Uutinen

Liikenneturvallisuus edellyttää inhimillisiä työaikoja – vastine Iltalehden juttuun

Jalankulkija ja HSL:n linja-auto 75 kadulla. — Arkistokuva linja-autoliikenteestä. Kuva: Sini Silvàn

18.08.2026

Koiviston Auton konsernijohtaja Henrik Mikkola kommentoi Kehä I:n bussiturman taustoja Iltalehden jutussa 16.8. Kehä I:n bussiturma: Konsernijohtaja avaa nyt taustoja – ”Aika selvä juttu, että kannattaa hankkia” AKT lähetti juttuun vastineen, joka poiki jatkojutun aiheesta. Bussimatkojen turvallisuus on vaarassa – Liitto jyrähtää: ”On vaikeaa”

Julkaisemme tässä AKT:n vastineen kokonaisuudessaan.

Koiviston auton konsernijohtaja Henrik Mikkola sälyttää Iltalehden jutussa 16.8.2026 ”Konsernijohtaja avaa taustoja” vastuuta turvallisuudesta pelkästään kuljettajille.

Kun puhutaan linja-autonkuljettajien työstä, pitää huomata, että matkustajien turvallisuus syntyy kuljettajien työkyvystä ja vireystilasta, mutta siihen vaikuttavat myös työvuorojen ja aikataulujen suunnittelijat.

Linja-autonkuljettajan työhönsidonnaisuusaika lähi- ja paikallisliikenteessä voi olla nykyisen työehtosopimuksen puitteissa 5 tunnista aina 11,5 tuntiin saakka. Työhönsidonnaisuusaika voi siis olla pitempi kuin itse työaika.

Työvuorojen väliin jäävä vuorokausilepo voi lyhimmillään olla vain 9 tuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuorokausilepoajan sisään on mahdutettava työmatkat, ruokailu, mahdolliset perhevelvollisuudet sekä riittävä uni. Todellinen palautumisaika ja yöunet jäävät usein huomattavasti vuorokausilepoaikaa lyhyemmäksi. Kuljettajaa kuormittaa usein lisäksi jatkuvasti vaihtuva työvuororytmi. Kuljettaja voi aloittaa työnsä yhtenä päivänä varhain aamulla ja seuraavana päivänä iltapäivällä tai illalla. Epäsäännöllinen rytmi vaikeuttaa palautumista ja heikentää vireystilaa riippumatta kuljettajan ammattitaidosta tai kokemuksesta.

Työn rytmitys ja taukojen sijoittelu tulevat kuljettajille annettuina, eikä taukojen sijoittelun aikatauluun ole kuljettajalla vaikutusmahdollisuuksia. HSL:n suunnittelee reittien aikataulut ja liikennöitsijä työvuorot. Tauko ei aina osu kuljettajan kannalta optimaaliseen hetkeen. Siksi suunnittelulla ja sillä kuinka kireät aikataulut ylipäätänsä ovat, on suuri merkitys siihen mikä kuljettajan vireystila on. Tästä syystä onkin kohtuutonta sälyttää vastuuta kokonaisuudesta vain kuljettajan harteille vaan tästä tulisi kantaa vastuuta myös työn suunnittelusta vastuussa olevien.

Kaupunkiliikenteessä ajettaessa kuljettajan työ on jatkuvaa tarkkaavaisuutta vaativaa. Vilkas liikenne, jalankulkijat, pyöräilijät, aikataulupaineet ja haastavat sääolosuhteet edellyttävät kuljettajalta keskittymistä koko työvuoron ajan. Pitkät epäsäännölliset työpäivät ja lyhyet palautumisajat eivät ole yhdistelmä, joka tukisi kuljettajan jaksamista tai liikenneturvallisuutta. Kuljettajien työoloja on kehitettävä yhteistyössä niin, että työvuorot mahdollistavat aidon palautumisen, riittävän levon ja ennakoitavan työrytmin. Väsynyt kuljettaja ei ole kenenkään etu.

Joukkoliikenne on yhteiskunnallisesti merkittävä julkinen palvelu, ja sen toimivuus perustuu ammattitaitoisiin kuljettajiin. Siksi alan työehtojen kehittämisessä on asetettava etusijalle työssä jaksaminen, turvallisuus ja inhimilliset työajat, eikä pelkästään liikenteen kustannustehokkuus.

Niko Blom AKT:n 2. varapuheenjohtaja