Kolumnit

Pääkirjoitus

Kaiken ei ole pakko olla näin

Hallitus on viimeiset pari vuotta tehnyt suunnilleen kaiken, mitä on keksinyt pienentääkseen työntekijöiden paikkaa yhteiskunnassa. Varsinaisena nyrkkeilysäkkinä hallituksen iskuille ovat olleet ammattiliitot. 

Hallitus on vedonnut Ruotsin malliin, mutta tuonut reissusta vadelmaveneitä vain yrityksille.

Ruotsissa kuitenkin tapahtuu jotain ihan muuta. Sitä kannattaa seurata. 

Ruotsissa rakennusalalla 18 alan yritystä on ryhtynyt porukalla torjumaan harmaata taloutta. Verkosto esimerkiksi rajoittaa alihankintaketjuja ja tehostaa alihankinnan valvontaa. Mikä erikoisinta tämä verkosto kannustaa alan työntekijöitä liittymään ammattiliittoon!  

Ruotsissa rakennusalan palkkatasoa ja työehtosopimusten noudattamista seuraa ja valvoo nimenomaan työntekijäjärjestön oma yksikkö. Tämä taas tapahtuu yritysten tuella. Yritykset näkevät hyvänä tavoitteena, ettei alalla tehdä vilunkipeliä alihankkijan alihankkijan alihankkijan voimin. Vaan hommat hoidetaan kunnolla ja palkat maksetaan tessien mukaan.

Tämä sopisi myös meille Suomeen. Yritykset järjestäytyvät itsekin. Ne voivat kannustaa työntekijöitä järjestäytymään. Silloin olisi ainakin mahdollisuus päästä ylös poteroista, voidaan kääriä hihat ja yhdessä kehittää joitain asioita – kuten suomalaista työelämää.

Mitä kuuluu toisesta verrokkimaasta Saksasta? Siellä hallitus, jota vieläpä vetää Suomen kokoomuksen sisarpuolue, laajensi ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeutta! 

Saksassa halutaan tukea ammatillista järjestäytymistä. Sillä nähdään, että sekä työnantajien että työntekijöiden järjestöt kantavat yhteiskunnassa vastuuta ja tarvitsevat luottamusta. Ei niinkään – vaikka Seppo Räty niin sanoikin – paska maa.

Tämä Saksan mallikin passaisi meille. 

Suomessa ei ole pakko olla näin kuin nyt. Kaiken taustalla ovat asenteet. Se joukko ihmisiä, joka on onnistunut kääntämään asenneilmaston ay-liikettä vastaan ei ole iso, mutta sillä on rahaa. Rahalla saa valtaa. Mutta meillä ei ole pakko olla nykyisenlaista politiikkaa. Kirjoitetaan seuraavaksi lappuihin eri numerot.

Kun Suomeen kurkkaa aidan takaa, näkee myös paljon hyvää. Suomi on yhä turvallinen maa, maanteillä ehkä joutuu väistelemään kuoppia, mutta maantierosvoja ei tarvitse pelätä. 

Olemme maailman onnellisin maa. Kyllä. Vaikka emme itse usko, aidan takaa katsottuna näin on. Pidetään siitä kiinni.