Työelämä
Verokarhu töissä 3/3 Kieltäytyisitkö uudesta paremmasta hommasta, koska joutuisit maksamaan lisää veroja? Verotuksen vaikutukset ihmisiin, talouteen ja yhteiskuntaan eivät ole yksioikoiset.
Teksti Tua Onnela
Kuva Getty Images ja Seidi Guzejev
05.05.2026
Juttusarja kertoo työn verotuksesta. Ensimmäisessä osassa käsiteltiin ansiotuloveron lajeja, toisessa verojen maksamista ja kolmennessa työn verotuksen vaikutuksia._________________________
Onko työn verotus Suomessa kireää? Se riippuu täysin siitä, miten asiaa tarkastellaan.
Edellinen kattava vertailu Suomen ja kilpailumaiden välillä on vuodelta 2025. Sen jälkeen varsinkin eniten tienaavien verotusta on Suomessa kevennetty, mutta luvut antavat edelleen hyvin suuntaa.
Suomessa palkkaverotuksen progressio on moniin muihin länsimaihin verrattuna jyrkkä, eli suurituloiset maksavat meillä selvästi suuremman osan palkastaan veroja kuin pienituloiset. Siksi vertailun tuloskin on erilainen eri palkkaluokissa.
Esimerkiksi perheettömän henkilön, joka tienaa vuodessa 34 000 euroa, palkkavero on Suomessa länsimaalaista keskitasoa. Esimerkiksi Tanskassa vastaava henkilö pulittaa jopa kymmenen prosenttiyksikköä enemmän.
Jos taas verrataan 165 000 euroa vuodessa tienaavia, suomalainen palkan verotus on länsimaiden tiukimpien joukossa. Tässäkin ryhmässä on tosin maita, joissa verotus on Suomea selvästi tiukempaa.
Kaiken lisäksi juuri suurituloisimmat, joiden palkkaverotus näyttää Suomessa ankaralta, tapaavat saada osan tuloistaan pääomatuloina. Niitä verotetaan paljon kevyemmin kuin suuria palkkoja. Näin ollen suurituloisimpien kokonaisverorasitus ei Suomessa olekaan kovin korkea – itse asiassa se on keskimäärin sama kuin ylemmällä keskiluokalla.
Lisähankaluutta veroasteiden vertailemiseen tuo se, että eri maissa veroilla saa eri asioita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa työn verotus on hyvin matala. Amerikkalaiset joutuvat kuitenkin maksamaan ison osan terveydenhoidostaan, koulutuksestaan ja lastensa päivähoidosta itse, joten rahaa ei välttämättä jää käteen sen enempää kuin suomalaisillakaan.
Työnantajien näkökulmasta myös esimerkiksi työnantajamaksujen määrällä on väliä. Esimerkiksi Ruotsissa työn verotus on hieman Suomea kevyempi mutta työnantajamaksut puolestaan korkeammat.
_________________________
Kaikkein yksioikoisimman taloustieteellisen ajattelun mukaan työn verotuksesta on pelkkää haittaa ja sen pitäisi olla niin kevyttä kuin ikinä mahdollista.
Tämä johtuu siitä, että työn verotuksessa niin sanotut kannustinvaikutukset ovat merkittävät. Toisin sanoen verot voivat vaikuttaa siihen, paljonko ihmiset tekevät töitä ja miten innokkaasti he työllistävät toisia.
Esimerkiksi kiinteistöverolla kannustinvaikutukset ovat pieniä, koska ihmisten on joka tapauksessa asuttava jossain eivätkä kiinteistöt voi lakata olemasta. Sen sijaan töitä on mahdollista jättää tekemättä.
Yksioikoisessa tulkinnassa työn verotus kannustaa kieltäytymään työnteosta, pitämään yritystoiminnan pienenä, tekemään töitä pimeästi ja lopulta muuttamaan maasta. Etenkin progressio on tässä ajattelussa pelkkää myrkkyä, koska se tappaa halun opiskella ja menestyä.
Hieman moniulotteisempaa ajattelua sopivasta työn verotuksesta kuvaa niin sanottu Lafferin käyrä. Se on arvio siitä, millaisella veroasteella yhteiskunta saa kerättyä suurimman veropotin.
Optimaalinen työn verotus ei Lafferin käyrässä ole mahdollisimman matala vaan juuri sellainen, jolla tulee paljon verotuloja mutta joka ei vielä vaikuta ihmisten taloudelliseen toimeliaisuuteen liikaa. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on vedonnut Lafferin käyrään ja arvioinut Suomen ansiotuloverotuksen aivan liian kireäksi.
Millä perusteilla sinä valitsit ammattisi ja työpaikkasi? Laskitko, miten pystyisit maksamaan mahdollisimman vähän veroja?
Niinpä. Yhteiskunnallisia asioita ei voi ratkaista pelkillä simppeleillä käyrillä, koska ihmisten käytös on monimutkaista ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Petteri Orpon hallitus alensi tälle vuodelle niin sanottua marginaaliveroa noin 400 miljoonalla eurolla. Marginaalivero kuvaa sitä, kuinka suuri osa palkankorotuksesta menee veroihin.
Hallituksen toteuttama alennus hyödyttää pääasiassa ökytuloisia. Esimerkiksi 60 000 euroa vuodessa tienaava palkansaaja saa alennuksen ansiosta tänä vuonna hämmästyttävät neljä euroa lisää. Yli miljoona euroa tienaavien tilille kilahtaa puolestaan keskimäärin 130 000 euroa lisää.
Hallitus perusteli veroalea ”dynaamisilla vaikutuksilla” eli juuri sillä ajatuksella, että alennus kannustaisi yrityksiä investoimaan ja suurituloisia paiskimaan lisää hommia. Näin talous kasvaisi ja alennus itse asiassa maksaisi itsensä takaisin.
Moni asiantuntija kyseenalaisti perustelut. Suurituloisten veroalennusten ei ole tutkimuksissa osoitettu selvästi lisäävän talouskasvua. Päinvastoin viime vuosikymmeninä on nostettu esiin eriarvoisuuden aiheuttamia haittoja talouskasvulle.
Kun dynaamisia vaikutuksia ei tule, veroalennukset ovat pois jostain muusta. Nykyinen hallitus on rahoittanut niitä leikkaamalla esimerkiksi terveydenhuollosta, koulutuksesta ja sosiaaliturvasta. Moni asiantuntija on arvioinut, että se nimenomaan heikentää talouskasvua.
Esimerkiksi työkyvytön henkilö palaa todennäköisimmin aktiiviseksi työntekijäksi, jos hänen työkykynsä palaa. Siihen hän tarvitsee laadukasta tukea, hoitoa ja koulutusta. Ei niinkään matalaa veroastetta.
Tärkeimmät lähteet: Lauri Finér ja Jussi Systä: Huipputuloistenasialla. Kalevi Sorsa -säätio 2025, Mikael Kirkko-Jaakkola:Kansainvälinen palkkaverovertailu. Veronmaksajain keskusliitto 2025