Työelämä
Työssä jaksaminen Yötyö on merkittävä työterveysriski. Jos sen päälle kasaantuu muun elämän kuormaa, seuraukset voivat näkyä nopeasti. Ilta- ja yövuoroja ajava Mikko Piispanen huomasi omat oireensa ajoissa.
Teksti Mari Virta
Kuvat Juha Pietiläinen
26.03.2026
Mikko Piispasta alkoi viime syksynä ottaa päähän. Oikeastaan kaikki. Hermot kiristyivät pienistäkin asioista ja samaan syssyyn tärähti piinaava iskiasvaiva. Piispanen tajusi, että nyt asiat eivät ole kohdallaan. Hän uumoili työuupumusta ja varasi lääkäriajan.
– Ei se ollutkaan uupumus, vaan masennus, yhdistelmäajoneuvonkuljettajana Sinkko Finland Oy:ssä työskentelevä Mikko Piispanen kertoo.
– Lääkäri kysyi, saako kirjoittaa sairauslomatodistuksen. Sanoin, että saa ja pitää kirjoittaa. Tämä pitää tulla työnantajankin tietoisuuteen.
Sairausloma oli kolmen viikon mittainen. Hän toisaalta lepäsi, toisaalta hoiti itseään pyöräilemällä päivittäin. Liikunta paransi iskiasvaivan. Hermo lepäsi selässä ja päässä.
– Sain nukuttua.
Työnantajan edustajakin soitti ja kyseli, mikä on tilanne.
– Olivat huolissaan, jaksanko vielä ajaa. Sanoin että en ole vielä pimahtamassa.
Nyt, useita kuukausia myöhemmin, Piispanen on tyytyväinen, että huomasi oireet ajoissa ja meni lääkäriin ajoissa. Ettei ehtinyt mennä pahemmaksi.
Hän suosittelee myös kollegojaan olemaan tarkkana oman jaksamisen kanssa.
Mikko Piispanen ajaa yhdistelmää, pelkästään ilta- ja yövuoroja. Kyydissä kulkee kappaletavaraa ja asiakaslavoja Lappeenrannasta Vantaalle. Rahti kulkee myös toisin päin.
Kun suomalaiset tilaavat yhä innokkaammin tuotteita verkkomyynnistä, riittää Post Nord -ajoa ja sitä myöten työtä.
– Jos joku kysyy, mitä teet työksesi, sanon, että mie oon ohjaamon tarkkailija ja liikennetarkkailija. Matalaliitoa, Piispanen naurahtaa.
Työ on hänen mukaansa lähes kokonaan rutiinia.
– Tämä on siisti sisähomma. On lämpimät terminaalit, missä lastataan sähköpässillä ja trukeilla. Linja on säännöllinen. Aikataulun voi melkein sanoa minuutilleen, jollei tien päällä ole mitään ihmeitä. Jos tiessä on uusi kuoppa, se on jo yllätys rutiiniin.
Muut öisellä tiellä tapahtuvat yllätykset voivat olla hiljakseen köröttelevät henkilöautot, kolarit, eläimet tai lumisade. Ratsioitakin on joskus. Virkavalta on Piispasen mukaan rentoa ja mukavaa porukkaa.
Kohtaamiset ovat omasta asenteesta kiinni.
Yössä on rauhallista ajella. Saa olla yksin, muttei yksinäinen.
– Liikenteessä on muitakin rekkoja. Soitellaan työkavereiden kanssa yöllä. Jutellaan kaikenlaista laidasta laitaan, omistakin asioista. Pidetään hereillä toisiamme.
Tauot kuluvat P-paikoilla, joilla Piispanen avaa omat eväät. Huoltoasemien kahviloissa ei tule juurikaan käytyä.
Kun työvuoro on ohi noin 500 kilometrin jälkeen ja Mikko Piispanen pistää maate, muu maailma heräilee arkeen. Ja kun toiset lopettavat työt, hän aloittaa. Rytmi tuntuu oikealta ja normaalilta, päiväeläjien pariin ole oikeastaan tarvetta. Joskin välillä on hankalaa hoitaa asioita, kun annetut ajat virastoihin ja vastaaviin eivät yleensä aamulla pitkään nukkuvalle sovi.
Vaikka työ on mieleistä, yöllä valvominen ottaa veronsa.
– Olen tottunut, mutta huomaan, että on tämä raskaampaa kuin 10 vuotta sitten. Viime yönäkin kello oli vähän yli kolme, kun kuittasin itseni töistä. Kotona kävin suihkussa ja söin. Rattaat pysähtyivät vähän ennen viittä, Piispanen kertoo.
– Loppupeleissä yötyö on rankkaa ja uuvuttavaa. Jonkun sekin on tehtävä. Jotkut eivät välttämättä sitä pysty tai halua tehdä.
Uusi aamu alkaa heräillessä 11–12 maissa.
– Melkein pitää laskea, mitä päivän aikana tekee. Vapaa-aikaa ei ole loppupeleissä paljon. Ennen ehti käymään salilla, nyt ei enää.
Jos Mikko Piispanen kuljettaa raskaita kuormia työssään, on niitä vapaallakin. Lähipiirin huolet ovat laskeutuneet hänen hartioille.
– Isällä on selkä huonossa kunnossa ja äidillä on vakava pitkäaikaissairaus, molempia pitää auttaa. Onneksi siskokin hoitaa asioita.
Piispasella on naisystävä, mutta tämän terveydentila on ollut heikko jo vuoden ajan.
– Käyn melkein joka päivä hänen luonaan ja haen viikonlopuiksi kotiin.
Elämä on kiireistä, joiltakin osin myös harmillista.
– Sen kanssa on oppinut elämään, asioille ei mahda mitään.
Viikolla unien laatu vaihtelee. Välillä keho käy ylikierroksilla eikä nukahtaminen onnistu. Viimeisessä hädässä Piispanen ottaa neljäsosan nukahtamislääkkeestä.
Viikonloppuina ei ole töitä ja silloin saa nukuttua paremmin. Saunaa lämmittäessä saattaa mennä pari olutta ja ruokakin on tavallista parempaa. Pääasiallisesti syömiset ovat kuitenkin terveellisiä – tavallista itse tehtyä arkiruokaa.
– Töissä syön 2–3 tunnin välein jotakin kevyttä. Pysyn virkeämpänä, kun syön tasaisesti. Ei seisovia pöytiä tai mahaa täyteen.
Vaikka työ on pitkälti istumista, tulee paikallaanoloon taukoja lastaus- ja purkutilanteissa. Ratissa jatkaa piristynyt mies.
– Selkähän se on näiden hommien kirous. Iän myötä vanhat urheiluvammat alkavat tuntua.
Tykkimäen kohdalla joku köröttelee kuutta-seitsemää kymppiä. Lunta sataa.
– Edessä on rättikärri. Voi olla, että siellä on joku ulkomaan kulkija, Piispanen sanoo ja tähyilee korkeuksistaan edellä ajavaa jonoa.
Vantaalle on vielä matkaa.
Yötyö häiritsee kehon fysiologisia säätelymekanismeja sekä unen rakennetta, sillä ihmisen keho toimii luonnostaan säännöllisen vuorokausirytmin mukaan. Yöaikaan tehty työ altistaa unihäiriöille, tapaturmille sekä lisää sydän- ja verisuonitautien ja erilaisten syöpien riskiä. Yötyö voi myös vaikeuttaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista ja lisätä mielenterveyden haasteita. Vaikka yksilölle terveysriskit ovat suhteellisen pienet, vuorotyötä tekevien suuri määrä ja siihen liittyvien sairauksien sekä haittojen monipuolisuus nostavat yötyön merkittäväksi työterveysriskiksi Suomessa.
EU:n työaikadirektiivin (2003/88/EY) mukaan yötyön tekijät ovat oikeutettuja maksuttomaan terveystarkastuksen ennen työhön ryhtymistä sekä myöhemmin säännöllisesti. Yötyöntekijä voidaan siirtää päivätyöhön mahdollisuuksien mukaan, mikäli hänellä todetaan yötyöhön liittyviä terveyshaittoja.
Lähteet: Härmä, M, Hublin, C, Puttonen, S. Miten yötyö vaikuttaa terveyteen? Katsaus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2019;135(1):27–34Unettomuuteen, työterveyteen ja ajoterveyteen liittyviä lakeja ja ohjeistuksia. Käypä hoito -suositus 2017.