Työturvallisuudessa alakohtaisia eroja – Kiire suurin yksittäinen riskitekijä

Jäsenkysely toteutettiin sähköisenä helmi-maaliskuun aikana ja siihen vastasi 3000 jäsentä. Kyselyn laskennallinen virhemarginaali on 2 prosenttiyksikköä. Aula Researchin hallituksen puheenjohtaja Melina Mäntylä kertoo, että tuloksia voidaan pitää luotettavina.

Työturvallisuutta vaarantavien tilanteiden kohdalla miesten ja naisten välillä ei ollut suurta eroa. Myöskään ikäryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa.

Tutkimus selvitti kyselyyn vastanneiden aktiivisuutta ammattiliitossa. Työturvallisuutta vaarantavien tilanteiden kokemisessa oli pieniä eroja aktiivisten ja passiivisten jäsenten välillä. Mäntylä arvelee syyn olevan se, että luottamustehtävissä toimivat kuulevat paljon muille tapahtuneista läheltä piti- tai onnettomuustilanteista, joten he arvioivat tilannetta tätä kautta.

– Aktiiveilla on erilainen pääsy tiedon äärelle, ja he näkevät paremmin koko työpaikan asiat kuin mitä passiivinen jäsen, joka ei välttämättä ole näissä työpaikan keskusteluissa mukana. Aktiiviset kuulevat enemmän tilanteista omalla työpaikalla, tiivistää Mäntylä.

Ahtaustyössä vaarahetkiä usein

Satama-alalla 82 prosenttia on kokenut vaaratilanteita, kun vain 18 prosenttia vastaajista kertoo, ettei tällaisia tilanteita ole. Matkustamohenkilökunnasta kolme neljäsosaa (77 %) on kokenut työturvallisuutta vaarantavia tilanteita. Kuorma-autopuolella vajaat 70 prosenttia, linja-autoalalla 64 prosenttia on kokenut vähintään yhden vaaratilanteen. Paras tilanne on säiliöauto- ja öljytuotealalla, mutta sielläkin 55 prosenttia on kokenut työturvallisuutta vaarantavan tilanteen.

Hannu Sairanen, työsuojeluvaltuutettu Finnsteveltä, kertoo, että kun satamassa tehdään töitä isojen koneiden ja massojen kanssa, on selvää, että tapaturmariski on koko ajan läsnä. Kun puhutaan raskaista massoista, voi käydä pahasti, kun jotain sitten sattuu.

Kiire aiheuttaa ongelmia,
asenteellakin on väliä

Kiire mainittiin jäsenkyselyssä eniten vaaratilanteita aiheuttavana tekijänä työpaikoilla. Kiireen aiheuttamia ongelmia oli kokenut kaikista vastaajista 62 prosenttia. Eniten kiirettä koettiin matkustamohenkilökunnan työssä (79 %) ja vähiten säiliöauto- ja öljytuotealalla (39 %).

Finnairin työsuojeluvaltuutettu Anni Väyrystä tulos ei yllätä.

– Etenkin kaukolennoilla koneen valmistelu ja matkustajien saapuminen ovat aikataulullisesti tiukkoja hetkiä, ja tämä kiire jää helposti päälle, kiteyttää Väyrynen.

– Kiire on iso selittäjä, isoilla työmailla touhu on hektistä. Jos oma asenne ei ole turvallisuuskeskeinen, kaikenlaista voi tapahtua, tiivistää myös Hannu Sairanen.

Kuorma-autopuolella 58 prosenttia kuljettajista nimesi kiireen suurimmaksi selittäväksi tekijäksi onnettomuusriskille. Kappaletavaraa ja elintarvikkeita kuljettava työsuojeluvaltuutettu Hannu Moilanen Ilmari Lehtonen Oy:ltä kertoo, että heillä raportointi toimii ja tilanteet käydään aina läpi huolella.

– Vakavilta tilanteilta on vältytty ja jokainen tilanne käydään läpi ja analysoidaan työterveyden sekä loukkaantuneen kanssa, vaikka kyse olisikin esimerkiksi pienemmästä sormihaavasta, jos se on käytetty työterveyshuollossa, kertoo Moilanen.

Liitto valvoo mutta työnantajan
panos on myös tärkeä

Työsuojeluvaltuutetut muistuttavat, että työturvallisuutta on ylläpidettävä.

– Liitto hoitanut kohtuullisen hyvin asiat, mutta työturvallisuudessa ei voi jäädä laakereilla lepäämään vaan sitä on pidettävä yllä koko ajan. Lisäksi uusia haasteita tulee uusien menetelmien ja laitteiden myötä eli alalla ei voi huokaista. Automatiikkaakin pitää valvoa ja vähintään huoltomiehet pyörivät robottien seassa, muistuttaa Hannu Sairanen.

– Uskon, että työturvallisuutta voidaan työpaikoilla parantaa merkittävästi tutkimalla sitä, missä kiirettä esiintyy, miksi sitä syntyy, ja panostamalla tietoisesti kiireettömän työkulttuurin rakentamiseen, toteaa puolestaan Anni Väyrynen.

AKT vaikuttaa työturvallisuuteen työnantajien ja työntekijöiden yhteisissä työryhmissä. Myös työehtosopimuksissa on määräyksiä, jotka edistävät työturvallisuutta työpaikoilla. Jäsenkyselyn tulosten valossa yhteistyö työnantajan kanssa onkin tärkeää. AKT on liittona sitoutunut tekemään jatkossakin työtä jäsenten työturvallisuuden parantamiseksi.

– Esimerkiksi työn tauotukseen ja lepoaikoihin liittyvät työehtosopimuksien säädökset edistävät sitä, että töitä tehdään hyvävointisena ja virkeänä. Lisäksi liitto edistää työsuojeluvaltuutettujen valintaa työpaikoille. Näillä on mahdollisuus kouluttautua ja valvoa sitä, että työsuojelu käytännössä toteutuu jokaisen työpaikalla, muistuttaa liiton 2. varapuheenjohtaja Niko Blom.