Työelämä
Verokarhu töissä 1/3 Ansiotulojen verotus koostuu kolmesta osasta, joista yksi ei ole pakollinen. Veroilla saa koulutusta, terveydenhuoltoa, teitä ja kirjastoja.
Teksti Tua Onnela
Kuva Getty Images
03.02.2026
Juttusarja kertoo työn verotuksesta. Ensimmäisessä osassa käsitellään ansiotuloveron lajeja, toisessa verojen maksamista ja kolmannessa työn verotuksen vaikutuksia.
Tuloveroista suurin potti kertyy valtion ansiotuloverosta. Vuonna 2024 sitä maksettiin yhteensä noin 22 miljardia euroa.
Valtion tulovero on progressiivinen, eli palkansaajan maksuprosentti riippuu hänen tuloistaan. Pienistä palkoista maksetaan vähemmän ja isoista enemmän. Tänä vuonna esimerkiksi 22 000 euron verotettavilla vuosituloilla valtion tuloveroprosentti on noin 13 ja 52 000 euron verotettavilla tuloilla 21.
Verotettava tulo ei ole sama asia kuin palkka. Erilaisten vähennysten ansiosta pienistä palkoista ei kerry valtionverotuksessa verotettavaa tuloa lainkaan. Valtion tuloveroa täytyi vuonna 2025 maksaa vasta 27 000 euron palkoista alkaen.
Ansiotulovero on yksi valtion suurimmista tulonlähteistä.
Suurin siivu eli 27 prosenttia valtion saamista veroeuroista hupenee terveydenhuoltoon. Sitä pyörittävät hyvinvointialueet, joita valtio rahoittaa.
Seuraavaksi suurin siivu, 21 prosenttia, menee eläkkeisiin ja muuhun sosiaaliturvaan. Koulutus vie 11 prosenttia veroeuroista ja esimerkiksi maanpuolustus 6 prosenttia.
Palkansaaja maksaa kunnallisveroa omalle kunnalleen sen prosentin mukaan, jonka kunnanvaltuusto on päättänyt. Keskimääräinen vuoden 2026 kunnallisveroprosentti on Manner-Suomessa 7,57.
Veroprosenteissa on kuntien välillä isot erot. Esimerkiksi keskituloisella kauniaislaisella jää kuukaudessa jopa satasia enemmän käteen kuin vastaavan summan tienaavalla pomarkkulaisella.
Kuntavero on tasavero, eli kaikki ansiotuloja saavat kuntalaiset maksavat sitä samalla prosentilla. Erilaiset verovähennykset vaikuttavat kuitenkin myös kuntaveroon, jos tulot ovat pienet. Kuntaveroa alettiin viime vuonna maksaa 18 600 euron vuosituloista alkaen.
Kunnallisvero on kuntien ylivoimaisesti suurin tulonlähde.
Verotuloista suurin osa menee päiväkoteihin ja kouluihin. Lisäksi kunnat tarjoavat esimerkiksi kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapalveluita, rakentavat katuja, kaavoittavat alueita ja järjestävät joukkoliikennettä.
Kunnallisveroa maksettiin vuonna 2024 yhteensä noin kymmenen miljardia euroa.
Jos palkansaaja kuuluu evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon, hän maksaa ansiotuloverotuksessaan myös kirkollisveroa. Kuten kuntavero, sekin riippuu asuinpaikasta. Kirkollisveroprosenttinsa määrää kukin seurakunta itse.
Esimerkiksi espoolainen evankelisluterilaisen kirkon jäsen maksaa kirkollisveroa prosentin tuloistaan, kemiönsaarelainen kaksi prosenttia.
Keskimääräinen kirkollisverovelvollinen maksaa sitä reilut 400 euroa vuodessa. Yhteensä kirkollisveroa kertyy noin miljardi euroa.
Kirkollisvero on seurakuntien tärkein tulonlähde. Suurin osa siitä menee seurakuntatyöhön kuten jumalanpalveluksiin ja lapsi- ja nuorisotyöhön kuten rippileireihin.
Lähteet: Valtiovarainministeriö, Verohallinto, Veronmaksajain keskusliitto, Tilastokeskus