Työelämä
Tampereella on avattu Suomen ensimmäinen robottibussien valvontakeskus. Autonominen liikenne voi vähentää työpaikkoja mutta parantaa työoloja.
Teksti Tua Onnela, Jari Ikonen
25.08.2023
Tampereelle avattiin tänä kesänä Suomen ensimmäinen robottibussien etävalvontakeskus. Keskus on uusin askel Tampereen kaupunkiliikenteen autonomisen eli itseohjautuvan joukkoliikenteen kokeilussa.
Tampereen Hervannassa on tammikuusta asti liikkunut pieniä busseja, joilla ei ole perinteistä kuljettajaa. Sen sijaan niissä työskentelee niin sanottuja turvakuljettajia, joiden tehtävä ei ole ajaa autoa vaan palvella asiakkaita ja ratkoa ongelmatilanteita. Tarvittaessa he voivat ottaa auton hallintaansa.
Valvontakeskuksen perustaminen on askel siihen suuntaan, ettei robottibusseissa tarvitsisi olla enää lainkaan kuljettajaa sisällä vaan ”kuljettajat” voisivat istua valvontakeskuksessa ja seurata bussien liikkeitä sieltä. Toistaiseksi tämä ei ole lain mukaan mahdollista, mutta uutta lainsäädäntöä valmistellaan jo EU:n tasolla.
Tällä hetkellä Tampereen etävalvontakeskuksessa työskentelee kuusi ”etäkuljettajaa”. Heitä kutsutaan virallisesti etäoperaattoreiksi, ja he ovat samoja henkilöitä, jotka on koulutettu bussien turvakuljettajiksi.
– Työ on valvontatyötä eli erityisesti ongelmatilanteiden ratkomista. Sitten, kun ajoneuvoissa ei enää ole turvakuljettajia, etäoperaattoreista tulee myös niitä, joihin asiakkaat voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä. Asiakkailla pitää tulevaisuudessakin olla mahdollisuus puhua ihmisen kanssa, sanoo Tampereen robottibussiliikennettä pyörittävän Remoted oy:n toimitusjohtaja Tatu Nieminen.
Etäoperaattorin ratkottavaksi tuleva ongelmatilanne voi olla esimerkiksi robottibussin tielle väärin pysäköity henkilöauto. Koska bussi itse yrittää vain orjallisesti noudattaa liikennesääntöjä, se tarvitsee etäkuskilta neuvot tilanteen ratkaisemiseen.
Remoted oy:n robottibussit ovat liikkuneet Tampereen Hervannassa tammikuusta asti kahdella linjalla. Toinen linjoista jäi kesätauolle mutta palaa mahdollisesti syksyllä. Linjat on suunniteltu erityisesti asiointiin ja syöttöliikenteeksi ratikalle.
Bussit kuljettavat korkeintaan kuutta matkustajaa ja kulkevat noin kahtakymppiä.
Tänä kesänä avattu etävalvontakeskus tarjoaa ja kehittää robottibussien etäohjausta. Etävalvontakeskusta operoi Remoted, mutta kehityshankkeessa mukana ovat myös Tampereen kaupunki, Business Tampere ja VTT.
Parhaillaan Remoted käynnistelee robottibussiliikennettä myös Lahdessa ja Kuopiossa. Lahdessa kokeillaan erityisesti vanhuksille tarkoitettua linjaa.
Tatu Niemisen mukaan etävalvontatyöt voivat hyvinkin olla nimenomaan linja-autonkuljettajien tulevaa työsarkaa. Kun Tampereella koulutettiin robottibusseille turvakuljettajia, koulutukseen hakeutui useita entisiä linja-autonkuljettajia.
– Meille he ovat olleet aivan parhaita hakijoita. He ymmärtävät liikennettä ja joukkoliikennettä valmiiksi.
Etävalvonnassa entinen linja-autonkuljettaja voi hyvin hyödyntää sitä osaamista, joka hänellä on, ja saada samalla miellyttävämmät työolot, Nieminen sanoo.
Niemisen mukaan osa kuljettajista hakeutui uudenlaisiin tehtäviin nimenomaan työolojen takia.
AKT:n edunvalvontapäällikkö Harri Pasasen mielestä ajatus paremmista työoloista etävalvonnassa ei ole suinkaan tuulesta temmattu. Parhaimmillaan robottibussit voivat paljonkin parantaa joukkoliikenteen työntekijöiden työmukavuutta.
Entiset linja-autonkuljettajat ovat olleet meille aivan parhaita hakijoita.
– Jos otan esimerkiksi vaikka tämän hetken kuuman aiheen eli vessakysymyksen, niin etävalvontakeskuksessa wc on aina lähellä ja sinne voi mennä milloin vain. Myös esimerkiksi lämpötilaa ja ergonomiaa voi säätää aivan eri tavalla kuin liikkuvissa kulkuneuvoissa, Pasanen sanoo.
Myös paine kireistä aikatauluista voi helpottaa.
Robottijoukkoliikenteessä on kuljettajien näkökulmasta kuitenkin myös ilmeinen miinus: se todennäköisesti vähentää työpaikkoja. Esimerkiksi Tampereen valvontakeskuksessa tulevana tavoitteena on, että yksi etäkuski voi valvoa kahta ajoneuvoa. Nämä voivat olla vaikkapa yhden linjan kaksi eri bussia.
– Minusta pitää kuitenkin ajatella niin, että itsenäisesti kulkeva joukkoliikenne tulee joka tapauksessa, joten sitä vastaan on turha yrittää tapella. Mieluummin olemme mukana ja vaikutamme siihen, miten se toteutetaan, Pasanen sanoo.
Euroopan kuljetustyöntekijöiden liitossa ETF:ssä itseohjautuva liikenne on ollut viime aikoina paljon esillä, kertoo AKT:n sopimustoimitsija Juha Ollas. Erityisesti siihen liittyvästä lainsäädännöstä on keskusteltu. Lainsäädäntöä EU:ssa ollaan parhaillaan valmistelemassa, mutta paljon asioita on vielä aivan auki.
– Iso kysymys on esimerkiksi se, kuka on vastuussa, jos jotain sattuu. Onko vastuussa operaattori, ajoneuvon valmistaja vai jopa jonkin komponentin valmistaja, Ollas kertoo.
Ammattiliittoja niin Suomessa kuin maailmalla kiinnostavat myös palkka- ja koulutuskysymykset, kun kuljettajien työtehtävät muuttuvat. Suomessa robottibussien turvakuljettajille kuuluu linja-autonkuljettajien palkka, ja he ovat tervetulleita AKT:n jäseniksi.
– Työn vaihtuessa valvontaan palkka ei saa ainakaan laskea, mutta pitäisikö sen olla korkeampikin? Varsinkin siirtymävaiheessa kuljettajan työhön voi kuulua hyvin monenlaista, Ollas sanoo.
– Tarkasti tätä kehitystä seurataan ja valppaina ollaan.
Tänä kesänä esimerkiksi yhdysvaltalaisten kuljetustyöntekijöiden ammattiliitto TWU on julkaissut tuoreen kannanoton autonomisen liikenteen lainsäädännöstä. Sen mukaan robottiliikenteen pitää luoda hyviä työpaikkoja ja parantaa, ei missään tapauksessa heikentää, liikenteen turvallisuutta.
– Emme halua, että katumme tulvivat kuskittomia ajoneuvoja, joita ei ole kunnolla testattu ja todettu toimiviksi. Jotta haitalliset vaikutukset esimerkiksi joukkoliikenteelle voidaan välttää, kehitystyössä pitää kuunnella erityisesti niitä, jotka työskentelevät päivittäin näiden järjestelmien parissa, kannanotossa sanotaan.