Työelämä
TYÖVOIMAN HYVÄKSIKÄYTTÖ Kolme AKT:n jäsentä joutui kokemaan nahoissaan, miten pitkään oikeuden saaminen voi kestää. Hidastelun takia he menettivät saataviaan.
23.06.2026
Pepe Tirronen kävelee kohti Oikeustalo Palokärkeä, Pohjois-Savon käräjäoikeuden rakennusta Kuopion keskustassa. Tuttu paikka.
Täällä Tirrosen ja hänen kollegoidensa oli määrä saada oikeutta, kun työnantaja oli jättänyt palkkoja maksamatta. Lopulta oikeutta tulikin, mutta…
Tarina on pitkä.
Se alkaa vuodesta 2019 ja yrityksestä nimeltä Finturist oy. Yhtiö tarjosi tuolloin linja-autoliikenteen palveluita silloisen venäläistaustaisen omistajansa johdolla.
Kokenut linja-autonkuljettaja Denis Iakovlev oli tullut omistajan houkuttelemana Finturistin hommiin Venäjältä Suomeen. Häntä oli kyllä hiukan epäilyttänyt. Eihän hän tiennyt Suomesta mitään, eikä pomo oikein tuntunut avuliaalta.
Iakovlev aloitti työt. Niitä riitti. Hän paiski pitkiä päiviä ja teki iltoja, öitä ja sunnuntaita. Raha ei vain silti tuntunut riittävän elämiseen. Iakovlev oli uuvuksissa ja hämmentynyt.
Iakovlev kysyi suomen kielen opettajaltaan Olga Kuuselalta, onko työelämä Suomessa tosiaan näin rankkaa. Kun ei ehdi edes syödä eikä tehdä mitään muuta kuin töitä.
Kuusela neuvoi Iakovlevia liittymään AKT:hen ja kirjaamaan itse työtuntejaan ylös. Iakovlev kirjasi ja näytti paperia työnantajalleen.
– Työnantaja sanoi, että pyyhkii sillä persettä, Iakovlev kertoo.
Samoihin aikoihin yrityksessä aloitti myös linja-autonkuljettaja Timo Räsänen ja hiukan myöhemmin linja-autonkuljettaja Pepe Tirronen. He tunsivat suomalaista työelämää, joten he huomasivat nopeammin, että nyt ei kaikki mene niin kuin pitää.
– Olin jo edellisessä työpaikassa oppinut tarkastamaan tilinauhat. Niistä näkyi, että joka päivältä oli maksettu pari tuntia vähemmän kuin kuului. Pekkasia oli maksamatta, ylitöitä ja niin edelleen, Tirronen kertoo.
– Kun otin asian puheeksi, työnantaja huusi puhelimessa, että älä soita minulle enää. Hän laittoi minulle eston.
Räsäsen kokemukset olivat samanlaisia. Palkkoja jäi saamatta ja kohtelu oli asiatonta.
– Sekin oli kuskin vika, jos autoon tuli vika, Räsänen sanoo.
Tuli hyvin selväksi, että työnantajan kanssa neuvottelemalla ei asioita saada selvitettyä. Työnantaja oli mielestään maksanut oikein eikä ollut halukas keskustelemaan.
Kukin kolmesta kuljettajasta otti yhteyttä AKT:hen. Silloin asiat tuntuivat hetken aikaa rullaavan.
Tapaukset sijoittuivat hiukan eri aikoihin, mutta kesään 2022 mennessä kaikki kolme olivat jättäneet AKT:n avustuksella käräjäoikeuteen haasteen. He vaativat Finturistilta palkkasaatavia yhteensä noin 40 000 euron verran.
Siihen rullaaminen jäikin.
Haastemiehillä oli vaikeuksia saada Finturistin yrittäjää kiinni. Kun hänet lopulta tavoitettiin, hän käytti kaikki keinot, joilla oikeudenkäyntiä voi venyttää. Hän jäi pois istunnoista, vaati niiden siirtämistä ja keksi ylimääräistä selvitettävää. Kun yksi tuomio tuli, hän vaati sen täytäntöönpanon keskeyttämistä.
Viivyttely oli hyvin tehokasta. Se osoittautui yrittäjälle myös hyvin kannattavaksi.
“Työnantaja huusi puhelimessa, että älä soita minulle enää.
Työnantaja huusi puhelimessa, että älä soita minulle enää.
Pepe Tirrosen asia sai lopullisen ratkaisunsa syksyllä 2024. Siihen mennessä Finturistin yrittäjä oli kerennyt ajaa liiketoimintansa alas ja järjestää varansa muualle.
Finturist tuomittiin maksamaan Tirroselle parisen tuhatta euroa, mutta yrityksessä ei ollut enää mitään millä maksaa. Lopulta Tirronen sai rahat palkkaturvasta.
Muille kävi vielä huonommin.
Timo Räsäsen asiassa lopullinen tuomio tuli viime vuonna: noin 4000 euroa maksamattomia palkkoja. Hän ei ole saanut niistä penniäkään. Edes palkkaturvasta ei ole enää apua, koska käsittely venyi yli sen määräaikojen.
Denis Iakovleville Finturist tuomittiin viime vuonna maksamaan noin 34 000 euroa, mutta lopputulos Iakovleville oli sama kuin Räsäselle.
– Tähän mennessä en ole saanut penniäkään. Papereissa kyllä lukee kaikenlaisia numeroita, joita yrittäjän pitäisi maksaa minulle. Mutta ei sen paperin kanssa voi mennä ruokakauppaan.
Kaiken lisäksi Denis Iakovlevin oikeuspiina jatkuu. Hänen työsuhteessaan Finturistin kanssa ei nimittäin ollut kyse pelkästään maksamattomista palkoista.
Kielenopettaja Olga Kuusela ymmärsi sen ensimmäisenä: Iakovlevin työ ei ollut työtä vaan työperäistä hyväksikäyttöä. Kuusela otti yhteyttä muun muassa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ja hankki sinnikkäästi Iakovleville apua.
Vuonna 2024 syyttäjä nosti syytteen Finturistin yrittäjää vastaan. Tätä syytetään törkeästä kirjanpitorikoksesta, kahdesta törkeästä veropetoksesta – ja Denis Iakovleviin kohdistuvasta törkeästä kiskonnasta.
Suomessa on harvinaista, että työnantajat joutuvat työehtojen polkemisesta henkilökohtaiseen rikosvastuuseen. Tällä kertaa niin kävi.
Käräjäoikeus antoi tapauksessa tuomionsa tämän vuoden alussa ja totesi yrittäjän syylliseksi kaikkiin kohtiin. Hänet määrättiin muun muassa maksamaan Iakovleville 4000 euroa korvausta kärsimyksestä.
Yrittäjä kuitenkin valitti tuomiosta hovioikeuteen, joten tapauksen käsittely jatkuu edelleen.
Denis Iakovlev, Pepe Tirronen ja Timo Räsänen jättivät Finturistin taakseen vuosia sitten. Venyneet oikeusjutut ovat kuitenkin pitäneet huolen, että unohtamaan ei ole päässyt. Ennen kaikkea heitä piinaa sama kysymys: Miten Suomessa voi käydä näin?
Miten oikeuden saaminen voi kestää niin kauan? Ja mitä hyötyä on tuomiosta, joka toteutuu vain paperilla?
– Minun oikeustajuuni ei mene, miksi tekijä saa vitkutella tällä tavalla. Tuomioistuin vain katsoi, kun hän pelasi peliään. Olen siihen hyvin pettynyt, Räsänen sanoo.
– Työnantaja osasi hyödyntää Suomen viranomaisten sinisilmäisyyden. Hän käytti meitä hyväkseen ja tienasi meidän työllämme rahaa muttei saanut siitä käytännössä mitään rangaistusta, Iakovlev sanoo.
Myös esimerkiksi Asianajajaliitto on kritisoinut oikeusjuttujen venymistä. Liiton mukaan Suomen hidas oikeusjärjestelmä on häpeäpilkku, joka uhkaa kansalaisten oikeusturvaa. Samaa mieltä on moni muukin asiantuntija.
Pettymyksestä huolimatta Iakovlev, Tirronen ja Räsänen eivät ajattele, että oikeuteen meneminen olisi ollut turhaa. Päinvastoin. Heidän rohkeutensa ansiosta Finturistin huijariyrittäjä ei voi enää jatkaa liiketoimintaansa.
– Saatiin ainakin yksi rosvo pois Suomesta. Se tuo tyydytystä, Räsänen sanoo.
Kaikki kolme myös löysivät uudet työpaikat Finturistin jälkeen. Tällä kertaa hyvät työpaikat, joissa asiat hoidetaan niin kuin kuuluu.
– Nykyäänkin työ on rankkaa, mutta siinä on pelisäännöt. Se tekee valtavan eron, Iakovlev sanoo.
Ajatus oikeudenkäynnistä voi tuntua hurjalta, jos ei ole koskaan edes seurannut sellaista sivusta. Pepe Tirronen kertoo, että jännitys karisi kuitenkin nopeasti.
– Liitto ja asianajaja olivat tehneet niin hyvän pohjatyön, että ei siinä ollut jännittämistä. Kannattaa vain luottaa asiantuntijoihin, Tirronen sanoo.
– AKT oli apuna ja tuki kaikissa vaiheissa. Soittelimme ja viestittelimme toimitsijan kanssa paljon. Myös asianajajan kanssa olimme koko ajan yhteydessä, ja hän kertoi, missä milloinkin mennään.
Myös Denis Iakovlev ja Timo Räsänen ovat tyytyväisiä siihen, millaista apua ja tukea saivat liitolta.
– AKT:n ihmiset reagoivat nopeasti, olivat asiallisia ja auttoivat kaikin tavoin. Erittäin hyvää toimintaa, Iakovlev sanoo.
Kolmikolla on yhteinen viesti kaikille työntekijöille: Kuulukaa liittoon. Tarkistakaa, että palkat on maksettu oikein. Jos ei ole, reagoikaa heti.
22.06.2026
15.06.2026
13.06.2026
12.06.2026