Kauko Lehikoinen (1941-2026)

In memoriam Kovapintainen ay-johtaja oli myös lempeä perheenisä ja isoisä.

Kuva sinisessä kauluspaidassa olevasta Kauko Lehikoisesta seisomassa vasten kaidetta ja katsomassa yläviistoon.

08.09.2026

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n pitkäaikainen puheenjohtaja ja sihteeri Kauko Lehikoinen nukkui pois Helsingissä 5.7.2026. Hän oli kuollessaan 85-vuotias. Koulutukseltaan hän oli käynyt kansakoulun, jota hän täydensi ahkerasti niin Työväen akatemiassa kuin Kiljavan opistollakin.

Kauko oli kotoisin Nurmeksesta, kahdeksanlapsisesta pienviljelijäperheestä, jossa hän oppi jo varhain työnteon merkityksen. Kauko kehittyi käteväksi käsistään, sillä leikkikalut ja urheiluvälineet piti tehdä pääasiassa itse, koska niitä ei ollut saatavilla. Välillä paikkailtiin myös haavereilta – innokkaan miehenalun jäljiltä. Varsinaisen palkkatyönteon hän aloitti rakennuksilla ja vuonna 1961 Pyynikillä ja siirtyi linja-auton kuljettajaksi Joensuuhun Pohjolan Liikenteelle 25-vuotiaana.

Siellä hän eteni varsin nopeasti Pohjolan Liikenteen luottamusmieheksi ja ammattiyhdistysura käynnistyi toden teolla. Sittemmin hänet valittiin liittoon toimitsijaksi, ensin Joensuun aluetoimistoon ja myöhemmin Helsinkiin. Työehtosopimusneuvotteluissa hän oli mukana vuodesta 1973 alkaen.

Valtakunnan tietoisuuteen ”Kake” nousi vuonna 1978, jolloin hänet valittiin edustajakokouksessa AKT:n sihteeriksi, Risto Kuisma puheenjohtajaksi ja Leo Roppola toiseksi sihteeriksi. Tämä oli liiton historiassa käänteentekevä hetki, josta käynnistyi uusi aika. Jäsenmäärä lähti voimakkaaseen nousuun ja edunvalvonnassa alkoi syntyä tulosta. Ohjenuorina olivat järkkymätön omien jäsenten edunvalvonta ja tilanteeseen sopivat, kovatkin, työtaistelutoimet. AKT sai tulosta aikaiseksi, eivätkä kaikki siitä ympärillä aina kiittäneet.

Kuisman väistyttyä Kauko valittiin puheenjohtajaksi vuonna 1994, josta tehtävästä hän jäi AKT:sta eläkkeelle vuonna 2001, johdettuaan liittoa yhteensä 23 vuoden ajan. HS kuvasi häntä vuonna 2001 ”ujoksi kovanaamaksi” — mieheksi, jota ei päälle päin uskoisi raavaita automiehiä ja ahtaajia johtavaksi liittopomoksi. Auktoriteetista jäsenten edunvalvojana ei silti ollut epäselvyyttä, vaikka Kauko itse aina vähätteli omaa rooliaan ja korosti yhdessä tekemistä.

Yhteydet kansainvälisiin sisarliittoihin ja sekä vaikuttaminen EU:n rakentumiseen oli hänelle tärkeää. Erityisen läheiseksi jäi ystävyys Viron puolen kollegan Raivo Paavon kanssa, joka johti tuolloin Viron kuljetusalan ammattiliittoa. Raivo on itse kertonut, kuinka Kauko opetti virolaisille, mitä työehtosopimus tarkoittaa — ja näiden oppien turvin Viron liitto teki koko entisen Neuvostoliiton alueen ensimmäisen työehtosopimuksen. AKT:n vahvuutta rakennettiin myös Suomessa, kun Kauko toimi SAK:n hallituksen jäsenenä. Kuljetusalan liittojen välinen yhteistyö oli Kaukolle iso, pitkään rakennettu unelma.

Lapsille ja lastenlapsille hän opetti samat vahvat arvot; tasapuolisuuden ja tasa-arvon, jotka ohjasivat häntä myös työelämässä, kädentaidoista puhumattakaan. Työelämässä neuvotteluissa tunnetusti menestynyt mies oli varsinkin lastenlasten edessä suorastaan surkea neuvottelija – häntä vietiin täysin 6-0, ja myös vedonlyöjänä hän menestyi surkeasti. Isänä ja ukkina Kauko oli omat valinnat hyväksyvä tukipilari, joka mahdollisti ja oli läsnä, vaikka väillä työ vei välillä pitkällekin kotoa.

Ihmisenä Kauko oli empatiaan kykenevä vastuunkantaja. Tärkeimpiä arvoja hänelle olivat tasa-arvo ja heikomman puolen pitäminen, joita hän myös toteutti viimeisen päälle. Hän oli loppuun saakka kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja murehti sitä, miten Suomi muuttuu työntekijöiden kannalta heikompaan suuntaan. Ohjeita hän ei koskaan antanut, mutta kuunteli ja keskusteli sekä kertoi lukuisia tarinoita siitä, miten monet asiat ovat historiassa toistuneet ja miten niitä silloin on mahdollisesti ratkottu.

Lehikoisen aikana AKT:sta kasvoi yksi maan vahvimmista ammattiliitoista. Periksiantamattomana, kovanaamanakin tunnettu mies oli myös lempeä isä ja isoisä, joka jätti ison henkisen perinnön.

Jouni Lehikoinen, Kauko Lehikoisen poika

Ismo Kokko, AKT:n puheenjohtaja