille jää enemmän käteen palkasta eikä samaan aikaan tarvitse tehdä veroleikkauksia. Palkan sivukulujen kautta hyöty ulottuu paremmin pieni- ja keskituloisille. Kahden miljardin euron maksutaakan pitämistä työntekijöiden maksettavana ei ole enää myöskään perustetta, koska yritykset voivat paremmin ja niiden kustannuskilpailukyky on voimistunut viime vuosina merkittävästi.
– Perussuomalaiset on tiennyt, mitä varten sen kantaa on kysytty. Puolue on myös tiennyt ne tavat, joilla ammattiliitot aktivoivat jäseniään äänestämään. Kun puolue antoi SAK:n liitoille kyllä-vastauksen kiky-maksujen palauttamisesta työnantajille, se tiesi saavansa taakseen merkittävän kansanliikkeen panostuksen eduskuntavaaleihin heille tärkeän äänestäjäjoukon keskuudessa, Konola toteaa.
– Tämä on jo toinen kerta, kun meidät on petetty perussuomalaisten toimesta. Vuonna 2015 puolue petti palkansaajat Sipilän hallituksessa ajamalla pakkolakipakettia, joka lopulta survottiin työntekijöiden kurkusta alas kilpailukykysopimuksen muodossa. Luotimme turhaan siihen, että perussuomalaiset haluaa perua tekonsa, Jyrki Konola päättää.