Liitto
Luottamusmiehet Kun Veijo Ruonala jätti pitkäaikaisen pääluottamusmiehen tehtävänsä Koiviston Auto Oulussa, Janne Meriläinen nappasi kapulasta kiinni. Molempien miesten kohdalla halu vaikuttaa asioihin tulee kotikasvatuksesta.
Teksti Kati Valjus
Kuvat Mikko Törmänen
05.05.2026
Kapulanvaihto. Se tuntuu Veijo Ruonalasta, 63, hyvältä. Viimeisen vuoden aikana molemmat lonkat on leikattu ja se on pitänyt sisällään sairauslomia, joten virallinen eläkkeellejäämispäivämäärä Koiviston Auto Oulun linja-autonkuljettajana oli maaliskuussa. Pääluottamusmiehen kapula vaihtui tuolloiselle varapääluottamusmies Janne Meriläiselle jo vuoden 2024 lopussa.
Ura on kunnioitettava: Ruonala aloitti Koskilinjat Oy:n palveluksessa vuonna 1987.
– Periaatteessa olen ollut samassa firmassa töissä ajamassa Oulun paikallisliikennettä melkein neljäkymmentä vuotta, firman nimi vain on vaihtunut, Ruonala virnistää.
Ennen kuljettajan uraansa Ranualta kotoisin oleva Ruonala oli muun muassa metsätöissä ja rakennushommissa. 19-vuotiaana Ouluun muuttanut mies meni linja-autonkuljettajakurssille, kun ”ei keksinyt muutakaan”.
– Kuljettajan työ on tarjonnut tasaisen tulon, kun oli asuntolainaakin. Talo rakennettiin vuonna 1992, kun kaupungilta tuli lipputukipäätös. Oli turha hötkyillä muualle, Ruonala toteaa.
Pääluottamusmies Ruonalasta tuli vuonna 2000. Sitä ennen hän oli toiminut työsuojeluvaltuutettuna.
– Kantaaottava olen ollut aina ja tottunut sanomaan, jos on ollut asiaa. Ammattiyhdistysliike on kulkenut verenperintönä, isäni oli Maaseututyöväen Liiton aktiivi. Kun menin ensimmäistä kesää metsän istutukseen alaikäisenä, olin lakossa jo ennen kuin työt ehtivät alkaa. Työntekijöiden edustaja ei antanut lupaa aloittaa töitä, ennen kuin oli neuvotellut puulle tarjottua paremman hinnan, Ruonala muistelee nauraen.Vaikka Ruonala on tottunut puhumaan kun on asiaa, hän kuitenkin mainitsee luottamusmiehen tärkeimmäksi ominaisuudeksi kuuntelemisen taidon.
– Otat kantaa vain siinä kohtaa, kun on tarpeen. Tärkeää on olla luottamuksen arvoinen ja ennen kaikkea kuunnella.
Luottamusmies ei välttämättä ole työpaikan tykätyin mies.
– Ei tarvitse olla tykätyin, ei ylhäällä eikä alhaalla.
Janne Meriläinen on Ruonalan kanssa samoilla linjoilla: luottamusmiehen työtä tehdään omalla persoonalla. Sosiaalisilla taidoilla on tärkeä merkitys.
– Lisäksi pitää olla valtava tietopankki. Veijolla sellainen on, ja hän on jakanut tietoa avoimesti. Se on arvokasta. Itse lupaan ottaa selvää, jos en jotain asiaa tiedä.
Meriläinen valittiin Koiviston Auto Oulun varapääluottamusmieheksi vuonna 2022, ja siitä lähtien nykyinen ja väistynyt pääluottamusmies ovat tehneet tiivistä yhteistyötä.
– Veijo ajoi minut sisään hommaan. Vaikka Veijo ei ole enää töissä, voin koska tahansa soittaa hänelle ja kysyä neuvoa. Paljon tässä on soiteltukin, alkuun useitakin kertoja päivässä, Meriläinen paljastaa.
Meriläinen on toiminut kuljettajana 2000-luvun alusta lähtien. Luottamusmiehen tehtävään hänet ajoi halu vaikuttaa asioihin.
– Isä oli Metallityöväenliiton toimitsija. Kyllä se kotikasvatuksessa minullakin on tullut, Meriläinen arvelee.
Paljon on muuttunut alalla viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana.
– Enää ei leimata pahvisia sarjalippuja, Ruonala heittää esimerkin.
Totta puhuen työn luonne on muuttunut vaativammaksi ja aikataulujen kanssa ollaan kovilla. On tullut kilpailutuksia, organisaatiouudistuksia ja yt-neuvotteluja. Aloitus- ja lopetusajoissa minuutit ovat tiukassa.
Luottamusmiehen puoleen käännytään monenlaisissa tilanteissa.
Uudenlainen tilanne sattui vastikään, kun työntekijä ei päässyt lentämään Suomeen Lähi-idän konfliktin keskeytettyä lentoliikenteen.
– Sain sovittua työnantajan kanssa, että työntekijä tulee, kunhan pääsee. Ihmisillä saattaa tulla elämän varrella kaikenlaisia tilanteita ja ne pyritään ratkaisemaan, Meriläinen lupaa.
Luottamusmiehen työ on konkreettista edunvalvontaa. Eräs viimeaikainen esimerkki on siirtymäkävelyyn varatun ajan pidentäminen.
– Kellotimme kävelyä varikolta lähtöpysäkille ja mittaustemme mukaan matka kesti pidempään kuin työnantajan laskennalla. Saimme neuvoteltua kaksi minuuttia lisää kävelyaikaa, minkä vaikutus ulottuu kymmeniin kuljettajiin päivittäin. Kyllä ovat minuutit tiukassa, Meriläinen puuskahtaa.
Molemmat miehet pitävät isona haasteena liiton järjestäytymisastetta, jota olisi tärkeää saada ylöspäin.
– Jos duunari haluaa vaikuttaa omiin työehtoihinsa, se tapahtuu ammattiliiton kautta. Miten saisimme nuorison ymmärtämään tämän? Jos tullaan tilanteeseen, että alle puolet työntekijöistä kuuluu liittoon, alamme menettää yleissitovan työehtosopimuksen mukanaan tuomia etuja, Ruonala muistuttaa.
Ruonalan elämässä kääntyy nyt uusi lehti. Siihen kuuluvat olennaisesti lastenlapset.
– Lastenlapset viettävät paljon aikaa meillä ja kuskaan heitä kouluun ja harrastuksiin. He olivat tärkein syy siihen, että halusin nyt jäädä pois näistä hommista.
Periodityön epäsäännöllistä rytmiä Ruonala ei jää kaipaamaan.
– Nyt voin vihdoin suunnitella elämääni pidemmällekin kuin kolmen viikon työvuorojen päähän ja viikonloput ovat varmuudella vapaita, eläkeläinen hymyilee.