Työelämä
Kuljettajapula on tosiasia monen kuljetusyrityksen kohdalla. Ahola Group halusi selvittää sen syitä kysymällä nuorilta minkälainen mielikuva heillä oli alasta. Kävi ilmi, etteivät mielikuvat aina vastaa nykyisten kuljettajien ajatuksia.
Teksti Susanna Chazalmartin
29.01.2023
Kuljetusalalla on käynnissä sukupolvenvaihdos. Vanhoja kuljettajia jää eläkkeelle, eikä tilalle löydy nuoria, uusia ammattilaisia.
– Päätimme toteuttaa kyselyn, koska halusimme ymmärtää kuljettajapulan juurisyitä ja kartoittaa samalla nuorten näkemyksiä alasta. Halusimme selvittää, mitä esteitä he näkevät alalle hakeutumisessa, Aholan toimitusjohtaja Ida Saavalainen sanoo.
Kemiläinen 21-vuotias Aleksi Saari on ajanut rekkaa Pohjaset Oy:lla viime syksystä lähtien. Hän valmistui logistiikkapuolelta kaksi vuotta sitten ja on ollut kuljetushommissa siitä lähtien.
Ennen kouluun lähtemistä Saari ounasteli, että kuljettajan työ tulee olemaan haastavaa ja yksinäistäkin. Hän on kuitenkin aina ollut kiinnostunut autoista, eikä siksi epäröinyt alalle hakeutumista. Myös samalla alalla työskentelevä isä suositteli logistiikka-alaa.
– Isän kanssa ollaan juteltu tästä työstä, joten tiesin suunnilleen mitä odottaa, Saari sanoo.
Nykyisessä työssään Saari on onnekseen huomannut, etteivät mielikuvat työn haastavuudesta täysin vastanneet todellisuutta. Hän on oppinut tarvittavat taidot tekemällä ja nauttii työstään.
– Kyllä tämä omalta alalta tuntuu. Koen, että työ on merkityksellistä ja voisin suositella alaa kavereillekin.
Saari uskoo, että epäsäännölliset työajat ja palkka voivat saada nuoret epäröimään alalle hakeutumista. Häntä itseään ne eivät suuremmin mietitytä.
– Palkka vastaa mielestäni opiskelun määrää. Työajat ovat epäsäännölliset, mutta itselleni se on oikeastaan työn paras puoli. Teen nelipäiväistä viikkoa, joten minulle jää mukavasti vapaa-aikaa.
Kyselyssä kävi ilmi, että jopa 80 % nuorista pitää kyllä kuljettajan työtä yhteiskunnallisesti merkityksellisenä. Moni uskoo kuitenkin logistiikkatarpeiden vähenevän tulevaisuudessa ja alan digitalisoituvan nopeasti. Tämä käsitys tuli osin yllätyksenä.
– Nuoret uskoivat, että robotiikka ja automaatio tulevat viemään kuljettajien työt. Nykyiset kuljettajamme näkevät asian kuitenkin toisin. Vain pieni osa heistä uskoo, että kuljettajien tarve tulisi vähenemään tämän takia.
Eroja tuli myös mielikuvissa työn mielekkyyteen liittyen. Nuorista vain 38 % kuvaili kuljettajan työtä mielekkääksi, kun taas lähes kaikki yrityksen nykyiset kuljettajat kokivat, että työ nimenomaan oli mielekästä.
– Tätä alalla työskentelevien kuljettajien positiivista mielikuvaa tulisi jakaa laajemmin, jotta voitaisiin vaikuttaa nuorten kiinnostukseen alaa kohtaan.
Tuloksia aiotaan hyödyntää jatkossa siinä, miten alasta viestitään.
– Haluamme nostaa esiin alan hyviä puolia, kuten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnallisesti merkityksellisessä työssä osana Suomen huoltovarmuutta. Panostamme osaltamme entisestään myös kuljettajien työoloihin, Saavalainen sanoo.
Hän uskoo, että nuorten kipinä alaa kohtaan tulisi sytyttää aikaisessa vaiheessa. Yritys on siksi läsnä mm. somessa, lisäksi he tekevät säännöllisesti koulu- ja armeijavierailuja, joissa he kertovat eri-ikäisille alasta ja kuljettajan työstä.
– Kuljetusalan tulevaisuus on kuitenkin valoisa ja tätä viestiä meidän tulisi nyt yhdessä viedä eteenpäin, jotta nuoria saataisiin alalle lisää.
Vastaajat, varsinkin naiset, kuvasivat kyselyssä spontaanisti raskaan ajoneuvon kuljettajan työtä fyysisesti raskaaksi ja vaaralliseksi. Työ on työtä siinä missä muukin työ, oli annetuista vastausvaihtoehdoista useimmiten valittu.
Työajat nousivat esiin syynä sille, miksi vastaajat eivät halua hakeutua kuljettajan tehtäviin. Vaihtoehdoista eniten valittu syy oli se, että vastaajat (etenkin naiset) eivät halua olla pitkiä aikoja poissa kotoa. Ne, jotka eivät harkitse alaa, osoittivat haluavansa työn, joka on vastuullisempaa tai koulutuksen, joka ei rajaa pois muita ammattivalintoja.
Vastaajat kertoivat, että kuljettajan työstä tulisi houkuttelevampaa, jos sen työehdot ja työajat olisivat paremmat. Osa koki, että työn ja muun elämän yhdistämisen pitäisi olla helpompaa. Miehet valitsivat useimmiten vastausvaihtoehdon: ”Työn tulisi olla sellainen, jossa terveellisen elämäntavan ylläpitäminen olisi helpompaa.”
Lähde: Ahola Group