Suomen hallitus haluaa helpottaa työntekijän irtisanomista siten, että jatkossa työsopimuksen irtisanomiseen riittäisi pelkkä asiallinen syy. Tällä hetkellä laissa määritellään, että syyn pitää olla asiallinen ja painava.

Eniten heikennystä vastustavat naiset. Naisista 64 prosenttia kertoo vastustavansa lakimuutosta, vastaava luku miehillä on 53 prosenttia.

Hallituksen työlainsäädäntöheikennykset ja sosiaaliturvaleikkaukset ovat osuneet ja osuvat erityisesti naisiin. Siksi naisten keskuudessa on enemmän huolta hallituksen toimista, arvioi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.  

Esimerkiksi lapsikorotusten ja suojaosan poisto työttömyysturvasta sekä asumistuesta ovat jo heikentäneet erityisesti osa-aikatyötä tekevien naisten toimeentuloa ja työssäkäynnin mahdollisuuksia.

–Naisten asema työelämässä heikkenee tämän hallituksen toimesta. Raskaus- ja perhevapaasyrjintää kitkevä työryhmä esitti tasa-arvon päivän kynnyksellä lähinnä kosmeettisia keinoja ongelman hoitamiseksi. Irtisanomisen helpottaminen on vain yksi näistä naisten asemaa työmarkkinoilla heikentävistä toimista.

Kyselyssä palkansaajista lakimuutosta vastustavat etenkin vasemmistoliiton (92 %), SDP:n (86 %), Vihreiden (67 %) ja Keskustan (65 %) kannattajat. Irtisanomissuojan heikentämistä kannattavat muita useammin Kokoomuksen, Liike Nytin, RKP:n ja Perussuomalaisten kannattajat.

Vastaajilta kysyttiin myös mielipidettä, pitäisikö irtisanomissuojan olla yhtä vahva mies- ja naisvaltaisilla aloilla. Hallituksen lakihanke irtisanomissuojan heikentämiseksi koskee erityisesti naisvaltaisia aloja. Naisvaltaisten alojen työehtosopimuksissa ei ole kirjauksia, jotka suojaisivat lakimuutokselta, toisin kuin miesvaltaisilla aloilla.

Palkansaajat eivät hyväksy irtisanomissuojan eriytymistä nais- ja miesvaltaisten alojen välillä. Vastaajista 92 prosenttia arvioi, että irtisanomissuojan pitäisi olla yhtä vahva mies- ja naisvaltaisilla aloilla.

–Irtisanomissuojan ero nais- ja miesvaltaisten alojen välillä sotii täysin palkansaajien oikeustajua vastaan. Hallituksen esitys on selvästi työmarkkinoiden ja työntekijöiden eriarvoisuutta lisäävä.  Eduskunnan suuressa salissa kansanedustajien on arvioita tarkkaan haluavatko heikentää tasa-arvoa työmarkkinoilla.

Hallitus on pitkällä valmistelussaan, jossa lainsäädännöstä poistetaan viittaus painavaan syyhyn. Painavan syyn poistamisen lisäksi työsopimuslakiin ollaan lisäämässä esimerkiksi irtisanomisperustelista, joka on hyvin lavea ja epämääräinen. Sillä voidaan perustella irtisanomisia erittäin laajasti. Myös varoituksen antamisen periaatteisiin puututaan.

– Alkuperäinen hallitusohjelmakirjaus koski vain painavan syyn poistamisesta laista. Nyt tulossa olevassa esityksessä työnantajan tarpeita on kuunneltu jälleen herkällä korvalla ja siinä mennään paljon pidemmälle kuin hallitusohjelmassa on kirjattu.

Tutkimuslaitos Verianin internetpaneelin kautta kerätty palkansaajia edustava aineisto kerättiin 6.–10.3.2025, ja siihen vastasi 1599 palkansaajaa. Tilastollinen virhemarginaali koko aineiston tasolla 2,5 %-yksikköä suuntaansa.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa oli tammikuussa yli 325 000 työtöntä työnhakijaa. Työllisyysaste on heikentynyt lähes koko Orpon hallituksen vallassaolon ajan.

– Hallituksen leikkauspolitiikka ei lisää työllisyyttä. Päinvastoin sosiaaliturvan leikkaukset vaikeuttavat pienituloisten työssäkäyntiä, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Esimerkiksi osa-aikatyön vastaanottaminen on vaikeutunut sovitellun päivärahan suojaosan poiston myötä. Työvoiman kohtaanto-ongelma uhkaa myös pahentua, kun asumistuen leikkaukset ajavat työttömiä ja pienipalkkaisia työntekijöitä muuttamaan kauemmas työpaikoista.

SAK ehdottaa, että jo kehysriihessä hallitus palauttaisi työttömyysturvan suojaosan, jolla helpotettaisiin osa-aikatyöntekijöiden ja muiden pienituloisten tilannetta. Tämä olisi myös työllisyystoimi.

– Suojaosan palautus helpottaisi työttömien työnhakijoiden tietä takaisin työmarkkinoille. Tutkimusten mukaan osa-aikainen työ parantaa mahdollisuuksia työllistyä kokoaikaisesti.

Sosiaaliturvan leikkauksilla on suora yhteys suomalaisten hyvinvointiin: 100 000 suomalaista on putoamassa köyhyysrajan alle hallituksen tähän mennessä päättämien leikkausten takia.

Kuluvan vuoden loppuun mennessä pienituloisuusrajan alapuolelle tippuu arvioiden mukaan yli 13 000 lasta. Asunnottomuus on yleistynyt viimeisen kahden vuoden aikana erityisesti suurissa kaupungeissa Helsingissä, Tampereella ja Turussa.

Suomi joutuu kasvattamaan monen muun Euroopan maan tapaan puolustusmenojaan. Puolustukseen panostaminen on Suomen turvallisuuden vuoksi perusteltua, mutta se ei saa tarkoittaa sosiaaliturvan heikentämistä entisestään.

– Samaan aikaan kun kamppailemme turvallisuuskysymysten kanssa, on entistäkin tärkeämpää huolehtia siitä, että kaikki voivat olla osallisia yhteiskunnassa ja tulla säällisesti toimeen. Taloudellinen eriarvoisuus ruokkii näköalattomuudesta ja osattomuudesta kumpuavaa ääriajattelua, mikä voi tulevaisuudessa haastaa yhteiskunnan vakautta ja suomalaisten turvallisuutta, painottaa Jarkko Eloranta.

Kolmannen sektorin toimijat sekä yhteiskunta-alan tutkijat ja asiantuntijat jakavat laajasti näkemyksen, että Suomen tulevaisuus näyttää eriarvoistumisen näkökulmasta synkältä. Korkea työttömyys yhdistettynä heikentyneisiin yhteiskunnan turvaverkkoihin kertoo hallituksen politiikan epäonnistumisesta ja heikentää Suomen mainetta Pohjoismaana.

SAK järjestää tänään Eriarvoisuus Suomessa -seminaarin Helsingissä. Seminaarin yhteydessä julkaistavassa kannanotossa yli 50 tutkijaa, asiantuntijaa, järjestöä tai kolmannen sektorin edustajaa mukaan lukien seurakuntien edustajat vaativat suunnanmuutosta eriarvoisuutta lisäävään politiikkaan. Kannanotto on lähetetty myös Suomen hallitukselle.