Ilmiöt
Kun työntekijät marssivat ulos, työnantaja puhuu laittomasta lakosta.
Teksti Tua Onnela, Getty Images
20.01.2022
Ulosmarssi, mielenilmaus, laiton lakko… Kun työntekijöiden tunteet kuohahtavat esimerkiksi irtisanomisten takia ja he poistuvat töistä lyhyeksi ajaksi, tapauksen nimitys riippuu kertojasta. Jos työntekijöitä kysytään, heillä on meneillään mielenilmaus. Työnantaja taas kertoo mieluusti, että kyseessä on laiton lakko.
Sanavalinnoilla vaikutetaan yleisön mielipiteisiin. Mediankin voi olla vaikea valita sanat niin, ettei teksti tunnu puolueelliselta. Joskus puolueellisuutta ei edes yritetä välttää: esimerkiksi metsäteollisuuden työtaistelusta vuonna 2005 kirjoitettiin yleisesti lakkona, vaikka kyseessä oli työsulku.
Koiviston Auton pääluottamusmies Olli Kettunen kertoo, että värittyneistä termeistä tulee työpaikoilla välillä hankaluuksia. Työntekijä- ja työnantajapuolilla voi olla eri käsitykset siitä, millainen lakko on laillinen ja millainen ei, ja mitä sanoja pitäisi käyttää.
– Kun työnantaja puhuu laittomasta lakosta, työntekijät tietysti säikähtävät. Työntekijät eivät välttämättä itsekään tiedä, mihin heillä on oikeus.
AKT-lehden lakkosanastosta voi tarkistaa, mitä termit tarkoittavat ja mikä on laillista.
Työntekijät eivät välttämättä itsekään tiedä, mihin heillä on oikeus.
Hyvityssakko: Työtuomioistuin voi määrätä sanktion laittomasta lakosta ammattiliitolle tai työnantajaliitolle. Yksittäiselle työntekijälle ei määrätä hyvityssakkoa, vaikka hän olisi osallistunut laittomaan lakkoon.
Lakko eli työnseisaus: Lakolla tarkoitetaan työn väliaikaista keskeyttämistä. Lakon aikana työntekijät eivät tee tiettyjä töitä. Työnantajalla ei ole lakon aikana työnjohto-oikeutta, eikä palkanmaksuvelvoitetta. Voimassa oleva työehtosopimus voi rajoittaa lakko-oikeutta. Työtuomioistuin voi arvioida, onko lakko ollut laiton.
Lakkovaroitus: Lakkovaroituksella eli työtaisteluilmoituksella tarkoitetaan valtakunnansovittelijalle ja vastapuolelle kahta viikkoa ennen annettavaa ennakkoilmoitusta uhkaavasta lakosta.
Poliittinen lakko: Poliittisella lakolla pyritään vaikuttamaan valtioon tai esimerkiksi kaupunkiin. Poliittisella lakolla ei näin ollen pyritä vaikuttamaan oman alan työehtosopimuksessa sovittuihin asioihin, vaan muuhun yhteiskunnalliseen seikkaan, esimerkiksi poliittiseen päätökseen.
Saarto: Saarrolla tarkoitetaan mielenosoituksen tai tukilakon kaltaista työtaistelutoimenpidettä, jossa muissa yrityksissä työskentelevät työntekijät kieltäytyvät työskentelemästä saarron alaisen yrityksen kanssa. Työntekijät kieltäytyvät lisäksi hakeutumasta saarrettuun yritykseen töihin.
Sopimukseton tila: Sopimukseton tila alkaa, kun työehtosopimuksen voimassaolo päättyy. Sopimuksettoman tilan aikana työrauhavelvoite ei ole voimassa.
Tukilakko: Tukilakolla eli myötätuntolakolla tarkoitetaan lakkoa, jolla osoitetaan tukea jonkin toisen alan tai työpaikan lakossa olevia työntekijöitä kohtaan.
Turvaamistoimi: Turvaamistoimen tavoitteena on jo ennen tuomioistuimen lopullista ratkaisua järjestää ennakkoturvaa kiireellisen oikeussuojatarpeen tilanteissa. Turvaamistoimea käytetään perinteisesti erilaisissa yritysten tai henkilöiden välisissä riidoissa, joissa on vaarana, että riidan kohde esimerkiksi häviää tai vahingoittuu. Turvaamistoimi voidaan määrätä, kun tarkoituksena on estää tämän riidan kohteen hävittäminen tai vahingoittaminen.
Työrauhavelvoite: Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimuksen osapuolet eivät saa työehtosopimuksen voimassaolon aikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat kyseiseen työehtosopimukseen.
Työsulku: Työsulku on työnantajapuolen työtaistelutoimi. Työsulun aikana työnantaja estää työntekijöitä pääsemästä töihin ja keskeyttää heidän palkanmaksunsa. Työsulkuun voidaan julistaa yksittäinen yritys tai jonkin työnantajaliiton kaikki jäsenet.
Työtaistelu: Työtaistelu on painostuskeino, jota voidaan käyttää esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluiden aikana, ellei sopimukseen päästä. Erilaisia työtaistelukeinoja ovat esimerkiksi lakko, saarto ja työsulku.
Ulosmarssi tai mielenilmaus: Työntekijöiden lyhytaikainen töiden keskeyttäminen ja poistuminen työpaikalta.
Vuoronvaihtokielto: Vuoronvaihtokiellon julistaneen ammattiliiton jäsenet kieltäytyvät vuoronvaihdosta. Tämä tarkoittaa, että vuoronvaihtokiellon aikana tehdään ainoastaan vahvistetun työvuoroluettelon mukainen työaika. Vuoronvaihtokiellon aikana työntekijät eivät vaihda työvuorojaan tai tee muitakaan työnantajan esittämiä muutoksia työaikaan.
Ylityökielto: Ylityökiellon julistaneen ammattiliiton jäsenet kieltäytyvät ylitöistä. Töitä tehdään ainoastaan säännöllisen työajan puitteissa. Kiellettyä sen sijaan ovat esimerkiksi lisä- ja ylityö, liukumien kerryttäminen sekä työajan ulkopuolella tapahtuva päivystäminen.
Teksti Tua Onnela ja Milja Yli-Hongisto