Väylien korjausvelka on kriittinen uhka liikenteelle ja logistiikalle 17.3.2026 Suomen väylät ovat kuljetusalan selkäranka. Jos tie‑ ja rataverkko rapautuu, rapautuu myös kuljetusalan turvallisuus, tehokkuus ja kilpailukyky. Korjausvelan purkaminen ei ole valinnainen panostus – se on välttämätön investointi Suomen talouteen ja työelämään. Suomen väyläverkon kunnon heikkeneminen on noussut tasolle, joka uhkaa vakavasti kuljetusalan työtä ja turvallisuutta sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Arvioiden mukaan väylien korjausvelka on noin 4,3 miljardia euroa, ja kasvu on jatkunut lähes katkeamatta vuodesta 2016 lähtien. – Väyläverkoston kunnon heikkeneminen näkyy suoraan kuljetusalan arjessa, Kuljetusliitot KL ry:n puheenjohtaja Markku Lehtinen toteaa. Huonokuntoiset tiet, sillat ja rataosuudet vaikuttavat päivittäin kuljettajien työhön, yritysten toimintakykyyn ja matkustajien palvelutasoon. Huonokuntoiset väylät ovat ennen kaikkea turvallisuusriski kaikille väylillä kulkeville. Tässä maailman ajassa väyläverkon kuntoon satsaaminen on myös kriittinen huoltovarmuusteko. Suomen hallitus valmistautuu kevään kehysriiheen. Kuljetusliitot KL näkee, että korjausvelan taittamiseksi valtion budjettiin tulisi kiinnittää pysyvä vuosittainen määräraha pitkälle ajanjaksolle. Vaikka satsauksia korjausvelan purkuun on tehty ja tilannetta on saatu aina hetkellisesti parannettua, korjausvelan nouseva trendi näyttää jatkuvan. KL pitää välttämättömänä, että väyläverkon korjausvelan taittaminen nostetaan kansallisten päätösten kärkeen. Pitkäjänteisellä, ennakoitavalla ja riittävällä rahoituksella varmistetaan korjausten suunnitelmallinen toteutus, joka ehkäisee kustannusten paisumista. Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry. Järjestön perustehtävänä on tukea jäsenliittojen itsenäisesti harjoittamaa edunvalvonta- ja sopimustoimintaa, vahvistaa liittojen keskinäistä yhteistyötä sekä edistää liittojen yhteisiä tavoitteita. Kantavana voimana on, että vahva ja yhtenäinen KL pystyy paremmin taistelemaan heikomman puolella. Jaa artikkeli Jaa Facebookissa Jaa WhatsAppissa Jaa viestipalvelu X:ssä https://akt.fi/vaylien-korjausvelka-on-kriittinen-uhka-liikenteelle-ja-logistiikalle/ Kopioi linkki Linkki kopioitu Lue myös katso kaikki ajankohtaiset 10.04.2026 Uutinen ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre 10.04.2026 Uutinen SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi 02.04.2026 Uutinen AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen
AKT: Hallituksen budjettiratkaisut syventävät kahtiajakoa 20.9.2023 Hallituksen budjettipäätöksillä palkansaajan verotus kevenee, ja sitä enemmän, mitä suurempituloinen on. 2400 kuukaudessa tienaavalla tämä tarkoittaa arviolta noin 200 euron kevennystä, 15 000 kuukaudessa ansaitsevalla 2000 euroa vuodessa. Osa verotuksen kevenemisestä syntyy työttömyysvakuutusmaksujen alentumisesta. Työttömyysvakuutusmaksut eivät ole vero, vaan työntekijöiden ja työnantajien maksama maksu, jolla korvataan työttömyysmenoja. Tässä työnantaja- ja työntekijäliitot olivat yksimielisiä, että maksun pienetessä sillä ei tulisi kattaa valtion menoja. Työnantajien osalta tämä toteutui, työntekijöiden puolelta osa rahasta siirretään keventämään valtion budjettia. SAK:n laskelmien mukaan hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan heikentävät pienituloisen ja osa-aikatyötä tekevän yhden vanhemman perheen toimeentuloa jopa 400 eurolla kuukaudessa. Budjetin julkistamisen yhteydessä ei näistä sosiaaliturvan leikkauksista puhuttu mitään, vaikka ne ovat toteutumassa. Positiivinen uutinen tasa-arvoisen työelämän kannalta on, että hallitusohjelmassa jo sovittu perhevapaakorvaus palautetaan. Kyse on vanhempainvapaista tulevasta korvauksesta työnantajalle. Tämä osoittaa myös, että hallitusohjelmaa on mahdollista avata tarpeen tullen. Tieverkkoon tarvitaan lisää panoksia Hallituksen budjettipäätöksillä polttoaineveroa lasketaan 170 miljoonaa euroa, millä tasapainotetaan jakeluvelvoitteesta tulevaa korotuspainetta bensan hintaan. AKT:ta kiinnostaa myös kuljetusalalle tärkeä rahoitus maanteiden korjausvelan hoitoon, mihin budjetissa osoitetaan 250 miljoonaa euroa. Siinä jatkuu käytännössä entinen niukka linja, koska maanteiden korjausvelka on 1,65 miljardia euroa ja kasvaa koko ajan. Tieverkko rapistuu, mikä on harmi sillä pitkien etäisyyksien Suomessa hyvät ja toimivat yhteydet ovat myös tärkeä kilpailukykytekijä. Huono tieverkko vaarantaa myös kalustoa ja tiellä liikkuvia. Hallitus toteuttaa neljän vuoden aikana liikenteen kolmen miljardin Investointiohjelman. Se kuitenkin rahoitetaan myymällä valtion omaisuutta. Tieverkkoa pitäisi kehittää pitkäjänteisesti, jolloin ratkaisu on yksinkertaisesti lisätä vuosittaista budjettirahoitusta. Hallitus kertoo, että työntekijöiden liikkuvuutta sekä mahdollisuutta ottaa vastaan työtä halutaan helpottaa. Vastakkainen vaikutus on kuitenkin aie nostaa henkilöliikenteen arvonlisäveroa 10 prosentista 14 prosenttiin. Samalla kun joukkoliikenteen hinta ja työmatkakulut kasvavat, myös työntekijän omavastuuta verotuksessa vähennettävistä työmatkakuluista nostetaan, mikä iskee erityisesti pitkiä työmatkoja tekeviin. Lisätiedot: Sini SIlvàn AKT viestinnän asiantuntija 044 412 3009 sini.silvan@akt.fi