Ilmiöt
Tihkusade tai helle. Vappumarssin tunnelma on aina lämmin. Tänä vappuna jos koskaan on syytä lähteä liikkeelle.
Teksti Hannu Tuovinen, Silva Kärpänoja
29.04.2024
Sami Kokkonen on ay-kumppaninsa Jari Tasasen kanssa kantanut AKT:n ammattiosasto 007:n lippua monissa vapuissa viime vuosina. Välillä on menty tihkusateessa, melko usein koleassa säässä mutta aina lämpimässä tunnelmassa.
Muutama vuosi sitten Kokkonen hankki uuden kaksiosaisen puisen lipputangon aiemman alumiinisen tilalle. Virkavalta kai piti metallisia putkia vaarallisina, olihan kaupungin keskustan ’juhlinnassa’ nähty jos jonkinlaista astaloa.
Kokkonen toivoo paitsi lämmintä säätä myös muutaman vuoden takaista tunnelmaa, kun kulkueen reitti meni rautatientorilta Hakaniemeen. Juhla Hakaniemessä oli välitön ja hauska. Kauppahallin pitkä remontti ja muutto torille väistötilaan muutti reitin Hakaniemestä kansalaistorille ja sillä mennään ainakin tämä vappu.
– Itselläni vappupäivä lähtee käyntiin juuri kulkueeseen osallistumisesta ja siitä tunteesta, kun saan lipun kouraan.
– Saa sitten nähdä miten säiden haltijat hoitavat hommansa, kun työväen vapun kulkijat ottavat omat roolinsa. Tänä vuonna kenties tärkeämmät kuin pitkiin aikoihin.
Perheiden mukanaolo ilahduttaa Kokkkosta erityisesti, se kun perheen isommat lapset ja teinit kulkevat yhdessä pienimpien kanssa, jakavat tapahtumaa ja sen tärkeyttä. Tänäkin vappuna pääsee kulkuetunnelman lomassa haistamaan kevättä eli grillimakkaran tuoksua – ja aistimaan iloista meininkiä. Ehkäpä kasvomaalauksiakin tehdään jossain, mutta vielä siitä ei ole tietoa.
– Ilonpito kuuluu vappuun, samoin kuin työväenlaulujen laulaminen Juttutuvassa. Muistan kun nuorena halusin tulla uteliaisuudesta katsomaan mitä Hakaniemessä on meneillään. Oli tosi hauskaa ja siitä perinteeestä pidetään kiinni.
Kansalaistorilla toisen vappupuheen pitävältä AKT:n puheenjohtajalta Ismo Kokolta voi Kokkosen mukaan odottaa painavaa puhetta. Myös kansanedustaja Jussi Saramoa moni tulee kuuntelemaan mielellään.
– Vastakkainasettelua on ollut paljon, joten on ajankohtaisia aiheitakin.
– Vaikuttaa siltä, että hallitus haluaa tuhota sen minkä kertaalleen isoisänikin on ollut tappelemassa, DB Schenkerin terminaalissa työskentelevä Kokkonen puhisee.
Työelämälakien ja sosiaaliturvan leikkausten talvessa häntä ihmetyttää eritoten ’suurimman työväenpuolueen’ ja hallitusvastuupuolueen takinkäääntö.
– Kyllä Veikko Vennamo kääntyisi haudassaan. Osa on tosin tullut reilusti sanomaaan, että ovat olleet väärässä. Pikkuhiljaa tapahtuu muutosta, Kokkonen tuumaa.
Toukokuu: sulamakuu, mahlakuu, kyntökuu. Toukokuun nimi johtuu tou’on eli kylvön teosta’, jota tässä kuussa toimitetaan. Tou’on alkajaiset olivat ennen vanhaan vuoden tärkeimpiä juhlia. Sitä vietettiin yht’aikaa kylän joka talossa isäntäin sopimuksen mukaan. Juhlamurkina syötiin yhdessä, vuoroin kussakin talossa. Siihen otti osaa jokaisen talon isäntäväki sekä sen perheen jäsenet, missä syötiin. Ruokaan kuului keitettyä maitoa, seassa joululeipien viipaleita, ja sitä kutsuttiin paikoin möllyksi.
Lähde: Wanhan kansan merkkipäivät
6 munaa
3 dl hapanta kermaa
3 rkl sokeria
100 g vehnäjauhoja
Munat ja puolet sokerista vatkataan vaahdoksi, samoin vaahdotetaan hapan kerma ja toinen puoli sokerista. Vaahdot yhdistetään ja vehnäjauhot lisätään seokseen vähitellen. Kun vehnäjauhot ovat vähän aikaa paisuneet, paistetaan munkit. Kuumennettu munkkipannu voidellaan ja jokainen syvennys pannaan puolilleen taikinaa. Kun munkki on paistunut ruskeaksi toiselta puolen, käännetään se nopeasti haarukalla ja toinenkin puoli ruskistetaan. Munkit kierretään sokerissa. Tarjotaan hillon tai kermavaahdon kera.
Lähde: Keittotaito, WSOY 1932