Haku
Liity jäseneksi

SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Hallitus ei budjettiriihessä päättänyt uusista sopeutustoimista tai työllistämistoimista. Suomessa on jo enemmän pitkäaikaistyöttömiä kuin 1990-luvun lamassa. Ensi vuoden valtion budjetti on 12,4 miljardia euroa alijäämäinen vastuuttomien veronkevennysten vuoksi.

– Hallitus vesittää velkajarrusopimusta jo ennen kuin sen tiukemmat kriteerit ovat edes voimassa. Budjettiriihessä julkista taloutta olisi ollut syytä vahvistaa EU:n taloussääntöjen vuoksi, mutta hallitus viittasi kintaalla tälle, SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.

Menosopeutus on osoittautunut epäonnistuneeksi keinoksi vakauttaa julkinen talous. Hallituskauden jälkeen julkinen talous heikkenee vielä yli kahdella miljardilla eurolla, eikä hallitus ole päättänyt tälle mitään rahoitusta. Orpon hallituksen nettosopeutus onkin jäämässä käytännössä nollaan ja perinnöksi jää vain Suomen historian toiseksi pahin työttömyyskriisi.

– Nyt verotus on kaivettava työkalupakista heti seuraavan hallituskauden alussa. Yhteisöveron osalta ennakoitavuutta on parannettava ja palattava takaisin 20 prosenttiin. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus on myös syytä tuoda listattujen yhtiöiden tasolle, Lainà sanoo.

Hallitus ei tehnyt budjettiriihessä työllisyyttä vahvistavia päätöksiä.

– Hallituksen kovapäisyys kostautuu, kun se ei ole valmis palauttamaan sosiaaliturvan suojaosia asiantuntijoiden suosituksista huolimatta, Patrizio Lainà huomauttaa.

Palkkatuen vahvistaminen ja työvoimakoulutuksen edistäminen jäivät myös tekemättä.

– Suomen työttömyystilanne on Euroopan huonoin ja maamme historian toiseksi huonoin. Budjettiriihessä hallituksen olisi pitänyt lisätä työvoimakoulutusta ja panostaa palkkatukeen, jotta mahdollisimman moni työllistyisi orastavan talouskasvun myötä. Nyt pitkäaikaistyöttömyys uhkaa muuttua rakenteelliseksi. Tämä on Orpon hallituksen perintö suomalaisille, Lainà sanoo.

Ihmisten ahdinko toimeentulosta heijastuu myös luottamukseen. Vaikka työttömyys on kasvanut, ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa yhä harvempi, koska sille on vaikeampi päästä ja siltä putoaa pois työttömyyden pitkittyessä. Heikomman korvaustason yleistuen saajien määrä sen sijaan nousee.

Luottamuksen eriytyminen on myös merkittävä kasvun jarrun. Sosiaaliturvan leikkaukset ja työmarkkinaheikennykset ovat nakertaneet pienituloisten luottamusta, kun taas suurituloisten helliminen veronkevennyksillä on pönkittänyt heidän luottamustaan.

Työperäisen hyväksikäytön torjuntaan ei hallitus puuttunut. Esimerkiksi Kotkan akkumateriaalitehtaan tuoreet kokemukset osoittavat, että suomalaisen työntekijän kannalta tällainen toimettomuus on kestämätöntä.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

SAK: Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kasvutoimi

Kuvassa onkiva mies selin laiturilla ja alku juttutekstistä,.

Tiedote

PEth-testejä ei ilman työntekijän lupaa – oikeusasiamieheltä oikea ratkaisu

Jalankulkija ja HSL:n linja-auto 75 kadulla.

Uutinen

Liikenneturvallisuus edellyttää inhimillisiä työaikoja – vastine Iltalehden juttuun

SAK: Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kasvutoimi

Yle uutisoi maanantaina Kotkan akkumateriaalitehtaalla tapahtuneista epäillyistä kiinalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapauksista. SAK vaatii hallitusta tiukentamaan toimia työmarkkinarikollisuuden torjumiseksi. Siihen olisi nyt mahdollisuus tänään alkaneessa budjettiriihessä.

Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö näyttää olevan enemmän sääntö kuin poikkeus isoilla työmailla, joissa käytetään paljon alihankintaa ja ulkomaista työvoimaa. Kotkan akkumateriaalitehtaan osaomistajista yksi on valtionyhtiö Finnish Mineral Group.

– Valtio-omistajan pitäisi olla hyvin tietoinen työmarkkinarikollisuuden riskistä ja toimia vahvasti ennakoiden väärinkäytösten estämisessä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta painottaa.

– Työmarkkinarikollisuus pitää saada Suomesta kerta kaikkiaan loppumaan. Se on kaikkien työntekijöiden, rehellisten yrittäjien, suomalaisten veronmaksajien ja koko kansantalouden etu.

Hallitus puhuu mielellään kasvutoimista ja työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on sellainen, Eloranta sanoo.

– Kun pelisäännöt ovat kaikille samat, työmarkkinaroistot saadaan aisoihin ja harmaa talous kuriin. Myös valtion verotulot kasvavat ja sitä kautta julkinen talous vahvistuu.

Valtiolta ei tarvittaisi juuri rahallista panostusta

SAK on julkaissut jo aiemmin Turun telakalla ilmi tulleiden hyväksikäyttötapausten aikaan 12 kohdan listan, jolla työperäinen hyväksikäyttö saadaan kitkettyä Suomesta.

– Ammattiliittojen yhteistyössä viranomaisten kanssa tekemä valvontatyö on isossa roolissa rötöstelijöiden kiinni jäämisessä. Useimmat ehdotuksistamme eivät maksa valtiolle mitään, joten niiden toteuttaminen ei ole kiinni valtiontalouden tilanteesta, Jarkko Eloranta sanoo.

SAK ehdottaa muun muassa alipalkkauksen kriminalisointia, tiukempaa viranomaisvalvontaa riittävillä toimivaltuuksilla ja tilaajavastuun tiukentamista.

Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Joakim Strand kertoi eilen, että akkumateriaalitehtaan työoloja selvitetään. SAK vaatii, että myös ammattiliitot otetaan mukaan selvitystyöhön

– Suomessa on sovellettava suomalaisia työehtoja ja lakeja. Mitään muuta ei pidä sallia.

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Kuvassa onkiva mies selin laiturilla ja alku juttutekstistä,.

Tiedote

PEth-testejä ei ilman työntekijän lupaa – oikeusasiamieheltä oikea ratkaisu

Jalankulkija ja HSL:n linja-auto 75 kadulla.

Uutinen

Liikenneturvallisuus edellyttää inhimillisiä työaikoja – vastine Iltalehden juttuun

Yli 90 prosenttia HCT-kuljettajista kertoo – taukopaikkoja liian vähän

AKT:n tuore kysely kertoo, että raskaan liikenteen taukopaikkoja on liian vähän erityisesti pitkille HCT-yhdistelmille. Huoltoasemien määrä ja palvelut ovat heikentyneet. Tauko- ja lepopaikoista on pulaa etenkin öisin, mikä rassaa ammattikuljettajia. – Kyse on viime kädessä Suomen huoltovarmuudesta, AKT:n toinen varapuheenjohtaja Niko Blom sanoo.

AKT:n toukokuussa lähettämään kyselyyn saatiin liki 400 vastausta raskaan liikenteen kuljettajilta. Heistä yli 60 prosenttia kertoo, että mahdollisuudet käyttää huoltoasemien palveluja ovat heikentyneet viimeisten kahden vuoden aikana. Levikkeitä ja taukopaikkoja on liian vähän. Erityisesti öisin auki olevia asemia on vähemmän. Lähes neljä viidesosaa kaikista kuljettajista on sitä mieltä, että niitä ei ole riittävästi.

– Metsässä on meidän vessat ja taukopaikat, kiteyttää eräs vastaajista.

HCT-kuljettajista lähes kaikki (95 %) kertovat, että levikkeitä ja taukopaikkoja on aivan liian vähän.

Raskaan liikenteen kuljettajien ei ole helppo löytää myöskään vessoja. Vain noin joka kymmenes kuljettaja kertoo, että vessa löytyy helposti. Valtaosa kamppailee asian kanssa päivittäin tai vähintään viikoittain. Ajoneuvoyhdistelmien koon kasvaessa myös ongelmat lisääntyvät.

–Päivällä on hyvin tilaa reittini varrella, mutta ilta- ja yöaikaan HCT-yhdistelmälle ei ole tilaa, ja tauon joutuu pitämään levikkeellä ilman WC-mahdollisuutta, tiivistää eräs kuljettaja.

Yöpymispaikan löytyminen on useimmilla reitistä kiinni: joillain reiteillä se löytyy mutta toisilla ei. Vain reilu kymmenesosa kertoi, että se löytyy helposti.

Yöpymispaikassa ei välttämättä myöskään löydy suihkua tai muita sosiaalitiloja. Moni joutuukin yöpymään siten, että ei pääse työmatkalla suihkuun jopa pariin päivään. Etenkin naiskuljettajille kunnollisten sosiaalitilojen puute on iso ongelma.

Sämpyläkahvi ei riitä evääksi, vaan kunnon kotiruokaa saisi olla. Yli puolet kertoo etenkin yöllä tarjolla olevan ruoan ”lihapiirakka nakeilla” -tyyppistä. Lähes joka kymmenes joutuu yöpymään paikoissa, joissa ruokaa ei ole lainkaan saatavilla.

– Se, että asema on auki ja vain kahvilinjastosta voi jonkun sämpylän ostaa, ei oikein riitä… Lämmin ruoka on se juttu, minkä kuljettaja tarvitsee, toteaa eräs vastaaja.

Tilanteen korjaaminen riittävälle tasolle vaatii laajaa yhteistyötä. Valtion, kuntien ja kaupunkien on huomioitava raskaat ajoneuvot tie- ja palveluverkon suunnittelussa sekä kaavoituksessa. Samalla työmarkkinajärjestöjen ja työnantajien on yhdessä varmistettava kuljettajille riittävät työolosuhteet, että syöminen ja lepääminen onnistuvat.

-Kun kuljettajien työskentelyedellytyksiä parannetaan, edistetään samalla myös kuljetusalan vetovoimaa ja varmistetaan, että logistiikka rullaa ajallaan. Kyse on viimekädessä koko Suomen huoltovarmuudesta AKT:n toinen varapuheenjohtaja Niko Blom muistuttaa.

Lyhenne HCT tulee sanoista High Capacity Transport. Se on kansainvälisesti vakiintunut termi sallittua pidemmille tai raskaammille yhdistelmille tieliikenteessä, joita ei kuitenkaan pidetä erikoiskuljetuksina. (Traficom)

Lue myös

Katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Uutinen

SAK: Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kasvutoimi

Kuvassa onkiva mies selin laiturilla ja alku juttutekstistä,.

Tiedote

PEth-testejä ei ilman työntekijän lupaa – oikeusasiamieheltä oikea ratkaisu

Väylien korjausvelka on kriittinen uhka liikenteelle ja logistiikalle

Suomen väylät ovat kuljetusalan selkäranka. Jos tie‑ ja rataverkko rapautuu, rapautuu myös kuljetusalan turvallisuus, tehokkuus ja kilpailukyky. Korjausvelan purkaminen ei ole valinnainen panostus – se on välttämätön investointi Suomen talouteen ja työelämään.

Suomen väyläverkon kunnon heikkeneminen on noussut tasolle, joka uhkaa vakavasti kuljetusalan työtä ja turvallisuutta sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Arvioiden mukaan väylien korjausvelka on noin 4,3 miljardia euroa, ja kasvu on jatkunut lähes katkeamatta vuodesta 2016 lähtien.

– Väyläverkoston kunnon heikkeneminen näkyy suoraan kuljetusalan arjessa, Kuljetusliitot KL ry:n puheenjohtaja Markku Lehtinen toteaa. Huonokuntoiset tiet, sillat ja rataosuudet vaikuttavat päivittäin kuljettajien työhön, yritysten toimintakykyyn ja matkustajien palvelutasoon. Huonokuntoiset väylät ovat ennen kaikkea turvallisuusriski kaikille väylillä kulkeville. Tässä maailman ajassa väyläverkon kuntoon satsaaminen on myös kriittinen huoltovarmuusteko.

Suomen hallitus valmistautuu kevään kehysriiheen. Kuljetusliitot KL näkee, että korjausvelan taittamiseksi valtion budjettiin tulisi kiinnittää pysyvä vuosittainen määräraha pitkälle ajanjaksolle. Vaikka satsauksia korjausvelan purkuun on tehty ja tilannetta on saatu aina hetkellisesti parannettua, korjausvelan nouseva trendi näyttää jatkuvan.

KL pitää välttämättömänä, että väyläverkon korjausvelan taittaminen nostetaan kansallisten päätösten kärkeen. Pitkäjänteisellä, ennakoitavalla ja riittävällä rahoituksella varmistetaan korjausten suunnitelmallinen toteutus, joka ehkäisee kustannusten paisumista.

Kuljetusliitot KL ry:n jäsenliittoja ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry, Rautatiealan unioni RAU ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry. Järjestön perustehtävänä on tukea jäsenliittojen itsenäisesti harjoittamaa edunvalvonta- ja sopimustoimintaa, vahvistaa liittojen keskinäistä yhteistyötä sekä edistää liittojen yhteisiä tavoitteita. Kantavana voimana on, että vahva ja yhtenäinen KL pystyy paremmin taistelemaan heikomman puolella.

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Uutinen

SAK: Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kasvutoimi

Kuvassa onkiva mies selin laiturilla ja alku juttutekstistä,.

Tiedote

PEth-testejä ei ilman työntekijän lupaa – oikeusasiamieheltä oikea ratkaisu

Kabotaasivalvonnan säätely etenee oikeaan suuntaan

Hallituksen esitys liikenteen palveluista annettuun lakiin sisältää tervetulleita uudistuksia kabotaasin valvontaan. Ajokorttilain uudistus, joka mahdollistaisi entistä painavampien autojen kuljettamisen B-luokan kortilla sen sijaan sisältää riskejä.

Tavara- ja linja-autoliikenteeseen esitetään aikarajoja kabotaasin kestolle. Tieliikenteen kabotaasirikkomus ja kuljettajatodistuksen hankinnan laiminlyönti on lisäksi tarkoitus sanktioida hallinnollisella maksuseuraamuksella. Nämä yhdessä mahdollistavat sen, että laittomaan kabotaasiin on jatkossa mahdollisuus puuttua nykyistä paremmin.

-AKT on jo pitkään toivonut mahdollisuutta puuttua laittomaan kabotaasiin. Nyt esitetty uudistus on iso askel oikeaan suuntaan. 5 000 euron seuraamusmaksu kabotaasirikkomuksesta ja 3 000 euron maksu kuljettajatodistuksen hankkimisen laiminlyönnistä toimivat tehokkaana ennaltaehkäisijänä, toteaa AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry pitää erittäin hyvänä, että linja-autoliikenteen kabotaasiin säädettäisiin aikaraja tilapäisyyden määrittelemiseksi. Tämä puuttuu kokonaan nykyisestä lainsäädännöstä. Jatkossa linja-autoliikenteessä voisi harjoittaa kabotaasia enintään seitsemän peräkkäisen päivän ajan 30 päivän ajanjaksolla. Hyvä esitys on myös tavaraliikenteeseen esitetty enintään seitsemän vuorokauden aikana tehtävien kolmen kabotaasimatkan tarkentaminen siltä osin, että mitä yhteen kabotaasimatkaan saa sisältyä.

Ajokorttiuudistus sisältää riskejä

Ajokorttilakiin esitetyn muutoksen myötä B-luokan ajokortti, eli henkilöauton ajokortti, oikeuttaisi kuljettamaan enintään 4 250 kg painavaa ajoneuvoa. Edellytyksinä poikkeuksen hyödyntämiselle olisi, että ajoneuvo toimii vaihtoehtoisella polttoaineella ja B-luokan ajokortti on myönnetty vähintään kaksi vuotta aiemmin.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry suhtautuu varauksellisesti ehdotukseen mahdollistaa yhä painavampien ajoneuvojen kuljettaminen B-ajokortilla.

-Muutosta tulisi ainakin kompensoida lisäämällä kuljettajakoulutusta henkilöautojen B-luokan tutkintovaatimuksiin. Lisäksi ammattimaisessa liikenteessä toimivat ajoneuvot tulisi ottaa ajo- ja lepoaikasäädösten sekä näiden valvonnan piiriin, AKT:n vanhempi neuvonantaja Harri Pasanen sanoo.

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Uutinen

SAK: Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kasvutoimi

Kuvassa onkiva mies selin laiturilla ja alku juttutekstistä,.

Tiedote

PEth-testejä ei ilman työntekijän lupaa – oikeusasiamieheltä oikea ratkaisu

Julkisen talouden sopeuttaminen velkajarrulla ei saa vaarantaa talouskasvua

SAK varoittaa liiallisesta julkisen talouden sopeuttamisesta. Pahimmillaan sopeutukset vaarantavat talouskasvun ja kasvattavat työttömyyttä entisestään.

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä on tänään antanut raporttinsa, jossa se asettaa valtion ja paikallishallinnon alijäämätavoitteeksi 2–2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta seuraavan vaalikauden loppuun. Raportin mukaan tämä tarkoittaa 8–11 miljardin euron sopeutusta ensi vaalikaudella, mikä on jopa neljä miljardia euroa enemmän kuin EU-säännöt edellyttävät.

Työryhmän esitys tarkoittaa jopa kolminkertaista julkisen talouden sopeutusta Orpon hallituksen sopeuttamistoimiin verrattuna. SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo, että näin mittavan sopeutuksen riskinä on talouskasvun merkittävä hyytyminen ja työttömyyden nousun jatkuminen.

– Kasvun edellytykset on tärkeää varmistaa. Sopeutuksen vastapainona taloutta on tuettava esimerkiksi kertaluontoisilla investoinneilla, jotka eivät näy enää vuoden 2031 alijäämässä. Suomen talous ei kestä finanssipolitiikan huomattavaa kiristämistä, Lainà varoittaa.

Julkisen talouden kannalta kustannustehokkain tapa tukea talouskasvua on työntekijöiden epävarmuuden vähentäminen ja työmarkkinoiden vakauden edistäminen.

– Työntekijöiden asemaa on parannettava merkittävästi vastapainoksi Orpon hallituksen tekemille työelämäheikennyksille. Tämä lisäisi työntekijöiden luottamusta, vauhdittaisi asuntomarkkinoita ja lisäisi kulutusta.

Sopeutustoimien tulee olla sellaisia, että ne supistavat kokonaiskysyntää mahdollisimman vähän. Tämän vuoksi verosopeutusta on SAK:n mielestä suosittava ja vältettävä esimerkiksi sosiaaliturvasta ja julkisista investoinneista leikkaamista. Suurituloisten ja yritysten on vuorostaan osallistuttava kasvavien puolustus- ja sote-menojen rahoittamiseen.

Patrizio Lainà tähdentää, että velkaantumisen taittaminen ei onnistu, jos kokonaisveroaste laskee. Menokehysten vastapainoksi julkiseen talouteen tarvitaan jatkossa myös tulokehykset.

Yrittäjien eläkejärjestelmä saatava tasapainoon

Patrizio Lainà huomauttaa, että työeläkejärjestelmä ei rasita julkista taloutta. Järjestelmä on tasapainossa ja pitkällä aikavälillä eläkemaksussa on alennuspainetta. Sen sijaan yrittäjien eläkejärjestelmää valtio joutuu tukemaan veronmaksajien rahoilla jo lähes 600 miljoonaa euroa vuosittain ja ennusteiden mukaan summa on kasvamassa yli 800 miljoonaan euroon vuoteen 2034 mennessä.

– Tilanne on kestämätön. Yrittäjien eläkejärjestelmä on saatava tasapainoon.
Parlamentaarisen työryhmän tavoite ei koske sosiaaliturvarahastoja. Sosiaaliturvarahastoilla rahoitettavat etuudet kuten ansiosidonnainen työttömyysturva eivät heikennä julkista taloutta, koska niiden rahoittamiseksi kerättävät maksut joustavat.

SAK:n Lainà sanoo, että vastasyklistä finanssipolitiikkaa, jolla varaudutaan talouden laskusuhdanteisiin, tarvitaan jatkossakin.

– Suhdannevaraus on syytä sisällyttää budjettikehyksiin, eikä sitä pidä huomioida alijäämätavoitteessa. EU-säännöt eivät edellytä lisäsopeutusta, vaikka alijäämätavoitetta ei täysin saavutettaisi. Mahdollisia joustoja EU-sääntöihin on kyettävä myös hyödyntämään ensi vaalikaudella.

Lue myös

katso kaikki ajankohtaiset

Uutinen

SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Uutinen

SAK: Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kasvutoimi

Kuvassa onkiva mies selin laiturilla ja alku juttutekstistä,.

Tiedote

PEth-testejä ei ilman työntekijän lupaa – oikeusasiamieheltä oikea ratkaisu

Pitkäaikaistyöttömiä jo lähes 140 000 – SAK vaatii hallitukselta ripeitä toimia

SAK:n vaatii hallitukselta vaikuttavia ja ripeitä toimia, jotta työttömät pääsevät tarvitsemiinsa palveluihin ja niiden avulla kiinni työhön. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu pitää saada taitettua.

Tänään julkaistujen KEHAn työllisyyskatsauksen tietojen mukaan Suomessa oli tammikuussa 139 600 pitkäaikaistyötöntä. Pitkäaikaistyöttömyys on noussut Orpon-Purran hallituksen aikana 2000-luvun ennätyslukemiin. Yli puolet pitkäaikaistyöttömistä on suorittanut korkeintaan toisen asteen tutkinnon, eli he työllistyisivät muita useammin SAK:laisille aloille kuten palvelualoille tai teollisuuteen.

– Hallituksen on viimeistään nyt ryhdyttävä ripeisiin ja vaikuttaviin toimiin, joilla pitkäaikaistyöttömyyden kasvu saadaan taltutettua, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Keinoina SAK esittää muun muassa palkkatuen käytön lisäämistä, jotta työllistyminen on mahdollista myös heikon kysynnän aikana sekä vahvaa panostamista työvoimakoulutukseen, jotta yrityksillä on käytettävissään oikea-aikaisesti osaavaa työvoimaa talouden vahvistuessa.

– Palveluilla on merkitystä ihmisten työkyvylle ja hyvinvoinnille. Erityisesti pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat laajasti muitakin kuin vain työllisyyspalveluja työllistyäkseen.

Eloranta huomauttaa, että SAK:n ehdotukset hyödyntävät myös työnantajia. Palkkatuki madaltaa rekrytointikynnystä vaikean suhdanteen aikana ja oikein ajoitettu osaamisen kehittäminen työvoimakoulutuksen kautta ehkäisee osaajapulaa, kun talous alkaa elpyä.

– Hallituksen on nyt toimittava nopeasti. Ilman lisäpanostuksia palkkatukeen ja koulutuspolkuihin sitkeä pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan ja heikentää Suomen kasvu- ja työllisyysnäkymiä tulevaisuudessa.

Työllisyyspalveluiden siirto kuntien vastuulle ajoittui samaan ajankohtaan työttömyyden kasvun kanssa. Työttömien palveluja kuten palkkatukea ja koulutusta on ollut tarjolla aiempaa vähemmän. Hallituksen työllisyystoimet ovat Elorannan mukaan täysin riittämättömiä kasvaneeseen tarpeeseen nähden.

– Hallitus ei ole tehnyt oikeastaan mitään tilanteen korjaamiseksi. Nuorten työllistymisseteli on tarpeellinen, mutta palkkatukea tarvittaisiin muillekin kuin nuorille tässä tilanteessa. Avoimen korkeakoulun opintojen avaamisen työttömille arvioidaan lisäävän opiskelua 500 henkilöllä. Melkoista näpertelyä jättityöttömyyden aikana.

SAK:n täsmätoimet tilanteen korjaamiseksi

1. Jokainen perusasteen varassa oleva työnhakija työvoimakoulutukseen
Työllisyysalueet ohjaavat jokaisen perusasteen koulutuksen varassa olevan työttömän työvoimakoulutukseen, jossa tavoitteena on toisen asteen tutkinto työllistävälle alalle. Osaamisen puute on yksi suurimmista työllistymisen esteistä, ja koulutuspolkujen vahvistaminen olisi tehokas ja pitkävaikutteinen työllisyystoimi.

2. Lisätään palkkatuen käyttöäHallituksen on ohjattava palkkatuelle erillistä lisärahoitusta. Palkkatuki on yksi vaikuttavimmista keinoista työllistää pitkään työttömänä olleita ja ikääntyneitä työnhakijoita silloin, kun talouden tilanne ei muuten tue rekrytointeja.

3. Kuntien sakkomaksut jäädytetään työvoimakoulutuksen ja palkkatuen ajalta
Nykyisessä työllisyyspalveluiden rahoitusmallissa kotikunta maksaa osan työttömän työttömyysturvasta niin sanottujen sakkomaksujen muodossa. Sakkomaksut juoksevat myös palveluiden ajalta. Sakkomaksut on jäädytettävä palkkatuetun työn ja työvoimakoulutuksen ajalta, jotta kunnilla ja työllisyysalueilla on riittävät kannusteet toteuttaa esitetyt toimet. Näin työllisyysalueita kannustetaan ohjaamaan työvoimakoulutukseen myös työttömät, joilla on jo tutkinto, mutta osaamisen päivittämistä tai kehittämistä tarvitaan. Näissä tilanteissa voi riittää lyhyempi koulutus ja esimerkiksi tutkinnon osan suorittaminen.

Lue myös

Siirry arkistoon

Uutinen

SAK budjettiriihestä: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Uutinen

SAK: Työmarkkinarikollisuuden kitkeminen on kasvutoimi

Kuvassa onkiva mies selin laiturilla ja alku juttutekstistä,.

Tiedote

PEth-testejä ei ilman työntekijän lupaa – oikeusasiamieheltä oikea ratkaisu