Haku
Liity jäseneksi

Väylien korjausvelka on kriittinen uhka liikenteelle ja logistiikalle

Suomen väylät ovat kuljetusalan selkäranka. Jos tie‑ ja rataverkko rapautuu, rapautuu myös kuljetusalan turvallisuus, tehokkuus ja kilpailukyky. Korjausvelan purkaminen ei ole valinnainen panostus – se on välttämätön investointi Suomen talouteen ja työelämään.

Suomen väyläverkon kunnon heikkeneminen on noussut tasolle, joka uhkaa vakavasti kuljetusalan työtä ja turvallisuutta sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Arvioiden mukaan väylien korjausvelka on noin 4,3 miljardia euroa, ja kasvu on jatkunut lähes katkeamatta vuodesta 2016 lähtien.

– Väyläverkoston kunnon heikkeneminen näkyy suoraan kuljetusalan arjessa, Kuljetusliitot KL ry:n puheenjohtaja Markku Lehtinen toteaa. Huonokuntoiset tiet, sillat ja rataosuudet vaikuttavat päivittäin kuljettajien työhön, yritysten toimintakykyyn ja matkustajien palvelutasoon. Huonokuntoiset väylät ovat ennen kaikkea turvallisuusriski kaikille väylillä kulkeville. Tässä maailman ajassa väyläverkon kuntoon satsaaminen on myös kriittinen huoltovarmuusteko.

Suomen hallitus valmistautuu kevään kehysriiheen. Kuljetusliitot KL näkee, että korjausvelan taittamiseksi valtion budjettiin tulisi kiinnittää pysyvä vuosittainen määräraha pitkälle ajanjaksolle. Vaikka satsauksia korjausvelan purkuun on tehty ja tilannetta on saatu aina hetkellisesti parannettua, korjausvelan nouseva trendi näyttää jatkuvan.

KL pitää välttämättömänä, että väyläverkon korjausvelan taittaminen nostetaan kansallisten päätösten kärkeen. Pitkäjänteisellä, ennakoitavalla ja riittävällä rahoituksella varmistetaan korjausten suunnitelmallinen toteutus, joka ehkäisee kustannusten paisumista.

Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry. Järjestön perustehtävänä on tukea jäsenliittojen itsenäisesti harjoittamaa edunvalvonta- ja sopimustoimintaa, vahvistaa liittojen keskinäistä yhteistyötä sekä edistää liittojen yhteisiä tavoitteita. Kantavana voimana on, että vahva ja yhtenäinen KL pystyy paremmin taistelemaan heikomman puolella.

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Uutinen

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

Uutinen

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen

Kabotaasivalvonnan säätely etenee oikeaan suuntaan

Hallituksen esitys liikenteen palveluista annettuun lakiin sisältää tervetulleita uudistuksia kabotaasin valvontaan. Ajokorttilain uudistus, joka mahdollistaisi entistä painavampien autojen kuljettamisen B-luokan kortilla sen sijaan sisältää riskejä.

Tavara- ja linja-autoliikenteeseen esitetään aikarajoja kabotaasin kestolle. Tieliikenteen kabotaasirikkomus ja kuljettajatodistuksen hankinnan laiminlyönti on lisäksi tarkoitus sanktioida hallinnollisella maksuseuraamuksella. Nämä yhdessä mahdollistavat sen, että laittomaan kabotaasiin on jatkossa mahdollisuus puuttua nykyistä paremmin.

-AKT on jo pitkään toivonut mahdollisuutta puuttua laittomaan kabotaasiin. Nyt esitetty uudistus on iso askel oikeaan suuntaan. 5 000 euron seuraamusmaksu kabotaasirikkomuksesta ja 3 000 euron maksu kuljettajatodistuksen hankkimisen laiminlyönnistä toimivat tehokkaana ennaltaehkäisijänä, toteaa AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry pitää erittäin hyvänä, että linja-autoliikenteen kabotaasiin säädettäisiin aikaraja tilapäisyyden määrittelemiseksi. Tämä puuttuu kokonaan nykyisestä lainsäädännöstä. Jatkossa linja-autoliikenteessä voisi harjoittaa kabotaasia enintään seitsemän peräkkäisen päivän ajan 30 päivän ajanjaksolla. Hyvä esitys on myös tavaraliikenteeseen esitetty enintään seitsemän vuorokauden aikana tehtävien kolmen kabotaasimatkan tarkentaminen siltä osin, että mitä yhteen kabotaasimatkaan saa sisältyä.

Ajokorttiuudistus sisältää riskejä

Ajokorttilakiin esitetyn muutoksen myötä B-luokan ajokortti, eli henkilöauton ajokortti, oikeuttaisi kuljettamaan enintään 4 250 kg painavaa ajoneuvoa. Edellytyksinä poikkeuksen hyödyntämiselle olisi, että ajoneuvo toimii vaihtoehtoisella polttoaineella ja B-luokan ajokortti on myönnetty vähintään kaksi vuotta aiemmin.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry suhtautuu varauksellisesti ehdotukseen mahdollistaa yhä painavampien ajoneuvojen kuljettaminen B-ajokortilla.

-Muutosta tulisi ainakin kompensoida lisäämällä kuljettajakoulutusta henkilöautojen B-luokan tutkintovaatimuksiin. Lisäksi ammattimaisessa liikenteessä toimivat ajoneuvot tulisi ottaa ajo- ja lepoaikasäädösten sekä näiden valvonnan piiriin, AKT:n vanhempi neuvonantaja Harri Pasanen sanoo.

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Uutinen

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

Uutinen

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen

Julkisen talouden sopeuttaminen velkajarrulla ei saa vaarantaa talouskasvua

SAK varoittaa liiallisesta julkisen talouden sopeuttamisesta. Pahimmillaan sopeutukset vaarantavat talouskasvun ja kasvattavat työttömyyttä entisestään.

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä on tänään antanut raporttinsa, jossa se asettaa valtion ja paikallishallinnon alijäämätavoitteeksi 2–2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta seuraavan vaalikauden loppuun. Raportin mukaan tämä tarkoittaa 8–11 miljardin euron sopeutusta ensi vaalikaudella, mikä on jopa neljä miljardia euroa enemmän kuin EU-säännöt edellyttävät.

Työryhmän esitys tarkoittaa jopa kolminkertaista julkisen talouden sopeutusta Orpon hallituksen sopeuttamistoimiin verrattuna. SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo, että näin mittavan sopeutuksen riskinä on talouskasvun merkittävä hyytyminen ja työttömyyden nousun jatkuminen.

– Kasvun edellytykset on tärkeää varmistaa. Sopeutuksen vastapainona taloutta on tuettava esimerkiksi kertaluontoisilla investoinneilla, jotka eivät näy enää vuoden 2031 alijäämässä. Suomen talous ei kestä finanssipolitiikan huomattavaa kiristämistä, Lainà varoittaa.

Julkisen talouden kannalta kustannustehokkain tapa tukea talouskasvua on työntekijöiden epävarmuuden vähentäminen ja työmarkkinoiden vakauden edistäminen.

– Työntekijöiden asemaa on parannettava merkittävästi vastapainoksi Orpon hallituksen tekemille työelämäheikennyksille. Tämä lisäisi työntekijöiden luottamusta, vauhdittaisi asuntomarkkinoita ja lisäisi kulutusta.

Sopeutustoimien tulee olla sellaisia, että ne supistavat kokonaiskysyntää mahdollisimman vähän. Tämän vuoksi verosopeutusta on SAK:n mielestä suosittava ja vältettävä esimerkiksi sosiaaliturvasta ja julkisista investoinneista leikkaamista. Suurituloisten ja yritysten on vuorostaan osallistuttava kasvavien puolustus- ja sote-menojen rahoittamiseen.

Patrizio Lainà tähdentää, että velkaantumisen taittaminen ei onnistu, jos kokonaisveroaste laskee. Menokehysten vastapainoksi julkiseen talouteen tarvitaan jatkossa myös tulokehykset.

Yrittäjien eläkejärjestelmä saatava tasapainoon

Patrizio Lainà huomauttaa, että työeläkejärjestelmä ei rasita julkista taloutta. Järjestelmä on tasapainossa ja pitkällä aikavälillä eläkemaksussa on alennuspainetta. Sen sijaan yrittäjien eläkejärjestelmää valtio joutuu tukemaan veronmaksajien rahoilla jo lähes 600 miljoonaa euroa vuosittain ja ennusteiden mukaan summa on kasvamassa yli 800 miljoonaan euroon vuoteen 2034 mennessä.

– Tilanne on kestämätön. Yrittäjien eläkejärjestelmä on saatava tasapainoon.
Parlamentaarisen työryhmän tavoite ei koske sosiaaliturvarahastoja. Sosiaaliturvarahastoilla rahoitettavat etuudet kuten ansiosidonnainen työttömyysturva eivät heikennä julkista taloutta, koska niiden rahoittamiseksi kerättävät maksut joustavat.

SAK:n Lainà sanoo, että vastasyklistä finanssipolitiikkaa, jolla varaudutaan talouden laskusuhdanteisiin, tarvitaan jatkossakin.

– Suhdannevaraus on syytä sisällyttää budjettikehyksiin, eikä sitä pidä huomioida alijäämätavoitteessa. EU-säännöt eivät edellytä lisäsopeutusta, vaikka alijäämätavoitetta ei täysin saavutettaisi. Mahdollisia joustoja EU-sääntöihin on kyettävä myös hyödyntämään ensi vaalikaudella.

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Uutinen

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

Uutinen

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen

Pitkäaikaistyöttömiä jo lähes 140 000 – SAK vaatii hallitukselta ripeitä toimia

SAK:n vaatii hallitukselta vaikuttavia ja ripeitä toimia, jotta työttömät pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin ja niiden avulla kiinni työhön. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu pitää saada taitettua.

Tänään julkaistujen KEHAn työllisyyskatsauksen  tietojen mukaan Suomessa oli tammikuussa 139 600 pitkäaikaistyötöntä. Pitkäaikaistyöttömyys on noussut Orpon-Purran hallituksen aikana 2000-luvun ennätyslukemiin. Yli puolet pitkäaikaistyöttömistä on suorittanut korkeintaan toisen asteen tutkinnon, eli he työllistyisivät muita useammin SAK:laisille aloille kuten palvelualoille tai teollisuuteen.

– Hallituksen on viimeistään nyt ryhdyttävä ripeisiin ja vaikuttaviin toimiin, joilla pitkäaikaistyöttömyyden kasvu saadaan taltutettua, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Keinoina SAK esittää muun muassa palkkatuen käytön lisäämistä, jotta työllistyminen on mahdollista myös heikon kysynnän aikana sekä vahvaa panostamista työvoimakoulutukseen, jotta yrityksillä on käytettävissään oikea-aikaisesti osaavaa työvoimaa talouden vahvistuessa.

– Palveluilla on merkitystä ihmisten työkyvylle ja hyvinvoinnille. Erityisesti pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat laajasti muitakin kuin vain työllisyyspalveluja työllistyäkseen.

Eloranta huomauttaa, että SAK:n ehdotukset hyödyntävät myös työnantajia. Palkkatuki madaltaa rekrytointikynnystä vaikean suhdanteen aikana ja oikein ajoitettu osaamisen kehittäminen työvoimakoulutuksen kautta ehkäisee osaajapulaa, kun talous alkaa elpyä.

– Hallituksen on nyt toimittava nopeasti. Ilman lisäpanostuksia palkkatukeen ja koulutuspolkuihin sitkeä pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan ja heikentää Suomen kasvu- ja työllisyysnäkymiä tulevaisuudessa.

Työllisyyspalveluiden siirto kuntien vastuulle ajoittui samaan ajankohtaan työttömyyden kasvun kanssa. Työttömien palveluja kuten palkkatukea ja koulutusta on ollut tarjolla aiempaa vähemmän. Hallituksen työllisyystoimet ovat Elorannan mukaan täysin riittämättömiä kasvaneeseen tarpeeseen nähden.

– Hallitus ei ole tehnyt oikeastaan mitään tilanteen korjaamiseksi.  Nuorten työllistymisseteli on tarpeellinen, mutta palkkatukea tarvittaisiin muillekin kuin nuorille tässä tilanteessa. Avoimen korkeakoulun opintojen avaamisen työttömille arvioidaan lisäävän opiskelua 500 henkilöllä. Melkoista näpertelyä jättityöttömyyden aikana.

SAK:n täsmätoimet tilanteen korjaamiseksi

1. Jokainen perusasteen varassa oleva työnhakija työvoimakoulutukseen
Työllisyysalueet ohjaavat jokaisen perusasteen koulutuksen varassa olevan työttömän työvoimakoulutukseen, jossa tavoitteena on toisen asteen tutkinto työllistävälle alalle. Osaamisen puute on yksi suurimmista työllistymisen esteistä, ja koulutuspolkujen vahvistaminen olisi tehokas ja pitkävaikutteinen työllisyystoimi.

2. Lisätään palkkatuen käyttöäHallituksen on ohjattava palkkatuelle erillistä lisärahoitusta. Palkkatuki on yksi vaikuttavimmista keinoista työllistää pitkään työttömänä olleita ja ikääntyneitä työnhakijoita silloin, kun talouden tilanne ei muuten tue rekrytointeja.

3. Kuntien sakkomaksut jäädytetään työvoimakoulutuksen ja palkkatuen ajalta
Nykyisessä työllisyyspalveluiden rahoitusmallissa kotikunta maksaa osan työttömän työttömyysturvasta niin sanottujen sakkomaksujen muodossa. Sakkomaksut juoksevat myös palveluiden ajalta. Sakkomaksut on jäädytettävä palkkatuetun työn ja työvoimakoulutuksen ajalta, jotta kunnilla ja työllisyysalueilla on riittävät kannusteet toteuttaa esitetyt toimet. Näin työllisyysalueita kannustetaan ohjaamaan työvoimakoulutukseen myös työttömät, joilla on jo tutkinto, mutta osaamisen päivittämistä tai kehittämistä tarvitaan. Näissä tilanteissa voi riittää lyhyempi koulutus ja esimerkiksi tutkinnon osan suorittaminen.

Lue myös

Siirry arkistoon

Uutinen

ETF: Ei enää kriisinhallintaa työntekijöiden kustannuksella – Euroopan ilmailun on katkaistava kierre

Uutinen

SAK odottaa hallitukselta kehysriihessä määrätietoisia toimia työttömyyskriisin selättämiseksi

Uutinen

AKT:n uudeksi sopimustoimitsijaksi rekrytoitiin Mikko Mäntynen