Työelämä
AKT:n kouluvierailulla puhuttiin oikeuksista, velvollisuuksista ja toimitsijoiden mokista, joita ei kannata toistaa.
Teksti Tua Onnela
21.12.2021
Mikä on ammattiliitto? Mistä se muodostuu?
AKT:n järjestötoimitsija Juha Häkkinen kysyy visaisen kysymyksen, ja parikymmentä logistiikan ensimmäisen vuoden opiskelijaa miettii.
− Olisiko jäsenet, ehdottaa opiskelija Jesse Sopanen, ja Häkkinen on vaikuttunut.
Hänen mukaansa kysymykseen eivät osaa vastata kaikki jäsenet itsekään. Luullaan, että ammattiliitto on rakennus tai liiton henkilökunta, vaikka jäsenethän sen muodostavat. AKT:n henkilökunta on vain sen jäsenillä töissä.
Mutta Tampereella onkin Häkkisen mukaan erityisen fiksuja opiskelijoita. He osaavat tuosta vain vastata moniin muihinkin Häkkisen kysymyksiin, kuten:
Mitä velvollisuuksia työntekijällä on? Mennä paikalle silloin, kun on sovittu, ja tehdä ne hommat, joista on sovittu. Milloin kannattaa alkaa hakea kesätöitä? Heti.
Tällä kertaa AKT:n vierailulla Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa on Juha Häkkisen lisäksi mukana Tampereen aluetoimitsija Vili-Petteri Adamsson. Pari paikallista nuorta aktiiviakin oli tulossa, mutta he sairastuivat.
Adamsson kertoo, että hän pyrkii käymään kouluissa niin, että syksyisin hän tapaa kolmannen vuoden opiskelijoita ja keväisin ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Korona hieman sekoitti rytmiä, mutta yleensä hän käy läpi kaikki Tredun kuljetusalan toimipisteet ja myös aikuisopiskelijat.
Häkkinen ja Adamsson kertovat, että yleensä koulut ottavat ammattiliiton ihmiset vastaan mielellään.
− Heti, kun opettajat tajuavat, mistä on kyse, he ottavat meidät mielellään pitämään työelämäopetusta, Häkkinen sanoo.
Ensimmäisen vuoden opiskelijoille Häkkisellä ja Adamssonilla on tapana kertoa työelämän pelisäännöistä vielä melko yleisellä tasolla. Lakien ja työehtosopimusten yksityiskohtiin ei mennä vaan tehdään perusasiat tutuiksi.
He kertovat opiskelijoille esimerkiksi työntekijän velvollisuuksista ja oikeuksista, työehtosopimusten merkityksestä, ammattiliiton tehtävistä ja siitä, miten työsopimus kannattaa tehdä. Myös tulevista työllisyysnäkymistä puhutaan.
Tampereella opiskelijoiden huomion saavat erityisesti Häkkisen ja Adamssonin omakohtaiset esimerkkitarinat työelämästä.
− Olen ajanut kuorma-autoa, rekkaa, linja-autoa, kävin kokeilemassa ulkomaankeikkaa ja olin neljä vuotta YK-joukoissakin ajamassa. Kuljetusalan koulutuksella pääsee kokeilemaan aika montaa juttua, jos haluaa, Adamsson kertoo ja opiskelijat kuuntelevat hiiskahtamatta.
Kuljetusalan koulutuksella pääsee kokeilemaan aika montaa juttua, jos haluaa.
Vierailun alussa Adamsson jakaa opiskelijoille lomakkeita, joilla voi liittyä AKT:n opiskelijajäseneksi. Se ei ole tietenkään pakollista, mutta iso osa opiskelijoista täyttää ja palauttaa lapun.
Miksi niin kannattaa tehdä, ja miksi kannattaa erityisesti muistaa liittyä varsinaiseksi jäseneksi opiskeluiden päättyessä, siitäkin Adamssonilla ja Häkkisellä on omakohtaisia esimerkkejä.
− Minulle soitetaan paljon ja kerrotaan, että työnantaja ei maksa mitä pitää. Joudun ensin varmistamaan, onko soittaja meidän jäsen, ja jos on, asiaa aletaan selvittää. Jos ei ole, ei ole paljon mitään tehtävissä.
− Pahimmillaan minulla tuli vastaan tapaus, jossa isännällä oli työntekijälleen maksamatta 40 000 euroa, eikä sille voinut mitään, koska työntekijä ei ollut ammattiliiton jäsen. En tiedä, mitä te tekisitte 40 000 eurolla, mutta minä tekisin aika paljon, Adamsson kertoo.
Häkkinen puolestaan myöntää itse olleensa työuransa alussa sellainen ihminen, joka luuli pärjäävänsä ilman liittoa. Toisin kävi.
− Jos olisin heti liittynyt liittoon ja työttömyyskassaan, olisin saanut ansiosidonnaista työttömyysturvaa, kun jäin vähäksi aikaa työttömäksi. Menetin monta sataa euroa.
Toinen Häkkisen kantapään kautta oppima asia koskee työsopimuksia. Työuransa alussa hän arveli, ettei tarvitse kirjallista työsopimusta mihinkään − kyllähän suullinen riittää.
− Kaikki menikin hyvin siihen asti, kunnes tuli hiljainen heinäkuu ja työpaikalle saapuessani työautoani ei ollutkaan missään. Työnantaja väitti, ettei meillä ole mitään sopimusta. Siinä oli sana sanaa vastaan ja aika vaikea todistaa, että työsuhteeni olisi pitänyt vielä jatkua, Häkkinen kertoo.
Adamssonin ja Häkkisen viimeinen viesti opiskelijoille kuuluu: Tehkää aina kirjallinen työsopimus.
Tredun logistiikan ensimmäisen vuoden opiskelijat Mauri Hokajärvi, Jesse Sopanen ja Jussi Petrelius ovat jo nyt hyvin selvillä siitä, mihin kuljetusalan töihin he haluavat valmiudet.
Hokajärvi aikoo yhdistelmäajoneuvon rattiin.
− Se on minulla aina ollut haaveammatti, hän kertoo.
Sopasen valinta on linja-auto.
− Linja-autonkuljettajana pääsee näkemään paikkoja, joita ei ole ennen nähnyt. Sekin vaikuttaa, että myös äitini isä on alalla.
Petrelius puolestaan haluaa pätevyyden sekä yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi että linja-autonkuljettajaksi.
− Molemmat suoritan, jos vain mahdollista. Tykkään ylipäätään ajamisesta − tällä hetkellä ajan kevarilla, hän sanoo.
Kaikille kolmelle kuljetusalassa nimenomaan ajaminen on se tärkein houkutin. He kertovat kuitenkin myös miettineensä alan työllisyysnäkymiä. Ainakin tällä hetkellä ne näyttävät hyviltä.
− Vanhempaa väkeä on nyt alalla paljon, ja uutta tarvitaan, Sopanen sanoo.
AKT-lehti seuraa Hokajärven, Sopasen ja Petreliuksen taivalta opiskeluista työelämään.
Vili-Petteri Adamssonin ja Juha Häkkisen tärkeimmät viestit logistiikan opiskelijoille: