Haku
Liity jäseneksi

SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Hallitus ei budjettiriihessä päättänyt uusista sopeutustoimista tai työllistämistoimista. Suomessa on jo enemmän pitkäaikaistyöttömiä kuin 1990-luvun lamassa. Ensi vuoden valtion budjetti on 12,4 miljardia euroa alijäämäinen vastuuttomien veronkevennysten vuoksi.

– Hallitus vesittää velkajarrusopimusta jo ennen kuin sen tiukemmat kriteerit ovat edes voimassa. Budjettiriihessä julkista taloutta olisi ollut syytä vahvistaa EU:n taloussääntöjen vuoksi, mutta hallitus viittasi kintaalla tälle, SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.

Menosopeutus on osoittautunut epäonnistuneeksi keinoksi vakauttaa julkinen talous. Hallituskauden jälkeen julkinen talous heikkenee vielä yli kahdella miljardilla eurolla, eikä hallitus ole päättänyt tälle mitään rahoitusta. Orpon hallituksen nettosopeutus onkin jäämässä käytännössä nollaan ja perinnöksi jää vain Suomen historian toiseksi pahin työttömyyskriisi.

– Nyt verotus on kaivettava työkalupakista heti seuraavan hallituskauden alussa. Yhteisöveron osalta ennakoitavuutta on parannettava ja palattava takaisin 20 prosenttiin. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus on myös syytä tuoda listattujen yhtiöiden tasolle, Lainà sanoo.

Hallitus ei tehnyt budjettiriihessä työllisyyttä vahvistavia päätöksiä.

– Hallituksen kovapäisyys kostautuu, kun se ei ole valmis palauttamaan sosiaaliturvan suojaosia asiantuntijoiden suosituksista huolimatta, Patrizio Lainà huomauttaa.

Palkkatuen vahvistaminen ja työvoimakoulutuksen edistäminen jäivät myös tekemättä.

– Suomen työttömyystilanne on Euroopan huonoin ja maamme historian toiseksi huonoin. Budjettiriihessä hallituksen olisi pitänyt lisätä työvoimakoulutusta ja panostaa palkkatukeen, jotta mahdollisimman moni työllistyisi orastavan talouskasvun myötä. Nyt pitkäaikaistyöttömyys uhkaa muuttua rakenteelliseksi. Tämä on Orpon hallituksen perintö suomalaisille, Lainà sanoo.

Ihmisten ahdinko toimeentulosta heijastuu myös luottamukseen. Vaikka työttömyys on kasvanut, ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa yhä harvempi, koska sille on vaikeampi päästä ja siltä putoaa pois työttömyyden pitkittyessä. Heikomman korvaustason yleistuen saajien määrä sen sijaan nousee.

Luottamuksen eriytyminen on myös merkittävä kasvun jarrun. Sosiaaliturvan leikkaukset ja työmarkkinaheikennykset ovat nakertaneet pienituloisten luottamusta, kun taas suurituloisten helliminen veronkevennyksillä on pönkittänyt heidän luottamustaan.

Työperäisen hyväksikäytön torjuntaan ei hallitus puuttunut. Esimerkiksi Kotkan akkumateriaalitehtaan tuoreet kokemukset osoittavat, että suomalaisen työntekijän kannalta tällainen toimettomuus on kestämätöntä.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Tiedote

Pohjoismaisilta ammattiliitoilta kehotus Woltille ja muille alustayrityksille elää maan tavalla

Uutinen

SAK: Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kasvutoimi

Kuvassa onkiva mies selin laiturilla ja alku juttutekstistä,.

Tiedote

PEth-testejä ei ilman työntekijän lupaa – oikeusasiamieheltä oikea ratkaisu

AKT: Hallituksen budjettiratkaisut syventävät kahtiajakoa

Hallituksen budjettipäätöksillä palkansaajan verotus kevenee, ja sitä enemmän, mitä suurempituloinen on. 2400 kuukaudessa tienaavalla tämä tarkoittaa arviolta noin 200 euron kevennystä, 15 000 kuukaudessa ansaitsevalla 2000 euroa vuodessa.  Osa verotuksen kevenemisestä syntyy työttömyysvakuutusmaksujen alentumisesta. 

Työttömyysvakuutusmaksut eivät ole vero, vaan työntekijöiden ja työnantajien maksama maksu, jolla korvataan työttömyysmenoja. Tässä työnantaja- ja työntekijäliitot olivat yksimielisiä, että maksun pienetessä sillä ei tulisi kattaa valtion menoja. Työnantajien osalta tämä toteutui, työntekijöiden puolelta osa rahasta siirretään keventämään valtion budjettia. 

SAK:n laskelmien mukaan hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan heikentävät pienituloisen ja osa-aikatyötä tekevän yhden vanhemman perheen toimeentuloa jopa 400 eurolla kuukaudessa. Budjetin julkistamisen yhteydessä ei näistä sosiaaliturvan leikkauksista puhuttu mitään, vaikka ne ovat toteutumassa.

Positiivinen uutinen tasa-arvoisen työelämän kannalta on, että hallitusohjelmassa jo sovittu perhevapaakorvaus palautetaan. Kyse on vanhempainvapaista tulevasta korvauksesta työnantajalle. Tämä osoittaa myös, että hallitusohjelmaa on mahdollista avata tarpeen tullen.

Tieverkkoon tarvitaan lisää panoksia

Hallituksen budjettipäätöksillä polttoaineveroa lasketaan 170 miljoonaa euroa, millä tasapainotetaan jakeluvelvoitteesta tulevaa korotuspainetta bensan hintaan. 

AKT:ta kiinnostaa myös kuljetusalalle tärkeä rahoitus maanteiden korjausvelan hoitoon, mihin budjetissa osoitetaan 250 miljoonaa euroa. Siinä jatkuu käytännössä entinen niukka linja, koska maanteiden korjausvelka on 1,65 miljardia euroa ja kasvaa koko ajan. Tieverkko rapistuu, mikä on harmi sillä pitkien etäisyyksien Suomessa hyvät ja toimivat yhteydet ovat myös tärkeä kilpailukykytekijä. Huono tieverkko vaarantaa myös kalustoa ja tiellä liikkuvia.

Hallitus toteuttaa neljän vuoden aikana liikenteen kolmen miljardin Investointiohjelman. Se kuitenkin rahoitetaan myymällä valtion omaisuutta. Tieverkkoa pitäisi kehittää pitkäjänteisesti, jolloin ratkaisu on yksinkertaisesti lisätä vuosittaista budjettirahoitusta. 

Hallitus kertoo, että työntekijöiden liikkuvuutta sekä mahdollisuutta ottaa vastaan työtä halutaan helpottaa. Vastakkainen vaikutus on kuitenkin aie nostaa henkilöliikenteen arvonlisäveroa 10 prosentista 14 prosenttiin. Samalla kun joukkoliikenteen hinta ja työmatkakulut kasvavat, myös työntekijän omavastuuta verotuksessa vähennettävistä työmatkakuluista nostetaan, mikä iskee erityisesti pitkiä työmatkoja tekeviin.

Lisätiedot:
Sini SIlvàn
AKT viestinnän asiantuntija
044 412 3009
sini.silvan@akt.fi

SAK budjettiriihestä: Hallituksen politiikka syventää pienituloisten ahdinkoa

– Muste ei ole ehtinyt edes kuivua hallituksen budjetista, kun on jo alettu puhua uusista leikkauslistoista. Tämä on kohtuutonta, kun hallitusohjelman leikkauspäätösten vaikutuksia ei edes tunneta, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen arvioi.

Pääministeri Orpon lupaukset, joiden mukaan sopeutustoimet eivät muodostuisi kenellekään kohtuuttomiksi, ovat tyhjiä. Talouden synkistä signaaleista huolimatta hallitus ei peräänny työttömyysturvan leikkauksista, työttömyysturvan lapsikorotusten poistosta, asumistuen leikkauksista tai sosiaalietuuksien indeksijäädytyksistä. Hallitus leikkaa pienituloisilta lapsiperheiltä jopa 500 euroa kuukaudessa.

– Työntekijän toimeentuloa kurjistetaan nyt monelta rintamalta. Kyseessä on arvovalinta, joka osoittaa hallituksen välittävän enemmän suurituloisten ja elinkeinoelämän eduista kuin pienituloisista.

Budjetin pitäisi sisältää myös oikeudenmukaisia veroratkaisuja. Tässä hallituksen budjetissa esimerkiksi verotus kevenee eniten yli 10 000 euroa kuukaudessa tienaavilla.

Palkanmaksun yhteydessä kerättävien työttömyysvakuutusmaksujen alentaminen ensi vuodelle hyödyttää sekä palkansaajia että työnantajia.

– Ongelmana on, että hallitus budjettipäätöksillään vie työntekijältä osan tästä hyödystä verotuksen kautta, mutta ei työnantajalta. Tämä on korjattava ja kompensoitava jatkossa.

Hallitus on myös toistanut edustavansa “työlinjaa”, joka väitetysti edistää työllisyyttä ja tekee työnteosta kannattavampaa. Valitettavasti hallituksen esittämät toimenpiteet vievät Suomea kuitenkin päinvastaiseen suuntaan vaikeuttamalla muun muassa osa-aikatyötä tai lyhytaikaisten keikkatöiden tekemistä.

– Orpon-Purran hallitukselle kaikki työ ei selvästikään ole arvokasta, Syvärinen toteaa.

SAK olisi toivonut konkreettisempaa tukea rakennusalan erittäin synkkään tilanteeseen esimerkiksi lisäämällä ARA-tuettua tuotantoa.

Hallitus vahvistaa peruskoulujen rahoituksen tasoa pysyvästi vaalikauden aikana 200 miljoonalla eurolla ja vuonna 2024 peruskoulutuksen rahoitusta nostetaan 50 miljoonalla eurolla. Lisäksi toisen asteen koulutukseen ollaan suuntaamassa 10 miljoonan euron lisärahoitus.

– Opiskelijoiden tuen tarve on toisella asteella kasvanut ja lisäpanostus tulee tältä osin tarpeeseen. Sen sijaan opiskelijoiden toimeentuloon tehtävät leikkaukset vievät pohjaa tavoitteelta nostaa suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa, Katja Syvärinen sanoo.

Vapaa sivistystyö joutuu kohtuuttomien leikkausten kohteeksi. Leikkaukset näyttävät kohdistuvan etenkin opintokeskuksiin ja odotettavissa on irtisanomisia ja jo sovittujen kurssien peruuntumisia. Aikuiskoulutustuen käsittämättömästä lakkauttamispäätöksestä hallitus pitää härkäpäisesti kiinni. Päätös vähentää radikaalisti aikuisten osaamistasoa ja vaikeuttaa työvoimapulaa sekä heikentää työssä jaksamista.

Lähde: SAK uutiset