Työelämä

Vuosilomista

Sinisävytteinen kuvituskuva, jossa loma-aiheisia piirroksia.

Teksti Harri Pasanen

Kuvat Getty Images

Vuosiloman ajankohta, vuosilomaa kuluttavat päivät ja vuosilomasta ilmoittaminen

  • vuosiloman kesäloma osuus eli 24 päivää on annettava työntekijälle lomakautena 2.5.- 30.9. työnantajan määräämänä ajankohtana, 24 päivää ylittävä osuus 1.10- 30.4.
  • työntekijöille on annettava mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta
  • lomapäiviksi luetaan kaikki arkipäivät, myös arkilauantait
  • sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä ja juhannusaattoa ei lueta lomapäiviksi
  • vuosiloma on pääsääntöisesti annettava yhdenjaksoisena
  • työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta pääsääntöisesti kuukautta, mutta viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista
  • jo alkanutta vuosilomaa ei voi työnantaja yksipuolisesti keskeyttää

Vuosiloman pituus

  • vuosiloman pituus riippuu työsuhteen pituudesta ja sen alkamisajankohdasta
  • jos työsuhde on alkanut 1.4.2025 tai ennen sitä, niin lomaa on kertynyt 2,5 pv/kk, jos 1.4.2025 tai sen jälkeen, niin 2 pv/kk.
  • lomaa kertyy täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta, joita ovat sellaiset kalenterikuukaudet, jona työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä, työpäivän pituudella ei ole merkitystä 
  • työntekijöille, jotka ovat työsopimuksensa mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei 14 päivän sääntö täyty, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jona työntekijä on ollut työssä vähintään 35 tuntia
  • lomaa kerryttävät myös työssäolopäivien veroiset poissaolopäivät, joita ovat mm. sairaudesta, tapaturmasta, perhevapaista, lomautuksesta ja opintovapaasta johtuvat poissaolopäivät tiettyyn määrään saakka (vuosilomalaki 7 § työssäolon veroinen aika)
  • sairauden tai tapaturman ajalta vuosilomaa kertyy enintään 75 työpäivän ajalta lomanmääräytymisvuodessa
  • raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainvapaan ajalta vuosilomaa kertyy enintään 160 arkipäivän ajalta (hoitovapaalta ei yleensä kerry lomaa)
  • lomautuksen ajalta vuosilomaa kertyy enintään 30 työpäivältä kerrallaan
  • työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää sairauden tai tapaturman vuoksi

Loman siirtäminen työkyvyttömyyden takia

  • jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Jos ilmoitusta ei tuolloin voida tehdä, se on tehtävä niin pian, kuin se on mahdollista.
  • työnantajan on työntekijän pyynnöstä siirrettävä vuosilomaa, jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana, siirto alkaa vasta kuuden lomapäivän jälkeen (eli enintään 6 päivää vuosilomaa palaa sairausloman alla)
  • mikäli vuosilomaa on kertynyt enintään 24 päivää, vuosiloma siirretään ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen
  • työntekijällä on vastaavasti oikeus saada lomansa siirretyksi, mikäli loman tai sen osan alkaessa tiedetään, että työntekijä loman aikana joutuu sellaiseen sairauden- tai siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön
  • edellä mainitut loman siirrot edellyttävät aina työntekijän erillistä pyyntöä, pelkkä sairauslomatodistuksen toimittaminen ei ole siirtopyyntö

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn loman antaminen

  • työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma on annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua
  • jos tämä ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin ennen kuin kyseinen kalenterivuosi päättyy
  • työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa, tai
  • jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista

Vuosilomapalkka

  • yleensä vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista (tarkista alan työehtosopimuksesta vuosilomapalkan maksumääräykset)
  • työnantajan on annettava työntekijälle laskelma (= tilinauha), josta ilmenevät lomapalkan suuruus ja määräytymisperusteet. 
  • työntekijälle on annettava tarkemmat lomapalkan laskentaperusteet työntekijän erikseen niitä pyytäessä 
  • lomanpalkan määräämiseen vaikuttaa palkanmääräytymisperuste eli se, onko työntekijä viikko-, 2-viikko- tai kuukausipalkalla vai tunti- tai urakkapalkalla

Lomaltapaluuraha tai lomaraha

  • lomapalkan lisäksi maksetaan lomaltapaluuraha tai lomaraha ja se on yleensä puolet lomapalkasta
  • lomaltapaluuraha maksetaan nimensä mukaan lomaltapaluun yhteydessä
  • lomaraha maksetaan joko kokonaan tai ainakin osittain jo lomalle jäätäessä
  • molempien maksaminen edellyttää yleensä loman pitämistä sovittuna ajankohtana

Työehtosopimuksissa on vuosilomaan liittyviä määräyksiä eli
kannattaa tutustua oman alan työehtosopimukseen sekä vuosilomalakiin

Työehtosopimukset löytyvät AKT:n verkkosivuilta akt.fi/tyoehtosopimukset/

Lämmintä kesää!

Harri Pasanen
vanhempi neuvonantaja