Työelämä
Sähköbussit valtaavat taajamien bussiliikennettä vauhdilla. Jyväskylässä kuljettajat arvioivat, että hiljainen ja miellyttävä ajokki lisää myös ammatin veto- ja pitovoimaa.
Teksti Hannu Tuovinen
07.11.2023
Sähköbussit istuvat myös kuljettajien käteen, todettiin pari vuotta sitten HSL:n kyselyssä bussinkuljettajille. Yli 90 prosenttia piti niitä hiljaisempina ja neljä viidestä kertoi ajavansa mieluimmin sähköbussilla. Tärinäkin on pienempi ja siten työpäivä vähemmän kuormittava. Jyväskylän Liikenteen kuljettajat ovat samaa mieltä Helsingin kollegojen kanssa, arvioivat työsuojeluvaltuutettu Jyrki Hänninen ja kuljettaja Reijo Honkoaho.
– Vaihteet toimivat hyvin, ei ole nykimistä joten taitaa sähköbussien hiljaisuuskin jäädä hyvien puolien kakkoseksi, Honkoaho huomauttaa.
– Hyppäys sähköbussiliikennöintiin koetaan sekä fyysisesti että mentaalisesti hyvin miellyttäviksi. Investointi sähköön tuottanee myös kasvavaa veto- ja pitovoimaa alalle. Myös Jyväskylässä jostain syystä alan kiinnostavuus on laskenut ja sähköbussit saattaisi tuoda lisää nostetta, reilut 20 vuotta Liikenteellä työskennellyt Honkoaho pohtii.
Kuljettaja Janne Tikkanen linja 25:n päätepysäkillä Palokassa vahvistaa mielipiteen sähköbussista työkaluna.
– Erittäin mukava, tosi positiiviset kokemukset, kuittaa Tikkanen.
Miehet pohtivat myös millä termillä kuvataan nopeuden lisäystä sähköbussissa kun ’kaasuttaminen’ ei oikeasti ’lisää kaasua’.
– Ehkä se on ihan vaan ’kiihdyttämistä’, 14 vuotta busseja kaasuttanut Tikkanen naurahtaa.
Hurtin huumorin sävyttämässä mielipiteenvaihdossa Hänninen ja Honkoaho muistelevat, millaisia mullistuksia Jyväskylän Liikenteen kalustossa on vuosien mittaan ollut. Aiemmin autot ajettiin vanhemmiksi; jopa 30-vuotisjuhlia olisi voitu Honkoahon muistelujen mukaan viettää eräänkin matkustajan ihmettelemän autovanhuksen kohdalla.
Nyt kilpailutuksen tuloksena bussien keski-iän tulee olla korkeintaan kahdeksan vuotta ja yli 15 vuotta vanhempaa autoa ei varikolta lähde. Kolmen sähköbussin aloituspaketilla ajetaan sähköä sisään, rakennetaan infraa ja koulutetaan kuljettajia. Ensi kesänä Jyväskylän lähiliikenteessä pitäisi olla reilut 60 autoa lisää eli joka toinen kaupunkibussi kulkee tuolloin sähköllä.
– Kun uudet autot kesällä tulevat, bussien keski-ikä alenee huomattavasti eli tilanne on hyvä, sanoo vuodesta 2006 JL:llä kuljettajana, ajojärjestelijänä ja kolmatta kautta työsuojeluvaltuutettuna toiminut Hänninen.
Hän toivoo, että ajoneuvojen toimitukset eivät lykkäänny, vaikka koronan ja Venäjän aloittaman Ukraina-sodan tiedetään aiheuttaneen komponenttipulaa ja vaikeuttaneen toimituksia.
Työsuojelun näkökulmasta Hänninen pitää tärkeänä kaluston uusiutumista ja melun vähenemistä ratin takana. Itse ajoneuvo on äänetön, jopa siihen rajaan, että matkustajien turvallisuus pysäkeillä on huomioitava aiempaa herkemmin.
– Hiljainen auto aiheuttaa vaaratilanteita luurit korvilla käveleville ihmisille. Ehkä tulee enemmän tilanteita, jossa kuljettaja saa pimputtaa merkkiääntä ulospäin, samaan tyyliiin kuin peruuttava roska-auto.
Kirkkopuiston parkkitalon rakennustyö on muuttanut Jyväskylän keskustan pysäkkijärjestelyjä ja pari suojatietä on poistettu sen takia. Hiljainen sähköbussin liikkeellelähtö tuo lisäriskiä.
– Meidänkin on tyydyttävä kohtaloomme, että sähköautoja tulee koko ajan enemmän ja enemmän, niin busseja kuin henkilöautojakin.
Kuljettajat ovat Hännisen mukaan mielellään tukemassa siirtymistä täysin päästöttömään julkiseen liikenteeseen. Jyväskylän Liikenteen kuljettajista suuri osa on vuorojärjestelyjen ansiosta jo päässyt ajamaan uutta kalustoa. Hännisen mukaan jaksot sähköbussien hallintalaitteistoon ja mm. lataukseen sisältyvät jatkossa kuljettajien direktiivikoulutuksiin.
Kysymyksiä pyörii sähkökäyttöisyyden ympärillä, akkumineraalien riittävyys päällimmäisenä. Onko sähkö lopullinen käyttövoima vai päästöttömyyden välivaihe matkalla vetykäyttöisyyteen?
– Jyväskylässä sähköbussien sukupolvi tulee pitkään käyttöön, koska infran rakentaminen on iso investointi. Pitemmästä tulevaisuudesta ei kenelläkään ole kristallipalloa mutta kuljettajat tuntuvat olevan iloisia siitä, että polttomoottorit jäävät historiaan, Hänninen toteaa ja hieman ihmettelee miksei (bio)kaasu käyttövoimana ole ollut keskeisemmässä roolissa.
Ensi kesästä alkaen Jyväskylässä liikennöi 64 sähkökäyttöistä bussia. Kaupunkilaisten korvia hyväilee alentunut melutaso. Myös kuljettajat taputtavat kämmeniään.
Koiviston Auto -konserniin kuuluva Jyväskylän Liikenne voitti kilpailutuksen Linkki-kaupunkiliikenteen hoitamisesta. Vihreät bussit näkyvät liikenteessä kaupungissa ja haja-asutusalueillakin seuraavat 10 vuotta. Hiljaisemmilla sähköbusseilla hoidetaan jo ensi vuonna valtaosa reiteistä, mediatietojen mukaan jopa 80 prosenttia.
Mutta yksi ’meluelementti’ kenties voimistuu, jos julkinen liikenne kasvaa nykyistä tahtia: matkustajien puheensorina. Bussissa pulina on tekijä, jolta ei voi välttyä.
– Eipä ole tullut matkustajien puheen voimakkuutta mitattua mutta lienee paikallaan käydä desibelimittarin kanssa kyydissä, tuumaa työsuojeluvaltuutettu Jyrki Hänninen.
Aikomuksen taustalla on Hesarissa julkaistu psykologi Taina Kuuskorven tiedeartikkeli melun monista ulottuvuuksista. Pulina on nykyajan keskeisin taustamelu. Melu on vaikea tutkittava, koska sen vaikutukset ovat niin yksilöllisiä.
Euroopan ympäristökeskuksen EEA:n raportti parin vuoden takaa kertoo, että pahin melun lähde ovat ajoneuvot. Yli 55 desibelin tasolle jatkuvasti altistuminen voi aiheuttaa haittaa terveydelle, EEA.n raportti kertoo.
Työsuojeluhallinnon verkkopalvelun mukaan melun ja tärinän yhteisvaikutus lisää kuulovamman riskiä. Riski pienenee paremmin melutasoa laskemalla kuin melussaoloaikaa vähentämällä. Taina Kuuskorpi muistuttaa stressistä melun haittaseurauksena. Stressi vie elimistön hälytystilaan, joka voi alentaa tarkkaavaisuutta.
Voiko matalia taajuuksia sisältävä melu aiheuttaa vaurioita tai epätasapainoa ihmisen kehossa äänten resonoidessa hallitsemattomasti, kysyy Emma-Karoliina Hytönen Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen tutkielmassaan. Liikenteen aiheuttamat 20-200 hertzin taajuudet ovat yleensä hankalia ja epänormaaleja, jonka vuoksi äänen häiritsevyys voi alkaa heti äänen kuuluessa.
Kuulovaurioita lukuun ottamatta melun yhteyttä terveyshaittoihin on vaikea osoittaa suoraan, toteaa Kuuskorpi – ihmistä kun ei voi altistaa kovalle melulle ja seurata sivusta, mikä paikka vaurioituu.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL valottaa verkkosivuillaan melun lukuisia vaikutuksia. Viihtyvyyshaitan lisäksi melu voi häiritä keskittymistä, heikentää unen laatua, syvyyttä ja kestoa mistä voi seurata lisääntynyt sydänsairauksien riski.
Melun aiheuttama elimistön stressireaktio ilmenee mm. verenpaineen, sydämen sykkeen ja stressihormonipitoisuuksien kohoamisena. Pitkittynyt elimistön stressitila voi aiheuttaa haitallisia muutoksia rasva-aineenvaihdunnassa, heikentää immuunijärjestelmän toimintaa ja siten edesauttaa tulehdusprosessien kehittymistä.
On siis mahdollista, että melualtistuksen aiheuttama pitkittynyt psyykkinen stressi johtaa vakavampiinkin terveyshaittoihin, THL:ssä arvioidaan.
Lähteet: Emma-Karoliina Hytösen tutkielma Matalien taajuuksien fysiologiset ja psykologiset vaikutukset ihmiseen, musiikkitiede Jyväskylän yliopisto; THL verkkosivut; Helsingin Sanomat Ytimessä-osio.