Haku
Liity jäseneksi

Yli 90 prosenttia HCT-kuljettajista kertoo – taukopaikkoja liian vähän

AKT:n tuore kysely kertoo, että raskaan liikenteen taukopaikkoja on liian vähän erityisesti pitkille HCT-yhdistelmille. Huoltoasemien määrä ja palvelut ovat heikentyneet. Tauko- ja lepopaikoista on pulaa etenkin öisin, mikä rassaa ammattikuljettajia. – Kyse on viime kädessä Suomen huoltovarmuudesta, AKT:n toinen varapuheenjohtaja Niko Blom sanoo.

AKT:n toukokuussa lähettämään kyselyyn saatiin liki 400 vastausta raskaan liikenteen kuljettajilta. Heistä yli 60 prosenttia kertoo, että mahdollisuudet käyttää huoltoasemien palveluja ovat heikentyneet viimeisten kahden vuoden aikana. Levikkeitä ja taukopaikkoja on liian vähän. Erityisesti öisin auki olevia asemia on vähemmän. Lähes neljä viidesosaa kaikista kuljettajista on sitä mieltä, että niitä ei ole riittävästi.

– Metsässä on meidän vessat ja taukopaikat, kiteyttää eräs vastaajista.

HCT-kuljettajista lähes kaikki (95 %) kertovat, että levikkeitä ja taukopaikkoja on aivan liian vähän.

Raskaan liikenteen kuljettajien ei ole helppo löytää myöskään vessoja. Vain noin joka kymmenes kuljettaja kertoo, että vessa löytyy helposti. Valtaosa kamppailee asian kanssa päivittäin tai vähintään viikoittain. Ajoneuvoyhdistelmien koon kasvaessa myös ongelmat lisääntyvät.

–Päivällä on hyvin tilaa reittini varrella, mutta ilta- ja yöaikaan HCT-yhdistelmälle ei ole tilaa, ja tauon joutuu pitämään levikkeellä ilman WC-mahdollisuutta, tiivistää eräs kuljettaja.

Yöpymispaikan löytyminen on useimmilla reitistä kiinni: joillain reiteillä se löytyy mutta toisilla ei. Vain reilu kymmenesosa kertoi, että se löytyy helposti.

Yöpymispaikassa ei välttämättä myöskään löydy suihkua tai muita sosiaalitiloja. Moni joutuukin yöpymään siten, että ei pääse työmatkalla suihkuun jopa pariin päivään. Etenkin naiskuljettajille kunnollisten sosiaalitilojen puute on iso ongelma.

Sämpyläkahvi ei riitä evääksi, vaan kunnon kotiruokaa saisi olla. Yli puolet kertoo etenkin yöllä tarjolla olevan ruoan ”lihapiirakka nakeilla” -tyyppistä. Lähes joka kymmenes joutuu yöpymään paikoissa, joissa ruokaa ei ole lainkaan saatavilla.

– Se, että asema on auki ja vain kahvilinjastosta voi jonkun sämpylän ostaa, ei oikein riitä… Lämmin ruoka on se juttu, minkä kuljettaja tarvitsee, toteaa eräs vastaaja.

Tilanteen korjaaminen riittävälle tasolle vaatii laajaa yhteistyötä. Valtion, kuntien ja kaupunkien on huomioitava raskaat ajoneuvot tie- ja palveluverkon suunnittelussa sekä kaavoituksessa. Samalla työmarkkinajärjestöjen ja työnantajien on yhdessä varmistettava kuljettajille riittävät työolosuhteet, että syöminen ja lepääminen onnistuvat.

-Kun kuljettajien työskentelyedellytyksiä parannetaan, edistetään samalla myös kuljetusalan vetovoimaa ja varmistetaan, että logistiikka rullaa ajallaan. Kyse on viimekädessä koko Suomen huoltovarmuudesta AKT:n toinen varapuheenjohtaja Niko Blom muistuttaa.

Lyhenne HCT tulee sanoista High Capacity Transport. Se on kansainvälisesti vakiintunut termi sallittua pidemmille tai raskaammille yhdistelmille tieliikenteessä, joita ei kuitenkaan pidetä erikoiskuljetuksina. (Traficom)

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Tiedote

Pohjoismaisilta ammattiliitoilta kehotus Woltille ja muille alustayrityksille elää maan tavalla

Uutinen

SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Uutinen

SAK: Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kasvutoimi

Teiden kunto heikentää jo työturvallisuutta, kertovat ammattikuljettajat


Vastaajista vajaa puolet, 44 prosenttia, piti teiden kuntoa erittäin huonona tai huonona. Reilu puolet oli sitä mieltä, että on myös hyviä tiepätkiä, mutta vähintään yhtä paljon on huonossa kunnossa olevia. Yhtä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että kunto oli viimeisen viiden vuoden aikana mennyt selkeästi tai vähintään jonkin verran heikommaksi. Vastaajista valtaosa, yli 90 prosenttia oli tätä mieltä.

Teiden kunto on jo niin heikko, että se heikentää työturvallisuutta. Tästäkin oltiin käytännössä yksimielisiä, vain noin kolmekymmentä vastaajaa ei uskonut työturvallisuuden juurikaan heikentyneen.

Erityisesti kuljettajat olivat kiinnittäneet huomiota pienempien teiden ongelmiin. Tiessä on monttuja ja kunto rapistuu vuosi vuodelta yhä enemmän. Maantieteellisiä eroja ei juurikaan ollut, joskin pienemmillä teillä ja pohjoisemmassa tiet tuntuvat olevan hieman heikommassa kunnossa kuin etelässä.

”Nuo valtateiden ulkopuoliset osuudet ovat liian usein järkyttävän huonossa kunnossa, paikoin jopa vaarallisia. Toisinaan pitää pelätä kaluston rikkoutumista, tien pettämistä tai toivoa, ettei ketään tule vastaan.”

Myös paikkaus saa moitteita. Useampi kuljettaja on sitä mieltä, että paikkaa paikan päälle -tyyppinen korjaus on liian yleistä. Etenkin sivuteillä paikkoja on pahimmillaan enemmän kuin itse tietä. Lisäksi urapaikkauksia pidetään huonolaatuisina. Tilkkutäkkipaikkauksesta pitäisi siirtyä oikeaan teiden kunnostamiseen.

”Reunat murenee, paikkaa paikan päällä, reikiä tiessä, routaheittoja löytyy. Varsinkin alemman tieverkon osalta, jossa ajamme paljon.”

”On monia teitä, jotka ei ole tehty raskaalle kalustolle, yksinkertaisesti pohjat pettävät.”

Autot ovat isompia ja painavampia ja vaikka ne pärjäävät valtateillä, niillä joudutaan ajamaan myös pienemmillä teillä, joiden pohjat eivät kestä näiden painoa.

Etenkin talvikunnossapito saa kuljettajilta moitteita. Auraus aloitetaan liian myöhään tai se on jopa ”olematonta” pienemmillä teillä.

Kuljettajien yhteinen viesti päättäjille onkin, että määrärahat on vihdoin saatava oikealle tasolle ja korjausvelka kuitattava.