Työelämä
Merikontissa saattaa joskus olla vastassa yllätyksiä kuten pistelevää hajua ja outoja aineita. Uuden VAK-lain odotetaan parantava työntekijöiden turvallisuutta tilapäisten säilytyspaikkojen osalta.
Teksti Sari Järvinen, Vesa-Matti Väärä
01.03.2024
Kun säiliökontti kohoaa nosturin otteessa ilmaan, ahtaaja Sebastian Hakalax tulee joskus pohtineeksi, onko sen sisällä vaarallisia aineita.
– Nosturinkuljettaja tietää vain konttien kappalemäärän, ei muuta. Mitä jos sattuu vahinko ja kontti alkaa vuotaa? Mitä jos hengittää vaarallista ainetta, Turku Stevedoring Oy:n työsuojeluvaltuutettu Hakalax miettii.
Myös Finnsteven työsuojeluvaltuutettu ja ahtaaja Juha Vähäsöyrinki toivoo parempaa tietoa konttien sisällöstä. Niin Hakalax kuin Vähäsöyrinki tekevät töitä Turussa.
– Kun ulkomailta tulleen kontin avaa, välillä vastassa on kamala, pistävä haju. Joskus on alkanut iho kutista, Vähäsöyrinki toteaa.
Toisinaan ahtaajat joutuvat tekemisiin edellisestä kuljetuksesta jääneiden ainejämien kanssa, joita ei ole siivottu pois. Hakalax on harjannut puutavarakuljetuksessa olleen kontin lattialta valkoista pulverimaista ainetta, joka ei taatusti ollut peräisin puukuormasta. Pulveri pölysi Hakalaxin keuhkoihin.
Vaarallisten aineiden turvallisempaan säilytykseen ja kuljetukseen toivotaan nyt apua syyskuussa 2023 voimaan tulleesta uudesta VAK-laista.
Lain yksi isoimpia muutoksia on vaatimus sisäisen pelastussuunnitelman teosta, kun alueella säilytetään tilapäisesti vaarallisia aineita. Paikan käyttäjän on muun muassa ilmoitettava, mitä vaarallisia aineita säilytetään ja millaista vaaraa ne aiheuttavat.
Tässä mielessä uusi VAK-laki voisi helpottaa ahtaajien huolia.
Lakiteksti on kuitenkin niin teoreettista, että pelastussuunnitelmien laatijat ovat kaivanneet tarkempia ohjeita.
– Meiltä on kysytty valmista mallipohjaa, mutta sellaista ei ole tarjolla. Kannattaa olla yhteydessä paikalliseen pelastuslaitokseen, jonka kanssa on hyvä muun muassa miettiä pelastusreitit ja tiedottamisvastuut onnettomuustilanteessa, Traficomin eritysasiantuntija Miina Grönlund vinkkaa.
Vähäsöyringistä joku pienimuotoinen VAK-koulutus voisi ylipäätään olla hyvä lisä ahtaajille.
Hakalax ja Vähäsöyrinki ovat kumpikin kokeneita ja pitkään alalla työskennelleitä ammattilaisia, mutta kumpikaan ei muista osallistuneensa yhteenkään pelastusharjoitukseen.
Uuden lain myötä tilanne saattaa muuttua. Sisäiseen pelastussuunnitelmaan kuuluvat säännöllisesti pidettävät hätätilanneharjoitukset.
Suunnitelmaa tosin ei tarvitse tehdä, jos satamalla jo on tehty laajempi turvallisuusselvitys. Sen tulee olla kunnossa, jos sataman kautta vaarallisia aineita siirtyy aluksilla kappaletavarana yli 10 000 tonnia vuodessa.
– Turvallisuusselvityksen on Suomessa tehnyt 15 satamaa. On myös satamia, joissa turvallisuusselvityksen raja on ollut hilkulla, mutta sitä ei ole vaadittu. En mainitse, että mitkä satamat ovat kyseessä, Grönlund sanoo.
Tammikuussa Traficomille oli jo saapunut muutamia hakemuksia sisäisistä pelastussuunnitelmista. Kaikkien suunnitelmien tulisi olla kunnossa viimeistään maaliskuussa 2025.
Nosturinkuljettaja tietää vain konttien kappalemäärän, ei muuta.
Aivan viime tippaan Grönlund ei suosittele pelastussuunnitelmaa jättämään, sillä viranomaisilla vie aikansa käsitellä asiat. Traficom pyytää suunnitelmasta lausunnon alueelliselta pelastuslaitokselta, ELY-keskukselta, aluehallintoviranomaiselta ja kunnalta. Tarpeen vaatiessa suunnitelman tarkastavat myös Tulli ja Tukes.
– Pahimmassa tapauksessa sisäinen pelastussuunnitelma hylätään, eikä toivottua paikkaa saa käyttää tilapäiseen säilytykseen, Grönlund sanoo.
Mitään isompaa vaarallisten aineiden onnettomuutta ei kuitenkaan ole kummankaan työsuojeluvaltuutetun uran aikana sattunut. Heidän työpaikoissaan vaarallisia aineita ei käsitellä suuria määriä: tänäänkin Vähäsöyrinki on purkanut rautaa laivasta.
– Pienempiä öljyvuoto-ongelmia sen sijaan on melkein päivittäin, koska käytämme vanhoja koneita. Kerran erään polttoainetta bunkranneen säiliöauton hydrauliikka hajosi ja öljyä alkoi valua. Saimme kuitenkin öljynimeytyskalustolla asian hallintaan, Hakalax kertoo.
Maailmalta saapuneet kontit voivat joskus sisältää muutakin kuin vaarallisia aineita. Kerran Hakalaxia vastassa oli vaarallisen näköinen eläin.
– Jenkeistä tulleessa kontissa oli valtavan isoja hämähäkkejä, näyttivät ihan tarantelloilta, ahtaaja hymähtää.
Vaarallisten aineiden tilapäinen säilytys edellyttää sisäistä pelastussuunnitelmaa, jossa on oltava:
Lähde: Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta 33 §
Satamien lisäksi on lukuisia muita paikkoja, kuten terminaaleja, erilaisia pihoja, kenttiä ja parkkipaikkoja, joissa säilytetään vaarallisia aineita tilapäisesti. Jatkossa ammattikuljettajat saavat jättää vaarallisilla aineilla lastatun ajoneuvoyhdistelmänsä tilapäisesti vain sellaiselle paikalle, jolle on tehty sisäinen pelastussuunnitelma.
– Päiväkodin tai koulun parkkipaikka ei varmasti kelpaa vaarallisten aineiden tilapäisen säilytyksen paikaksi, mutta muuten meillä ei ole kovin tarkkoja kriteereitä. Se on haasteellistakin. En osaa vielä sanoa, voiko tilapäisen säilytyksen paikka olla esimerkiksi pohjavesialueella, Grönlund toteaa.
Laki ei myöskään määrittele tilapäiselle säilytysalueelle turvaetäisyyksiä tai tiettyä pohjarakennetta.
Tilapäisiä säilytyspaikkoja on ainakin teoriassa Grönlundin mukaan ”hirveä määrä”. Kellään ei ole niistä listaa.
Muutos tosin ei koske tavallisia pysähdyspaikkoja, joita kuljettajat käyttävät ajo- ja lepoaikasäädösten vuoksi. Eli kahville voi poiketa ajopäivän aikana kuten ennenkin. Se ei myöskään käsitä tehdas- ja varastoalueita, joissa vaarallisten aineiden käsittely ei läheisesti liity tie-, rautatie-, alus- tai ilmakuljetukseen. Myös Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, kansainvälinen sotilasyhteistyö ja tietyt maa- ja metsätalouden ajot jätettiin sen ulkopuolelle.