Työelämä
– Koronapandemia sekoitti koko kuljetusmarkkinoiden järjestelmän, kun ihmisten kulutustavat muuttuivat, apulaisprofessori Tomi Solakivi Turun yliopistosta toteaa.
Teksti Sini Silvàn, Seidi Guzejev, Getty Images
21.12.2021
Kuljetusjärjestelmän häiriöitä on esimerkiksi konttiliikenteen takkuaminen. Yksi suma koettiin Suezin kanavassa. Pohjois-Amerikan satamissa kontteja ei saada liikkeelle kuljettajapulan takia. Britanniassa sama ilmiö konkretisoitui Brexitin myötä. Siellä ulkomaalaiset kuljettajat siivottiin maasta, tämän myötä kauppojen hyllyt ja huoltoasemien polttoainetankit tyhjenivät.
– Tilanne on sama ympäri Eurooppaa, kuljettajapula on enemmän tai vähemmän akuutti, Tomi Solakivi sanoo.
Kuljettajapulaa lisää kaupan kasvu samaan aikaan, kun alalta poistuu väkeä. On kimurantimpi kysymys, ovatko työehdot sellaisia, että ne houkuttelevat alalle. Suomi on ollut erikoistapaus siinä, että Puolustusvoimat on osittain kouluttanut ja näin tuupannut nuoria kuljetustehtäviin. Tällaista väylää ei ole muissa maissa.
Pandemia rajoitti ja nipisti Itämerellä myös matkustajaliikennettä.
– Tavaraliikenteen piti kulkea ja etsiytyä niille reiteille, mitkä olivat toiminnassa. Näin liikenne voimistui Turussa sekä erityisesti Naantalissa.
Solakivi kertoo, että ajoittain jopa 98 prosenttia lentomatkustajaliikenteestä on ollut jonkinlaisten rajoitusten kohteena. Lentorahti on osittain pitänyt yhtiöitä, ellei pinnalla, niin lähellä pintaa.
Nämä eri ilmiöt ovat Solakiven mukaan osa samaa yhtälöä. Nyt ei käydä ravintolassa eikä teatterissa, ei siis käytetä palveluita, sen sijana ostetaan ”sitä kahdeksatta taulutelevisiota” ja tavara liikkuu.
Raakaöljyn ja sen myötä polttoaineiden hintojen nousu näkyy väistämättä. Turbulenssia on tiedossa. Edessä häämöttää myös EU:n Fit for 55 -paketti, jonka tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että normeja tiukennetaan ja päästökauppa käy, ja liikenteen automaatiota edistetään. Ilmastokeskustelu kaikissa muodoissaan on suuri megatrendi.
Koko pandemian ajan keskuspankit ovat kuitenkin lyöneet rahaa liikkeelle. Lisäksi valtioiden finanssipolitiikka on pitänyt pyöriä pyörimässä.
– En ole sanomassa, että äkkipysähdys olisi tulossa. Olen ymmärtänyt, että akuutein markkinoiden ylikuumentuminen helpottaa, Solakivi sanoo.
Vuoden 2022 näkymät ovat silti sekaisin, mikäli koronaviruksen omikron-variantti puskee päälle.
– Pikku hiljaa käydään kreikkalaisia aakkosia läpi, Solakivi tuumii.
Alan tilannetta ja näkymiä kyseltiin luottamusmiehiltä joulukuun alussa.
Jari Kraft Linja-autonkuljettaja, työsuojeluvaltuutettu OnniBus, Turku
– Silloin kun koronapandemia alkoi, OnniBusin linjat laskettiin minimiin. Jos verrataan tähän hetkeen, nyt näyttää huomattavasti paremmalta, Jari Kraft kertoo.
OnniBusin työntekijät ovat kokeneet massiivisia lomautuksia ja osittain myös irtisanomisia. Linjoja ja yhteyksiä on vähennetty, osa työntekijöistä lopetti omasta aloitteestaan. Vaikka trendi on nyt toiseen suuntaan, edelleen kuljettajia on lomautettuna ja osa-aikalomautettuina. Matkustajamäärät ovat kasvaneet, mutta jälleen eletään mielenkiintoisia aikoja.
– Ei se sitten ihan helpottanut vieläkään, Kraft toteaa.
Matkustajat käyttävät maskeja edelleenkin, vaikka pakkoa siihen ei ole.
– Itse olen hyvä esimerkki. Sen jälkeen, kun korona alkoi ei ole edes flunssaa ollut 1,5 vuoteen. Yleinen hygieniataso ja käsien peseminen kulkevat käsi kädessä sen kanssa.
Kraft toimii työsuojeluvaltuutettuna vuoden loppuun, jolloin pestiin tulee uusi henkilö Olli Alajääskö.
Anu Karjalainen, Chief Purser Finnairin luottamusmies, SLSY Osasto 208, AKT:n valtuuston jäsen, Helsinki
Anu Karjalainen on ollut lentotyössä ja alalla yli 40 vuotta.
– Kuvittelin nähneeni kaiken, mutta koronan tulo oli kuin ajettaisiin kahta sataa päin seinää. Lentohenkilökunnasta noin 30 prosenttia on yhä toistaiseksi voimassa olevilla lomautuksilla. Se tarkoittaa monelle taloudellisia haasteita.
– Jos tulevaisuuden näkymiä olisi kysytty muutama viikko sitten, olisin sanonut, että mennään parempaan päin.
Omikron-variantti luo uuden tumman pilven lentoalan ylle. Karjalainen toivoo, että kaikki ne, jotka rokotuksen voivat ottaa, ottavat sen ja tulevaisuudessa uskalletaan taas matkustaa.
– En malta odottaa, että pääsen taas tekemään töitä maailman ihanimpien työkavereiden kanssa.
David Herok, Turku varastomies, pääluottamusmies DHL Supply Chain (Finland) Oy
Huolinta-alalla tilanne vaihtelee, yleisesti tavaraa on liikkunut hieman aiempaa enemmän. Epävarmuus näkyy koko toimintaketjussa alkaen tavaroiden tuotantomaista, merikuljetuksiin ja kuluttajakäyttäytymiseen saakka.
– Korona aika on ollut sekavaa. Sen keskellä piti löytää oma linjaus, miten toimitaan. Meillä se meni hyvin ja johdonmukaisesti on menty eteenpäin.
Korjausliikettä on tehty nimenomaan parantamalla viestintää. Piti tietää, mitä kertoa esimerkiksi koronatapausten suhteen, ja mitä ei.
– Tietosuoja tuli tutuksi aika nopeasti.
Puhumalla on vältytty myös kahtiajaolta. On saatu ymmärretyksi, miksi tarvitaan maskit ja etäisyydet eli kyse on jokaisen turvallisuudesta. Se on kova paikka, jos koronavirus todetaan työpaikalla, se vaikuttaa koko työyhteisöön.
Korona-aika on merkinnyt vähentyneitä lähikontakteja.
– Henkiset asiat tulevat jälkijunassa, kun vaara on ohi, jännitys purkautuu ja se nähdään työterveydessä.
Myös pääluottamusmiehen työtä on siirtynyt työpaikkakäynneistä Teamsiin.
– Piti avautua uusille asioille. En usko, että sitä olisi muuten tapahtunut ja olisi lähdetty kokoustamaan netissä.
Korona toi näkyviin Herokin mukaan myös yhden erityisen seikan, työnantajan direktio-oikeuden. Vaikka olisi kuinka hyvä työnantaja, oli monelle ahaa-elämys, että työnantajalla on valta ja sitä käytetään, jos on tarpeen.
Kalle Tamminen, Oulu yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, pääluottamusmies, Kuljetusliike Ilmari Lehtonen Oy Oulun Seudun Autoalantyöntekijät osasto 058, toimikunnan jäsen
Tuore pääluottamusmies Kalle Tamminen kertoo, että Kuljetusliike Ilmari Lehtosella on vajaat 300 kuljettajaa Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan rajoilta ajamassa Kaukokiidon ketjuissa aina Ivaloon terminaaleihin – ja toisaalta Etelä-Suomeen.
Koronan alkuun varauduttiin yt-neuvotteluilla, sillä työnantajakaan ei tiennyt, mitä tuleman pitää. Sovittiin, että voidaan tarpeen vaatiessa pitää pekkasia keväällä ja talvilomia tiivistetysti, jos tavaraliikenne täysin romahtaa.
– Onneksi se oli aika lailla turha pelko. Elintarvikepuolella jäi Lapin sesonki ja turistit tulematta ensimmäisenä talvena, se oli suurin pudotus. Sen jälkeen, tavaraa on jälleen liikkunut.
Tamminen pohtii, että kun ollaan kotona, ostetaan kotiin. Ulkomaanmatkailun kulutus käytettiin mökkien ostoon ja remontin tekoon. Näkyy, että rakennustarvikkeita on kulkenut ja kulkee edelleen.
Ensi vuotta kohti näyttää, että tavara kulkee tasaisessa pienessä kasvussa. Alkuvuosi on perinteisesti hiljaista.
– Kun rupeaa lumet sulamaan, toukokuussa on taas täysi tohina päällä. Hyvä aika pitää talvilomat ja pekkaset tammi-maaliskuussa, miehet ovat sitten taas virtaa täynnä, kun pääsevät takaisin töihin.
Janne Arponen, Helsinki Maili ry, puheenjohtaja Aurinkomatkat, Operations & Trading Specialist
– Meidän alallamme rajat alkoivat mennä kiinni, kun oli perjantai 13. päivä 2020, Janne Arponen muistelee koronan alkua.
Taloissa alkoi tulla lomautuksia ja yt-neuvotteluja. Niitä on käyty pandemia-aikaan jopa kolme neljä kertaa työnantajasta riippuen.
– Myös irtisanomisia tuli jo viime vuoden syksynä, ihmisiä on myös itse irtisanoutunut ja vaihtanut toiselle alalle, aika hyvin työllistyneet. Osalla lomautukset ovat jatkuneet tähän syksyyn, osa on edelleen lomautettuna.
Kriisejä on Arposen mukaan ollut ennenkin, tällaista ei olisi kukaan ikinä osannut ajatella. Matkatoimistoala on yksi pahiten koronasta kärsineistä. Hän kokee, että on mahdotonta ennustaa, mitä tulee. Elokuussa näytti jo aika hyvältä, omikron tuli sekoittamaan tilanteen kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Toiveikkaana Arponen uskoo, että tilanne vielä kääntyy. Vapaa-ajan matkustus ehti jo piristyä. Toisaalta on käynyt niin, että matka-asiantuntijoita tarvitaan ja tullaan tarvitsemaan entistä enemmän.
– Myynnissä tulee todella paljon kyselyjä eri maan rajoituksista, varsinkin kriisitilanteessa henkilökohtainen, suomenkielinen asiakaspalvelu on tullut entistä tärkeämmäksi.
Nyt halutaan varata turvallisesti ja turvallisesta paikasta, netissä kaikki eivät uskalla.
–Turvallisuus ja turvallinen matkustaminen korostuvat jatkossa varmaan enemmän ja palvelu on tärkeää.
Pasi Suonpää, Turku Finnsteve Oy Ab Turun pääluottamusmies, AKT:n satamajaoston puheenjohtaja
Finnlines konserniin kuuluvalla Turku Finnstevellä ja sen ahtaajilla on Pasi Suonpään mukaan mennyt kokonaisuudessaan hyvin. Rahtiliikennettä ja irtoperiä siirtyi Helsingistä Turkuun ja Naantaliin. Myös käytettyjä autoja on tuotu Ruotsista valtava määrä.
– Meillä ahtauksessa etätyö ei ole vaihtoehto.
Joissain satamissa yt-neuvotteluja, lomautuksia ja jopa irtisanomisia on kuitenkin ollut. Uudessakaupungissa ahtauksessa eletään autotehtaan ehdoilla ja siellä tuntuvat myös hetkittäisen komponenttipulan vaikutukset.
Suezin tapahtumien ja koronan jäljiltä konttiliikenteen ennakoidaan palautuvan ennalleen vasta vuonna 2023. Marine Traffic -palvelusta voi nähdä Yhdysvaltojen satamakaupunkien edustalla useita kymmeniä valtavan kokoisia konttialuksia. Ne odottavat redillä pääsyä satamaan. Kaukaisilta tuntuvat tapahtumat heijastuvat Vuosaareen. Sinne saapuvat lauttavaunut eli mafit tai tyhjät kontit lastataan heti. Samalla myös Finnsteven ahtaustyövoimaa tarvitaan välittömästi.
Tero Kiljunen, Helsinki Posti Kuljetus Oy, työsuojeluvaltuutettu, Helsingin terminaalin luottamusmies
– Ei ole millään lailla helppoa hoitaa edunvalvontatehtäviä, jotka lähtökohtaisesti perustuvat kasvotusten käytäviin luottamuksellisiin keskusteluihin, luottamusmies Tero Kiljunen toteaa.
Korona-ajan myötä Teamsit ja puhelimet ovat laulaneet. Suoranaista kieltoa työpaikkakäynteihin ei ole ollut, mutta vahva suositus välttää niitä. Yhtä lailla ammattiyhdistystoiminnan vetäminen on ollut haaste. Postin kuljetustyöntekijät siirrettiin AKT:n Postiautomiesten yhdistykseen juuri ennen koronaa.
– Liitossa olemme uusi porukka. Paljon huonompaan ajankohtaan tämä kriisi ei olisi voinut tulla. Yritäpä nyt tässä verkostoitua ja tutustua uusiin ihmisiin, Kiljunen kertoo uuden osaston puheenjohtajana.
Kiljunen pohtii, että kansainvälisesti on jo nähtävissä millaisiin mellakoihin pandemia pahimmillaan voi johtaa ja jakaa ihmisiä kahteen kastiin. Hän seuraa mielenkiinnolla myös sitä, miten kansa suhtautuu koronapassiin ja rokotepakkoon liittyviin asioihin.
Pakettikuljetusten ja verkkokaupan kasvu on kuitenkin ollut koronan myötä Postille lottovoitto.
– En tiedä olisivatko näkymät välttämättä näin valoisat ilman koronaa. Suunta on selvästi lähtenyt ylöspäin. Ennen koronaa käytiin aikamoiset työtaistelut. Sen jälkeen sotakirveet haudattiin, tuli korona, yhteinen vihollinen ja tuntematon uhka, jota lähdettiin peittoamaan.
Dan Lindblom, Helsinki pääluottamusmies, Oy Matkahuolto Ab
– Olemme selvinneet aika hyvin verrattuna esimerkiksi linja-autoyhtiöihin. Tavaraa on liikkunut paljon, verkkokauppaa on tehty ja määrät ovat suuria.
Vähentyneen linja-autoliikenteen takia on jouduttu käyttämään korvaavia kuljetusmuotoja. Se, samoin kuin koronalta varautuminen, kuten ihmisten lähettäminen pienistäkin oireista kotiin, testeihin tai karanteeniin suojavälineistä puhumattakaan, on aiheuttanut lisäkustannuksia.
Korona-aikaan asiakaskohtaamiset ja terminaalityössä työkavereidenkin kohtaamiset ovat olleet oma haasteensa. Korona on Lindblomin mukaan aika paljonkin vaikuttanut työn sujuvuuteen. Töitä on pyritty tekemään eri vuoroissa ja minimoimaan kohtaamiset pukuhuoneita myöten.
Pääluottamusmiehenkin matkat eri toimipisteisiin ovat vaihtuneet pitkälti Teams-neuvotteluihin.
– Kasvokkain kohtaaminen on kuitenkin tällaisessa työssä se tärkein asia.
– Jos vuotta 2022 ja puhtaasti koronatilannetta mietitään, niin kyllähän tässä vähän pettyi ja tuli takapakkia korkeiden tartuntamäärien ja omikron-variantin takia. Tavaraa kuitenkin kulkee ja määrät ovat suuria, ei siinä mitään, mutta miten tämä tulee vaikuttamaan kannattavuuteen.
– Koronan takia ei ole käyty yt-neuvotteluja. Pieni kiitos yhtiön hallitukselle, joka on ymmärtänyt sen, että on huono tie ruveta lomauttamaan, työtä on kuitenkin ollut koko ajan.