Liitto
Tes-koulutus Viitisenkymmentä ahtausalan luottamusmiestä kokoontui Hakaniemeen saamaan oppia muun muassa työehtosopimustulkinnoista ja lakimuutoksista. Tärkeässä roolissa oli myös verkostoituminen ja tuttujen tapaaminen.
Teksti Hannele Hanhikorpi
Kuvat Sini Silván
16.04.2026
Kaksipäiväinen koulutustilaisuus alkoi liiton puheenjohtajan, Ismo Kokon, ajankohtaiskatsauksella. Siinä kerrattiin tuoreimmat työmarkkinauutiset ja keskusteltiin muun muassa vahvuuslaskennasta.
Oy M. Rauanheimon pääluottamusmies, Janne Mild, on tehnyt Kokkolan satamassa töitä jo 20 vuotta. Mildin isällä oli 37 vuoden työputki ahtausalalla, joten perheelle satamat ovat tuttuja.
Janne Mild kiittelee työehtosopimuksen vahvuuslaskentapykälää, sillä alalle tullaan usein tilapäistöiden kautta. Hän oli itsekin kesätöissä tilapäisenä ahtaajana jo 1990-luvulla ennen armeijaan menoa.
– Pari kertaa vuodessa määrä tarkistetaan ja jos on vaikka puolikaskin ukko ”liikaa”, niin sitten vakinaistetaan yksi, kuvailee Mild.
Kokkolan satamaan ovat maailman markkinat ja poliittinen tilanne vaikuttaneet paljon. Tilanne vaikutti hyvältä alkuvuodesta 2022. Töitä riitti enemmän kuin ehti tekemään, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan pysäytti ison osan transito- eli kauttakulkuliikenteestä. Sen jälkeen on kärsitty kahdet irtisanomiset ja kolmet lomautukset.
– Maan hallituksen heikennykset tuntuvat Kokkolassa työttömyyden kautta. Ansiosidonnaisen porrastaminen on näkynyt konkreettisesti työttömien arjessa. Ja suojaosan poisto ei ainakaan helpota töiden vastaanottoa, luettelee Janne Mild hallituksen toimien vaikutuksia.
Satamat ovat erilaisia. Pelko työpaikan menetyksestä yhteinen. Paperin vienti on pudonnut ja sen myötä väki satamassa puolittunut. Rauman satamaan ei Venäjän hyökkäyssota ole vaikuttanut, kertoo Euroports Rauma Oy:n pääluottamusmies Kari Wallenius.
– Sen sijaan Lähi-Idän tilanne on näkynyt siinä, että jokin puutavarakontti on jouduttu purkamaan takaisin, kun sitä ei voitukaan lähettää sinne Hormuzinsalmelle, kuvailee Wallenius.
Myös Kari Wallenius kiittelee työehtosopimuksen pykälää, millä rajataan määräaikaisten käyttöä, mutta moittii suojaosan poistoa.
– Valtavasti näkyy suojaosan poisto tilapäisten ahtaajien kohdalla, kun heidän ei kannata tulla enää töihin. Pieni ansio leikkaa työttömyysturvaa ja sitten joutuu odottelemaan pitkään, että lasketaan päivärahat uudelleen. Se ei kannusta tilapäistyöhön, toteaa Wallenius.
Walleniuksen työura on kestänyt Raumalla jo 34 vuotta mutta pääluottamusmiehenä hän on vasta ensimmäistä kauttaan. Kokemusta on kuitenkin kertynyt varapääluottamusmiehenä ja osaston toiminnassa hän on ollut mukana koko työuransa ajan.
– Kai se on jonkinlainen halu vaan hoitaa asioita, mikä sai mukaan. Ehkä alkuun se, ettei kukaan oikein tuntunut tietävän 5-vuoroasioista mitään, lähdin sitten niitä hoitamaan, kertoo Wallenius.
Palkinto tulee, kun saa asiat kuntoon.
– Kyllä se ihmisten kanssa touhuaminen ja hyvä mieli siitä, että saa jonkun asian maaliin, työntekijät ovat tyytyväisiä ja neuvottelut sujuneet hyvin, on se paras palkinto, hän jatkaa.
Janne Mild odottaa saavansa kurssilta tietoa ja vastauksia tulkintarekisteri- ja tes-asioihin. Yhtä tärkeää on kuitenkin tavata tuttuja.
– Montaa tapahtumaa ei nykyään vuodessa ole, missä tapaisi kollegoita, joten on kiva nähdä heitä. Liiton piiristä on tullut hyviä ystäviä, joihin ollaan viikoittain yhteyksissä. Me sataman luottikset pidetään yhtä, kertoo Mild.
Kari Walleniuksen odotukset kurssilta ovat samat. Lakimuutostulkinnat kiinnostavat ja yhteiset tapaamiset ovat tärkeitä.
– On kiva tavata tuttuja ja kuulla, mitä muualla tapahtuu, Wallenius kertoo.
Sekä Mild että Wallenius kiittelevät kurssin antia ja erityisesti tulkintarekisterin läpikäynnistä saatuja oppeja.
– Hyviä tulkintoja ja apua luottamusmiehen arkeen tuli paljon. Myös saman yhtiön muita luottamusmiehiä oli kiva tavata ihan henkilökohtaisesti, kiittelee Janne Mild.
Toisaalta asiaa oli niin paljon, että jatkokurssikin kelpaisi.
– Ehdottomasti kannatti matkustaa Helsinkiin ja etenkin tulkintarekisteriasia oli erittäin mielenkiintoinen, totea myös Kari Wallenius. Ja se baarivaliokuntakin oli pirun hyvä, hän jatkaa.
Ahtausalan työehtosopimuksella on rajoitettu työnantajan oikeutta käyttää tilapäisiä ahtaajia. Heidän määränsä voi olla korkeintaan 10 % työntekijöistä. Kaksi kertaa vuodessa ahtausalan yrityksissä tehdään vahvuuslaskenta. Jos tässä todetaan, että tilapäisiä ahtaajia on käytetty, työnantaja vakinaistaa heitä siten, että tilapäisten määrä ei ylitä tuota 10 prosenttia.