Liitto
AKT:n viestinnässä tehdään tiedotteita, julkaistaan lehteä ja päivitetään sosiaalista mediaa. Mutta yhtä lailla jokainen jäsen, joka puhuu työpaikallaan liitosta, on yksi osa viestiä ja sitä miltä liitto näyttää.
Teksti Hannu Tuovinen
18.10.2024
AKT:n viestintäpäällikkö Sini Silvàn tähdentää, että liiton viestintää ei harjoita pelkästään viestintätiimi vaan liiton henkilökunnalla on ketjussa tärkeä osuus.
– Eri tapahtumissa ja osastojen kokouksissa osallistujilla ja luottamusmiehillä on siinä supertärkeä rooli, Silvàn lisää.
– Myös jokainen liiton jäsen on viestijä. Eli puhuessaan AKT:stä jäsen on osa yhteistä viestiä. Vahvuutemme perustuu siihen, että liitossa on paljon jäseniä. Suorin tie vaikuttaa on, että pyytää työkaveria liittymään mukaan porukkaan, Silvàn kehottaa.
Hän on pannut merkille, että muiden silmissä AKT on profiloitunut aktiiviseksi ja vaikuttavaksi, kokoaan suuremmaksi liitoksi
– Sosiaalisessa mediassa tulee aika paljon kuraa, mutta sen kääntöpuoli on asemamme voimakkaana ja vaikuttavana liittona, Silvàn huomauttaa.
Alkukesällä myös AKT-lehden päätoimittajaksi nimitetty Sini Silvàn, on ollut akt:läisille tuttu jo parin vuoden ajalta väliaikaisena päätoimittajana. Toimittajan uraa hänelle on kertynyt vuodesta 1991 alkaen niin sanomalehdistä, aikakauslehdistä kuin freelancerina lukuisista liittojen lehdistä, sanomalehdistä ja esimerkiksi Yle Akuutin tekijänä. Omaa ay-uraa löytyy mm. Journalistiliiton valtuuston varapuheenjohtajana.
Lukijatutkimuksen mukaan ihmiset ovat AKT-lehteen tyytyväisiä, mutta aina on kehitettävää.
AKT:n viestintää ovat parin viime vuoden aikana sävyttäneet vuorotellen tes-kierrokset, niihin valmistautuminen, lakot sekä ay-liikkeen #PainavaSyy -kampanja. Myös liiton someilmettä on yhdenmukaistettu ja viestinnässä aktivoiduttu. Alkava syksy on jälleen työehtosopimusneuvotteluihin valmistautumista ja hallituksen politiikan seuraamista. Viestintätiimillä ei tule olemaan pulaa seuranta-aiheista.
– Lukijatutkimuksen mukaan AKT-lehteen ollaan aika tyytyväisiä, mutta aina on kehitettävää. Lehdessä pyritään kirjoittamaan asioista, joita ei muissa lehdissä ole ja tuomaan työntekijöiden arkipäivän asioita esille esimerkiksi teemalla ”Ihan tavallinen työpäivä”, päätoimittaja linjaa.
– Samalla seurataan työmarkkinapolitiikkaa, ei vain mitä tes-kierroksella tehdään vaan miten hallitus vaikuttaa lainsäädännöllä suoraan työntekijöiden asioihin. Siihen pitää ottaa aktiivisesti kantaa, Silvàn luonnehtii.
Syksyn mittaan on odotettavissa kiivasta menoa, painimatsi lakiesitysten kanssa, kun ajetaan lisää uudistuksiksi nimitettyjä heikennyksiä.
– Harmi, että vain leikkauksia on tulossa, kun talous tarvitsisi enemmänkin investointeja, Silvàn tiivistää.
Kiivaassa syksyssä riittää kipinöintiä.
Päätoimittaja näkee kotiin kannettavan jäsenlehden merkityksen isona. – Paperinen AKT-lehti sinnittelee vielä pitkään.
– Verkossa seuraamme nopeasti vaihtuvia aiheita, mm. kesä- ja talvipäiviä ja edustajakokouksen reaaliaikaisia tapahtumia. AKT-lehti kotiin kannettuna muistuttaa, että vastaanottaja on liiton jäsen. Kun paperilehtien määrä vähenee koko ajan, omasta liiton lehdestä tulee suhteessa arvokkaampi, Silvàn sanoo.
Päätoimittaja Silvàn on kotoisin Puumalasta ja asuu Turussa. Lähipiirissä on miesystävä, aikuinen poika ja oma talo. Harrastuksiin kuuluvaa laulua Silvàn harjoittaa Journaleidit lauluyhtyeen jäsenenä, käymällä laulutunneilla ja osallistumalla kilpailuihin.
– Laulaminen kehittää myös ilmaisua, kun saa harjoittaa hengitystä, äänenkäyttöä ja ryhtiä. Samalla joutuu miettimään miten asiat esittää ja miten tulkinta koskettaa toista, Silvàn sanoo.
Lähellä sydäntä on myös kestävyysliikunta, pyöräily, hiihto ja juoksu.
– Kestävyysurheilussa pään sisältö menee järjestykseen, jos se on mennyt epäjärjestykseen monen asian yhtäaikaisesta tekemisestä, Silvàn naurahtaa.
Päätoimittaja Sini Silvàn näkee paikallisen sopimisen laajentamisen syksyn isoimpana työlainsäädännön kysymyksenä. Hän haastaa paikallisen sopimisen laajentamisesta päättäviä kansanedustajia ajattelemaan tulevaisuuden sopimuskulttuuria. Vaikka hallitus on vähätellyt asiaa, se voi merkitä hallituksen kaikista lakimuutoksista jopa isointa muutosta työelämään.
– Ne, jotka päättävät työelämän lakiuudistuksista, eivät ehkä tajua mikä päätöksen merkitys on.
– Tai sitten he ihan oikeasti haluavat purkaa yleissitovuuden, Silvàn pohtii.
Silvàn pelkää, että paikallisen sopimisen laajentamista haluavat eivät ymmärrä, mitä muutos merkitsee. Yleissitovuuden tilalle voivat tulla yrityskohtaiset sopimukset – tai se uhkakuva, ettei työpaikalla ole työsopimusta lainkaan. Silloin tuntipalkka voi olla vaikka viisi euroa. Työelämästä katoaisivat nykyiset minimiehdot. Näin avataan ovi kilpailulle ihan uudella tavalla.
– Tähän asti on voitu luottaa siihen, että kuljetusalalla on AKT:n tessi (työehtosopimus) olipa työnantajana minkälainen yritys tahansa. Tähänkin asti on voitu sopia tessiä paremmista ehdoista.
Silvània eivät vakuuta työministeri Arto Satosen (kok) vakuuttelut siitä, että tessi pysyy raamina jatkossakin.