Henkinen kuormitus saa pinnan palamaan liikenteessä – palautumisen merkitys korostuu

Tammi-helmikuun vaihteessa SAK teki luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille kyselyn työn henkisestä kuormittavuudesta. Tässä luottamusmiespaneelissa noin puolet vastaajista koki työnantajansa huomioivan henkisiä kuormitustekijöitä. Helpot asiat korjataan useammin kuin piiloon jäävät, kuten liiallinen työmäärä työaikaan nähden.

Samalla kannalla on myös Nobinalla luottamusmiehenä toimiva Riitta Huttunen. Työntekijöitä kuormittavat liikennekäyttäytyminen ja matkustajien käyttäytyminen.

– Kuljettajalla ei ole riittävästi pelimerkkejä tilanteiden hoitamiseen ja kukaan ei halua ottaa koppia asioista, joita viedään eteenpäin, sanoo Huttunen.

Huttusen mielestä työhyvinvointia parantaisi jo se, että työkalut eli linja-autot olisivat hyvässä kunnossa. Toimiva ilmastointi on suora satsaus työviihtyvyyteen.

Kuormituksen määrään vaikuttaa muun lisäksi ajettava linja. Luottamusmiehenä hänellä on se ”onni”, että osa työajasta menee työtovereiden asioiden hoitamiseen ja hieman vähemmän kuluu ratin takana.

– Koetan pitää huolta siitä, että menen riittävän ajoissa nukkumaan. Vapaa-aikana harrastan liikuntaa ja koetan tavata kavereita tai sitten olen vain.

Huttunen huomaa kuormittumisen itsessään siitä, että on väsynyt eikä jaksa mitään. Väsyneenä hän hakeutuu omaan rauhaan, pois ihmisten keskeltä. Kovat äänet käyvät hermoille.

Hyvinvoiva työntekijä on kaikkien etu

Työturvallisuuslaki muuttuu kesäkuun 1. päivä siten, että huomiota kiinnitetään työssä esiintyvien riskien entistä parempaan tunnistamiseen myös työntekijän ikääntymisen ja henkisen kuormituksen osalta

– Tuleva lakimuutos on askel oikeaan suuntaan, toteaa SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi.

Työläjärven erikoisalaa SAK:ssa ovat työterveyteen ja työkykyyn liittyvät asiat. Hän on seurannut työtaisteluja ja on sitä mieltä, että kuljettajien kohdalla on puutteita perusasioissa. Näihin kuuluvat tauot, jolloin on mahdollisuus käydä WC:ssä ja syödä välipalaa.

Kotkassa paikallisliikennettä ajava Pohjolan Liikenteen työsuojeluvaltuutettu Jaakko Lehtiniemi vahvistaa, että suurimmat kuormittavuustekijät ovat pitkälti samoja, joita yritettiin ratkoa kevättalvella lakkoilemalla. Yhden päivän vapaalla ei pääse kunnolla palautumaan, ja iltavuoron jälkeen tehty aamuvuoro tuntuu todella raskaalta. Lepoaikana kerkiää juuri käydä nukkumassa muutaman tunnin.

Hyvääkin on. Lehtiniemi kertoo, että Kotkassa kuljettajat saavat toivoa vuoroja, jotka sopivat omaan aikatauluun. Hänen mielestään toiveita myös kuunnellaan.

Lehtiniemi huomaa itsessään kuormituksen siten, että vapaille päästessä väsyttää eikä jaksa mitään. Kahden päivän vapaista ensimmäinen päivä menee toipumiseen. Kuormituksen oire on sekin, että muiden törttöilyt liikenteessä alkavat ottaa pattiin ja maltti menee herkemmin.

– Kun on kuusi päivää tehnyt töitä, siinä vaiheessa on aika lailla takki tyhjä.

Hänen oma keinonsa palautua on pyrkiä jättämään työasiat työpaikalle. Kesämökillä pääsee tekemään istumatyön vastapainoksi fyysisiä askareita, ja välillä hän lähtee kavereiden kanssa ulos. Vuorotyön huono puoli on kuitenkin, että kuljettajan vapaapäivä saattaa olla mikä viikonpäivä tahansa, ja sosiaalinen elämä kärsii.

Muuttuva maailma on suurkuormittaja

Riitta Työläjärven mukaan kuormitusta lisäävät esimerkiksi hankalat asiakastilanteet ja väkivallan uhka. Riskiä voidaan pienentää teknisillä ratkaisuilla, työvuorosuunnittelulla, koulutuksella ja hyvällä perehdytyksellä. Näin kuljettajalla on valmiuksia kohdata myös hankalia asiakkaita. Sen lisäksi työntekijällä pitäisi olla tiedossa, miten mieltä voi purkaa jälkikäteen ja käsitellä tapahtumia.

Kuormitusta vähentäviä tekijöitä ovat reilu johtaminen ja työntekijöiden kuunteleminen. Työnantajan kuuluu myös huomioida kunkin työntekijän kieli ja kulttuuri. Työntekijälle pitäisi järjestää perehdytys niin, että hän kykenee ymmärtämään, mitä hänelle sanotaan. Tarvittaessa on ”annettava sanat suuhun” suomeksi, jotta on mahdollisuus selvitä hankalista asiakastilanteista. Muutoin työntekijä stressaa näitä tilanteita jo etukäteen ja kuormittuu.

Henkisessä kuormituksessa esiin tulevia oireita ovat stressi ja ahdistus, ärtymys, univaikeudet ja lisääntynyt riskinotto. Elimistö voi oirehtia myös fyysisesti sydän- ja vatsaoireiden muodossa.

Yksi iso kuormitustekijä, joka ei ole kenenkään käsissä – edes työnantajien – on jatkuva, nopea maailman muuttuminen. Korona-aika lomautuksineen oli tästä hyvä esimerkki.

– Maailma on ylihektinen, ihmisen mieli ei tahdo pysyä perässä. Silloin tarvitaan tukea, sanoo Työläjärvi.

Asiakkaiden kuljettaminen ei ole pelkkää autolla ajoa, vaan tarvitaan kykyä olla ystävällinen ja rauhallinen. Jos kuljettajan mieli on kuormittunut, tyynenä pysyminen voi olla vaikeaa. Nykyaikaan kuuluu vielä se, että jokaisella on kamera taskussa ja kuljettajan pinnan katkeaminen leviää hetkessä pitkin verkkoa.

– Ei riitä, että käy työnantajan kanssa keskustelun huonosti hoidetusta asiakaspalvelutilanteesta vaan sitä puidaan pitkin sosiaalista mediaa. Siinäkin mielessä nykyaika on armoton.

Esimerkiksi alkoholi on kuljettajalle erityisen huono lääke pahaan oloon. Hyvä asia tässä ajassa on Työläjärven mielestä se, että mielenterveydestä on vähän jo alettu puhua. Sen pitäisi kuitenkin olla yhtä luonteva puheenaihe kuin flunssa tai nyrjähtänyt nilkka.

Työläjärvi katsoo, että työpaikalla saisi olla matalan kynnyksen keskustelumahdollisuus. Se voisi olla tarvittaessa vartin hetki auttavan puhelimen tai chatin kanssa.

– Tähän tarvitaan tila, väline ja aika, niin että työntekijä voi rauhoittua miettimättä, onko jo kiire työhön. Jo tällaisen tilan kehittäminen on kuljetusalalla kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys.