Ilmiöt
Tampereen viininpunainen raitiovaunu on huristanut raiteilla jo kaksi vuotta, mutta kolareita on tullut vähän linja-autojen, nyssejen, ja ratikoiden välillä. Nyssekuskeja sapettaa ratikoiden suosiminen valoristeyksissa. Toisaalta ratikkakuskit osoittavat ajoittain kohteliaisuutta kumipyöräkuskeille.
Teksti Jaakko Takalainen, Ilkka Heino
25.08.2023
Tampereen Seudun Linja-autohenkilökunta ry:n osaston 006 puheenjohtaja Markku Peltola on ajanut bussia yhdeksän vuotta. Aikaisemmin hän ajoi rahtia tavaraliikenteessä.
– Ajattelin, että ihmisten kuljettamisessa olisi jotenkin järjestäytyneemmät oltavat taukotiloineen ja päivätöineen kuin tavaraliikenteessä.
– No, ei ollut. Taukotiloista ja vessoista saa edelleen vääntää, ja aikataulut ovat venyneet reilusti aamuyön puolelle, sanoo Peltola, joka on myös Länsilinjat Oy:n pääluottamusmies.
Miten tamperelaiset bussinkuljettajat ovat sopeutuneet ratikoihin? Linjojahan on kaksi: (1) Sorin aukiolta Kaupin kampukselle ja (3) Pyynikintorilta Hervantajärvelle.
– Yllättävän hyvin. Tietääkseni eivät bussit ja ratikat ole kolaroineet, muutamat kolarit ovat olleet henkilö- tai pakettiautojen aiheuttamia.
– Osa kuljettajista pelkäsi etukäteen, että raitiolinjat vievät busseilta työt. Jo nyt liityntäliikenne on lisännyt bussien määrää, ja kun ratikkaverkko laajenee seuraavaksi Lielahteen ja Ylöjärvelle, arvatenkin busseja tarvitaan lisää liityntäliikenteeseen, Peltola toteaa.
Saadun tiedon mukaan yksi kolari on kuitenkin sattunut ratikan ja linja-auton välillä keskuskirjasto Metson lähellä vuonna 2021. Kukaan ei kolhussa loukkaantunut. Joka tapauksessa määrä on mitätön liikenteen vilkkauden huomioon ottaen.
Kaikkiaan ratikat hoitavat Tampereen seudun joukkoliikenteestä neljäsosan, arkisin noin 40 000 matkaa. Isoin haaste kahden liikennemuodon välillä ovat liikennevalot.
– Esimerkiksi Rautatiekadun ja Hämeenkadun risteyksissä ratikoita suosivat valot aiheuttavat pahimmillaan 5 minuutin pysähdyksen muulle liikenteelle, sanoo Peltola.
Käymme katsomassa ja kuvaamassa risteyksessä. Ja toden totta: kun kaksi ratikkaa tulee vastakkaisista suunnista, muu liikenne – joukossa nyssejä – odottaa sen 5 minuuttia. Toinen hankala paikka on Sampolan risteys Kalevan kirkon lähellä.
– Totta kai ratikoita pitää suosia, mutta tasapaino bussiliikenteen ja ratikoiden sujuvan liikenteen turvaamiseksi on vienyt kohtuuttoman kauan, murahtaa Markku Peltola.
Sitten on aika ottaa asiaan naisnäkökulmaa. Linja-autoa 12 vuotta ajanut Riikka Tuomisto kertoo kellottaneensa Sampolan risteyksessä 7 minuutin ”hermoja raastavan” odottelun, kun ratikat tulivat sopivasti eri suunnista.
–- Mutta eihän se ole ratikkakuskien vika vaan liikenteensuunnittelijoiden osaamattomuutta. Uskon, että useimmat ratikkakuskit ovat entisiä linja-autonkuljettajia, Tuomisto sanoo.
Hänellä ei ole ollut ratikoiden kanssa läheltä piti -tilanteita, enemmänkin kohtelu on ollut huomaavaista.
– Välillä ratikat vilauttavat valojaan ja antavat bussille tietä, jotta kaikkien matka sujuisi paremmin, kiittelee Tuomisto.
Jos Mansen nysset ja ratikat ovat löytäneet sopuisan yhteiselon, samaa ei voi sanoa vanhasta ja aina uudelleen alkavasta vaivasta: wc-tilojen puutteesta bussilinjojen päätepysäkeillä. Linja 10 Kaukajärveltä Tahmelaan sai tässä pormestaritason julkisuutta. Reitiltä puuttuivat wc-tilat katualueiden rakennustöiden vuoksi.
Tampereen pormestari Kalervo Kummola, 77 kommentoi asiaa Aamulehdessä. ” On se aika huono juttu, jos ei pysty tuollaista matkaa ilman vessataukoa ajamaan”, Kummola ihmetteli.
Miltä tämä kuulostaa, Riikka Tuomisto?
– Pöyristyttävältä! Kyllähän kesällä hätä keinon keksii, ja kuljettaja löytää puskapaikan, mutta talvella on vaikeampaa. Ja naiskuljettajilla on ajoittain vielä omat tarpeensa näissä vessa-asioissa.
– Ainoa järkevä ratkaisu olisi siirtää wc-tilat liikenteen tilaajan vastuulle. Liikennöitsijät vaihtuvat linjoilla, mutta vessojen tarve säilyy, Riikka Tuomisto toteaa.
Aamulehti julkaisi aiheesta kesäkuussa myös AKT:n aluetoimitsija Vili-Petteri Adamssonin mielipidekirjoituksen. Adamsson vaati vähättelyn sijaan ratkaisuja, joita Tampereella myös löytyi. Tässä tiivistelmä kirjoituksesta:
”KUMMOLAN kommenteista tajuaa, miksi vessaongelmat niin Tampereella kuin ympäri Suomen sivuutetaan. Ei huomata, että linja-autonkuljettajat ovat kaupunkiliikenteessä avainryhmä. Heillä on ihan inhimillisiä tarpeita käydä esimerkiksi wc:ssä. Kuljettajille puuttuvat vessat ja liian kireät aikataulut ovat iso ongelma, he jopa välttelevät juomista kesähelteillä, jotta pystyvät ajamaan käymättä vessassa. Ongelma on erityisen kiusallinen naisille. Puskapissa ei ratkaise ongelmaa. Jotkut kuljettajat ovat joutuneet jopa lopettamaan työuransa ennenaikaisesti, koska vessaan ei pääse. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on kirjeitse ottanut yhteyttä kaikkiin joukkoliikennettä järjestäviin kaupunkeihin, jotta vessa-asiat pistettäisiin kuntoon. Vastuuta pallotellaan kaupunkien ja yritysten välillä. Kuljettajat tarvitsevat työn arvostusta. Vähintä ovat kunnon työskentelyolosuhteet, mahdollisuus päästä vessaan ja pestä kädet. Tampereella Nyssen 10-linjan Tahmelan väliaikaisen päätepysäkin vessa-asia saatiin kuitenkin ratkaistua, kun asiaa uutisoitiin. Tämä osoittaa, että kun liikenteen tilaajalla, kaupungilla on tahtoa, on keinoja.” VILI-PETTERI ADAMSSON aluetoimitsija, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Tampere
”KUMMOLAN kommenteista tajuaa, miksi vessaongelmat niin Tampereella kuin ympäri Suomen sivuutetaan. Ei huomata, että linja-autonkuljettajat ovat kaupunkiliikenteessä avainryhmä. Heillä on ihan inhimillisiä tarpeita käydä esimerkiksi wc:ssä. Kuljettajille puuttuvat vessat ja liian kireät aikataulut ovat iso ongelma, he jopa välttelevät juomista kesähelteillä, jotta pystyvät ajamaan käymättä vessassa. Ongelma on erityisen kiusallinen naisille. Puskapissa ei ratkaise ongelmaa. Jotkut kuljettajat ovat joutuneet jopa lopettamaan työuransa ennenaikaisesti, koska vessaan ei pääse. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on kirjeitse ottanut yhteyttä kaikkiin joukkoliikennettä järjestäviin kaupunkeihin, jotta vessa-asiat pistettäisiin kuntoon. Vastuuta pallotellaan kaupunkien ja yritysten välillä. Kuljettajat tarvitsevat työn arvostusta. Vähintä ovat kunnon työskentelyolosuhteet, mahdollisuus päästä vessaan ja pestä kädet. Tampereella Nyssen 10-linjan Tahmelan väliaikaisen päätepysäkin vessa-asia saatiin kuitenkin ratkaistua, kun asiaa uutisoitiin. Tämä osoittaa, että kun liikenteen tilaajalla, kaupungilla on tahtoa, on keinoja.”
VILI-PETTERI ADAMSSON aluetoimitsija, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Tampere