Työelämä
Hellerajat Kesähelteet ovat edessä. Tiesitkö, että työnantajalla on velvollisuus reagoida ja rajoittaa kuumalle altistumista?
Teksti Hannele Hanhikorpi
Kuva Mikko Perttunen
22.06.2026
Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja tekee riittävät toimenpiteet työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi työssä. Tämä koskee myös työskentelyä helteessä.
Kuumassa työskentely kuormittaa elimistöä. Sydämen syke nousee. Hikoilu lisääntyy, mikä kertoo, että keho pyrkii viilentymään. Runsas hikoilu voi johtaa neste- ja suolatasapainon häiriöihin ja kuivumiseen. Se taas kasvattaa lämpösairauksien riskiä. Kuumatyö voi aiheuttaa lämpöpyörtymistä tai -uupumista. Ensioireita ovat väsymys, päänsärky ja huonovointisuus.
Lämpöön sopeutuminen kestää jopa pari viikkoa. Tämä on syytä muistaa ensimmäisinä hellepäivinä.
Työnantaja ei välttämättä aina huomaa, milloin lämpötila nousee ongelmalliseksi tietyissä tiloissa tai työtehtävissä. Työntekijän tulee itse ilmoittaa tästä samoin kuin muista vaaratilanteista työssä. Ilmoitus on tärkeä, sen voi tehdä itse tai työsuojeluvaltuutetun kautta.
Työnantajalla puolestaan on velvollisuus reagoida, esimerkiksi pyrkiä viilentämään työtiloja. Mikäli tämä ei onnistu, tulee työntekijälle antaa lisätaukoja.
Jos työpaikan lämpötila on yli 28 °C, työnantajan täytyy rajoittaa työntekijöiden työskentelyaikaa.
Jos lämpötila on 28–33 °C, työntekijä saa työskennellä kuumassa enintään 50 minuuttia tunnissa. Kevyessä ja keskiraskaassa työssä tulee antaa 10 minuutin lisätauko jokaista tuntia kohden.
Jos lämpötila on yli 33 °C, työskentelyaika kuumassa on enintään 45 minuuttia tunnissa. Lisätauko on 15 minuuttia jokaista tuntia kohden.
– Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, jos kuumuudesta aiheutuu vakavaa vaaraa terveydelle, mutta tästä on ilmoitettava välittömästi työnantajalle. Ja mieluummin jo heti kun kuumuus alkaa tuntua, eikä vasta sitten kun pää meinaa sumentua, muistuttaa AKT:n työsuojelutoimitsija Pasi Ritokoski.
Kuljetustyössä tämä on erityisen tärkeää, koska kuljettajilla on suuri vastuu siitä, että he ovat työkykyisiä liikenteessä. Tämä vaikuttaa suoraan paitsi omaan myös muiden tienkäyttäjien turvallisuuteen. Samat turvallisuusnäkökohdat pätevät toki kaikissa töissä.
Työnantajan velvollisuus on myös järjestää riittävä nesteytys taukojen lisäksi.
– Vettä on hyvä juoda, mutta helteellä kehosta häviää myös suolaa ja muita kivennäisaineita, joten pelkkä vesi ei välttämättä riitä. Olisi hyvä juoda myös kivennäisvettä, urheilujuomaa tai vaikka sokeroitua marjamehua, neuvoo Ritokoski.
Myös ruokailulla voi vaikuttaa. Tärkeää on syödä hyvin ja monipuolisesti, vaikka helteessä ei nälkää tuntisikaan.
Viimeisenä vinkkinä Pasi Ritokoski vinkkaa, että kannattaa suosia ilmavaa ja hengittävää vaatetusta, mikäli työtehtävä sen sallii.
08.09.2026